Norjassa taidettiin kokeilla hyvällä menestyksellä sellaista aluepolitiikan keinoa, jossa tukien sijasta käytettiin helpotuksia valtionverotuksessa, jotta ihmiset eivät olisi muuttaneet pois syrjäseuduilta.
Muistini mukaan se auttoi pitämään pikkukunnat elinvoimaisina, kun asukkaiden pysyminen kotiseudullaan piti siellä myös palvelut toiminnassa.
Onkohan tätä keinoa mietitty keskustassa sen vaihtoehtona, että kaupunkilaisten veromarkkoja jaetaan kunnille, joista väki muuttaa pois ja palvelut kuihtuvat sitä mukaa.
Muistini mukaan se auttoi pitämään pikkukunnat elinvoimaisina, kun asukkaiden pysyminen kotiseudullaan piti siellä myös palvelut toiminnassa.
Onkohan tätä keinoa mietitty keskustassa sen vaihtoehtona, että kaupunkilaisten veromarkkoja jaetaan kunnille, joista väki muuttaa pois ja palvelut kuihtuvat sitä mukaa.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Sateenkaarihallitus vain torppasi idean. Ei kepu sitä yksin pysty läpiviemään.
Jos idea on keskustan mielestä hyvä, niin eikö se kannattaisi nostaa esiin uutena aloitteena?
Norjan tilanne on toinen kuin Suomessa. Norjassa on rannikolta itään päin mentäessä paljon vuoristoseutua, missä ei käytännössä asu ihmisiä lainkaan. Ihmiset ovat tuppautuneet lähelle rannikoita tai alaville maille. Näin luonto on pakottanut ihmiset keskittymään, jolloin sisäisen palvelurakenteen ylläpito on helpompaa. Norjassa haja-asutus siis tarkoittaa, että ihmisiä asuu etelä-pohjoissuunnassa pitkin maata toisin kuin meillä. Suomessa asutus on hajallaan kuin Jokisen eväät.
Suomessa pitäisi saada siis ensin luontaisia asutuskeskittymiä esim. matkailuelinkeinokeitaisiin. Tällaisia ovat pohjoisessa Kuusamon seutu, missä on pulaa työvoimasta ja sitten Ylläs-Pallas-Levi- alue. Näiden lisäksi on sitten kaikenlaista Sallaa, Suomussalmea ja Kemijärveä, joissa ei paljon auringon kajoa ole näkyvissä missään suhteessa.
Meilläkin on kokeiltu jos mitä aluepolitiikan konstia. Yleensä aina tuloksetta, ellei toiminta ole puhtaasti valtiojohtoisia teollistamispäätöksiä kuten Kekkosen Suomessa oli.
Luulen, että köyhien alueiden paras tuki olisi sellainen, missä Kepu hylkäisi alueet ja kieltäytysi asettamasta vaaliehdokkaita. Se olisi tehokkainen aluepoliittinen toimi ihmisten hyväksi.
Kyllä ne pohjoisen asutuskeskukset ovat juuri luontaisia asutuskeskittymmiä. Saatanan pakkomuutattaja. Katsoppa miten ne joet siellä kartassa kulkee.
Jotain tukia Norjassakin ilmeisesti maatiloille jaetaan ja pohjoisinta Norjaa myöten. Esimerkiksi kun ajelee Tenonvuonolta kohti Nuorgamia ja siitä sitten alaspäin pitkin Tenon vartta, Norjan puolella näkee vauraan näköisiä maataloja hyvinhoidettuine peltoineen. Suomen puolella ei näy mitään maatalouteen viittaavaa.
Vuoden ympäri avoin meri tekee ilmaston siellä Norjan puolella paljon leppeämmäksi ja otollisemmaksi maanviljelyksellekin kuin Suomen Lapissa ja alempanakin Perä-Pohjolassa, jopa Kainuussa.
Kun Kilpisjärveltä lähdetään ajamaan pohjoiseen päin, niin pian alkaa maisema muuttua rehevämmäksi, jo paljon ennen Skibotnia alkaa tulla vastaan sellaisia lehtipuita, joita ei Kilpisjärvellä tai alempanakaan Suomen Lapissa ole, männyt ovat suurempia ja kuusiakin taitaa tulla kuvaan.
Vaikka Norja on jylhän vuorinen maa, sen laaksot aina Nodkappiin asti ovat varsin reheviä ja viljelyksellekin otollisia. Kiitos siis avoimen meren ja sen aiheuttaman suotuisan ilmaston.
Norjalaisia vauraan näköisiä maataloja siintelee Tenojoen toisella puolella Nuorgamin jälkeenkin. Pelloilla on niitä valkoisia....minkä muniksi niitä muovilla sidottuja heinärullia sanotaankaan? No niitä, mitä Suomen puolella näkee vasta satoja kilometrejä etelään päin.
Kyllä maitotilatkin ovat Inarin ja Utsjoen pohjoispuolella kannattavampia lauhan, merellisen ilmaston takia. Rehua pukkaa pidemmän kasvukauden takia enemmän. Hyvin todennäköistä, että maaperäkin vuonojen rannoilla on parempaa.
Muistelisin, että pari vuotta sitten sanottiin jommassa kummassa Suomen puoleisessa kunnassa olevan vain kolme maitotilaa. Ei välttämättä enää. Melkoisen kalliiksihan maidon hakeminen sieltä tulee. Norjan puolella ainakin maitotiloja lienee tiheämmässä ja kuljetus sikäli taloudellisempaa, meijereiden etäisyydestä en tiedä.
