Jotenkin tuntuu, että ylioppilaaksi itsensä iltakoulussa lukenut Heinäluoma ehkä ei taida ymmärtää lainkaan mitä edes tarkoittaa ns. opiskelija-status.
Hän ei liene ollut itse koskaan opiskelija.
Nykyisin opiskelijoita rangaistaan siitä, jos he käyvät työssä opiskeluaikana ja tulojen alarajat ovat melkoisen alhaalla.
Työstäkään ei voi aina kieltäytyä, jos on työpaikan saanut ja tulot ylittyvät helposti.
Työmarkkinajärjestöt eivät ole koskaan piitanneet työttömistä tai nuorista. Jälkimmäisistä piitataan vain kampanjoiden yhteydessä kun pitäisi saada jäsenmaksun maksajia.
Heinäluoma, vaikka empaattinen mies päälle päin näyttäisi olevankin, taitaa aika vähän ymmärtää opiskelijoiden arkea.
Tai sitten Heinäluoma vain viestitti: valmistukaa älkää valittako.
Hän ei liene ollut itse koskaan opiskelija.
Nykyisin opiskelijoita rangaistaan siitä, jos he käyvät työssä opiskeluaikana ja tulojen alarajat ovat melkoisen alhaalla.
Työstäkään ei voi aina kieltäytyä, jos on työpaikan saanut ja tulot ylittyvät helposti.
Työmarkkinajärjestöt eivät ole koskaan piitanneet työttömistä tai nuorista. Jälkimmäisistä piitataan vain kampanjoiden yhteydessä kun pitäisi saada jäsenmaksun maksajia.
Heinäluoma, vaikka empaattinen mies päälle päin näyttäisi olevankin, taitaa aika vähän ymmärtää opiskelijoiden arkea.
Tai sitten Heinäluoma vain viestitti: valmistukaa älkää valittako.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Noilla demaripoliitikoissa kun näkyy olevan perinteenä tuollainen työn ohella opiskelu. Tosin köyhistä vanhemmista johtuen yleensä. Mutta niin ne vain tohtoreiksi asti opiskelivat Väinö Tanner kuin Mauno Koivistokin, ja ehkäpä vielä Heinäluomakin.
Vaikka taitaa tuo valtiovarainministerin pesti hieman haitata opiskeluja. Varmaan tuleva pääministerin homma vielä enemmän.
Mutta on meillä tullut presidenttejäkin ihan kansakoulupohjalta. Maalaisliittolainen Kyösti Kallio oli sellainen.
Minusta työn ohella opiskelu kertoo ihmisestä paljon arvostattavampaa kuin persuksiensa kuluttminen vain koulun penkillä pitkälle aikuisikään. Sellainen kun ei vielä Heinäluokankaan ikäpolvella olisi ollut mahdollista ilman varakasta kotia.
Iltakoulut ovat jonkinlainen hätäratkaisu, kun ei ole ajoissa menty päiväkouluun. Ei iltakouluissa opiskella niin täysipainoisesti kuin päiväkouluissa.
Ehkäpä se olisi helppoa, jos olisi valmiina työpaikka ja sitten koulu siinä kävelymatkan päässä.
En oikein ymmärtänyt kritiikkiäsi, sillä en pidä mitenkään vähempiarvoisena sitä, että ihminen jaksaa työnsä ohella edes ylioppilastutkinnon opiskella. Se ei tosin vielä paljon ole, anteeksi vaan, joskin työtä sen eteen täytyy tehdä.
Monesti köyhästä perheestä nykyisin lähdetään vieraalle paikkakunnalle, mistä pitää hankkia asunto, maksaa matkat, syöminen. Ehkä huvituksiakin, järjestötoimintaa ja ystäviäkin voisi olla, jotta ihminen kasvaisi myös sosiaalisesti.
Päiväkouluissa tehdään paljon muutakin. Tiedän kokemuksesta.
Myös opintotulokset iltakouluissa opiskelleilla ovat usein paremmat. Esim. Mauno Koivisto kymmenessä vuodessa kansakoulupohjalta tohtoriksi.
Jos keppanat eivät pidä Koiviston saavutuksia talouselämässä ja politiikassa kyllin hyvinä, niin tusken he kehtaavat kiistää Väinö Tannerin saavutukset. Pidettinhän häntä Suomen terävimpänä talousnerona, joka mm. loi mahtavan Elannon, jotka sitten jälkeentulevat tuhosivat.
Jos ihminen saa duunipaikan opiskelujen jälkeen jostakin virastosta, eikä tiedä ihmisten elämisestä mitään, miten tällainen ihminen pystyy palvelemaan yhteiskuntaa? Ei mitenkään!
Opiskeluaikojen venähtäminen sen vuoksi, että ihminen käy opiskeluaikana töissä ei ole lainkaan paha asia.
Kyllä kai työn ohella ylioppilaaksi opiskellut Heinäluoma voittaa älyn jättiläinen Matti Vamhasen, joka tuplasi jokaisen lukioluokkansa, mutta professori-isän suhteilla pääsi yliopistoon ja sai jotenkin keinotelluksi valtiotieteen maisterin paperit.
Valtiotieteen maisteri on maistereiden arvojärjestyksessä vasta uimamaisterin jälkeen.
Tytöt hakeutuvat Valtsikkaan, jotta pääsisivät televisioon.
Pojat hakeutuvat Valtsikkaan, koska siellä on tyttöjä.
Nykyisin en tiedä näiden sukupuoliasioiden sekamelskassa, mutta ennen oli noin.
Valtiotieteellisessä tiedekunnassa pyörii kaiken maailman akateemista huuhaata. Mutta opiskellaan siellä yhteiskunnalle tärkeitäkin asioita.
Itse kävin lukion iltalukiossa, mutta en pidä lukiota vielä opiskelupaikkana vaan kouluna.
Ammattikoululun käyntikin on enemmän opiskelua kuin lukion oppimäärän suorittaminen.
Opiskelu tähtää muuhunkin kuin itsensä yleissivistämiseen.
OL. Elanto kasvoi kuin pullataikina hyvästä syystä; SDP-vetoista väkeä tunki Helsinkiin joka raosta eikä Elanto suinkaan ollut vain heidän kauppansa; Se oli usein ainoa tai ensimmäinnen laatuaan kasvavissa kaupunginosissa. Pellervolainen osuuskauppa, Helsingissa HOK, ei täällä saanut lainkaan niin vankkaa jalansijaa, -poliittista syistä!
K-merkki puolestaan oli alkujaan pienten itsenäisten kauppiaitten ostorengas, joka klassisen mallin mukaisesti kasvatti sisältä kasin itseään ja niin siitä tulikin ylisuuri muna, pian kanaakin viisaampi.
Mutta "talousnero" Tanner on vain hakaniemeläisten tyhmäylpeä slogan, jossa todellisella taloudella ei ole mitään osuutta.
Jos puhuisit Elannon välttämättömyydestä köyhille duunareille ja laidalla eläville ja sen kautta järkevyydestä ja Saksassa opitun osuustoiminnnan tarkoituksenmukaisuuden liittämisestä toisiinsa olisi asiasi ok. Tämä ominaisuus ja Elannon yrityspolitiikkaan Tannerin aika kuuluneesta ansiokkaasta sosiaalisesta asenteesta niin asiakkaitten kuin henkilöstön suhteen, niin sitten olen kanssasi samaa mieltä.
Erityistä business-osaamista osoitti sittemmin Elannon pääjohtaja Ylermi Runko todella laadukkaasti, kun piti Elannon erillään Uffe Sundqvistin ja Ema Rantalan suuruudenhulluista EKA-yhtymän surmanajoista.... Totta toki on että ei Ylermi Runkokaan pystynyt panemaan vastaan Koivistolaiselle, lamaa edeltäneelle hulluuden korkeaveisuulle, vaan Elanto joutui samaan pyöritykseen kuin monet muutkin, jotka sitten kaatuivat. Elanto selvisi saneerauksella. Jos Elanto olisi ollut osana EKA-yhtymää, ei HOK:n olisi tarvinnut neuvolla Elannon liitoksen osuudesta missään muodossa, kuten nyttemmin on saneerauksen jäljiltä liitto syntynyt.
Seppo Hietanen
Oikea vastaus: Heikkolahjaisten erityiskoulussa, sielläkin tarkkailuluokalla, ja oppi ei sitten riittänyt peruskoulun päästötodistukseen asti. Mutta täällä sitä puhutaan niin viisaita... Muaahmuaahmuaahmuaahahahah...
Heinäluoma sai SAK:lta työpaikan jo melko nuorena. Hänen ei ole tarvinnut taistella politiikalla elannon itselleen hankkineiden kanssa eikä oikeilla työmarkkinoilla vaikka hän on työmarkkinakartellista kotoisin.
Heinäluoma sai SAK:lta ja SDP:ltä leivän. Siksi hänen ei ole tarvinnut kamppailla pätevyydestä ja työkokemuksesta nepotistien, sala- tai julkirakkaiden tai puoluepoliittisten kanssa.
Opinnot taitavat olla kesken myös Jouni Backmannilta ja Antero Kekkoselta. Eduskunnassa on poikkeuksellisen paljon niitä, joita kansanedustajat yrittävät tiukemmalla lainsäädännöllä saada suorittamaan tutkintonsa loppuun ja pätevöitymään johonkin.
Lipponenkin sanoi saaneensa Puolueelta melkein kaiken....
Puuttumaan ei jäänyt kuin EU:n komission puheenjohtajuus, mikä Lipposen luonteella on mahdottomuus, oli sitten suosittelijana kuka tahansa.
tarvitaanko siihenkään, että on yo.
aivan samaa mieltä vaikka en ole kepulainen
kasva ensin rauhassa mieheksi,sitten kun olet aikuinen,ehkä ymmärrät totuuden.
Ehkäpä sen sitten ymmärtäisi - tai ymmärtäisi olla välittämättä.
Sorry. Minä ainakin taidan pysyä ikuisena kakarana.