Suomen puolella maataloudessa porotalous jyllää. Poromiesten vauraudesta en tiedä. Kaikki ei näy päälle päin.
Silmämääräisen havainnon perusteella Norjan puolella maatalous kukoistaa, Suomen puolella kituu. Rasvahäntälampaat ovat tosin kadonneet Norjasta. Niitähän näki vielä 60-luvulla laumoittain teiden pientareilla.
Mulla on aika vähän omakohtaisia, silmämääräisiä havaintoja Norjasta, tuo verotusjuttu nyt vaan putkahti mieleen, kun siitä joskus vuosia sitten paljon kirjoiteltiin. Ensi kuun puolivälissä joudun kuitenkin työkeikalle Utsjoelle, niin koetan katsastaa näkyykö siellä edellä mainitsemianne eroja.
Norja ei ole EU:n jäsen, eikä edes EMU:ssa...
Millä tavalla se vaikuttaa asiaan?
...siellä tienpientareella vielä tänä kesänä oli, kaiteen suojassa varjossa makoilivat. Jossain Hammerfestista vähän etelään. Niiden verotus- ja tukiaisarvosta en tosin tullut kysyneeksi...
Ensimmäisen kerran kävin Pohjois-Norjassa vanhempieni mukana 60-luvun alkupuolella. Matkareitti Kilpisjärvi – Skibotn – Tromsä – Alta – Karingasniemi. Olimme matkalla autolla ja yövyimme leirintäalueilla teltassa. Trömsössä asuimme pari päivää sataman vieressä olevassa hotellissa.
Mielikuvaksi jäi hyvin toimeentuleva maaseutu lampaineen, kaltevine vuortenrinnepeltoineen, värikkäine taloineen. Joka kylässä oli pitkä laituri ja vuonolla kymmeniä eri kokoisia veneitä. Monien laiturien vieressä oli kapakalariukurivistöjen lisäksi pitkiä liuskekivilaattapinoja odottamassa laivausta ties minne. Kapakala tuoksui ja lokit rääkyivät. Natojoukot olivat myös näkyvästi läsnä. Jos ei näkynyt vihreäpukuisia sotilaita, punaisia muoviräkäpäitä saattoi kerätä joka kerta kun auto pysäytettiin tien varteen. Tiet olivat silloin vielä kapeita, eikä kaiteita ollut läheskään joka paikassa. Muistan isäni toistuvasti ihmetelleen: ”Miten nuo norskit uskaltavat ajaa noin lujaa”. Äitini piti huolen, että itse köröttelimme korkeintaan kuuttakymppiä. Tien vieressä oli melko taajaan kylttejä, joihin oli tekstattu norjaksi ”Vohveleita”. Niiden maun muistaa vieläkin. Mieleen jäivät myös Tromsön satamassa ensimmäiset näkemäni valtamerilaivat.
Seuraava reissu Norjaan oli n. 10-12 vuotta edellisestä n. v. 1975. Kiersimme muutaman ystävän kanssa saman reitin. Aika suuri muutos oli tapahtunut. Melkein kaikki edellisellä matkalla nähty vilkas elämä oli kadonnut. Kylien kalasatamat olivat hiljenneet. Kattolaattopinoja eikä kapakaloja näkynyt enää vuononvarsikylien laitureilla, jotka nekin näyttivät ränsistyneiltä. Enpä tiedä johtuiko näkymä kalan katoamisesta, vaiko oliko vuonojen väki kadonnut suurempiin asutuskeskuksiin – oliko rakennemuutos iskenyt Norjaan jo silloin?
Pari vuotta sitten tehty matka näytti, että jollain keinoin Pohjois-Norja oli jälleen saatu nousuun. Merkkejä siitä näkyi kaikkialla. Tuskin se tulee ikinä palautumaan 60-luvun idylliin, mutta ilmeisesti asukkaat ovat päättäneet pysyä siellä vaikka Oslon herrat heitä miten hulluina pitäisivät. Yksi hyvä esimerkki on sisukkaiden kveenien Pykeija. Kalasatamassa oli pieni korjaustelakka jossa oli pari venäläistä rautalaivaa korjattavana. Vuonoihin viime vuosina ryöminyt kuningasrapu näytti olevan pykeijalaisten pääpyyntikohde merroista päätellen. Siitä vänkä paikka, että kahvilassa tarjoilleet nuoret paikalliset tytöt puhuivat keskenään suomea.
http://www.artto.kaapeli.fi/ay-uutiset/AY2006/pt/h0425b
Investoinnit ja eu&
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000018314756
pohjoiseen muutama ydinvoimala ja myytäisiin sähköt etelään ja venäjälle!hurra pohjoinen alkais menestyä kertaheitolla.tulisi toimeen omillaan eikä ois kuljetus ogelmia eihän sähköä rekalla viedä.voi voi kun olisi helppo luoda pohjoiseen työpaikkoja mutta kun ei niin ei se pasaa sdplle
"Onkohan tätä keinoa mietitty keskustassa sen vaihtoehtona, että kaupunkilaisten veromarkkoja jaetaan kunnille, joista väki muuttaa pois ja palvelut kuihtuvat sitä mukaa."
----------------------------
...näitä valtion kassasta maksettuja valtionosuuksia, niinkuin vähän epäilen, niin mistä tiedät juuri niiden olevan kaupunkilaisten veromarkkoja?