Rytin uhraus ei pelastanut Suomea:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000018720758
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000018720758
Rytin uhraus ei pelastanut Suomea!
Hyvät perustelut
7625
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Katkelma Turin Sanomien artikkelista:
http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2004-03-28,104:12:214591,1:0:0:0:0:0:
>>Sopimus ei ollut sotilaallisesti välttämätön, sillä sen jälkeen saatu aseapu ei ehtinyt rintamalle ennen Neuvostoliiton suurhyökkäyksen pysähtymistä. Neuvostopanssarien vyöry hiljeni, kun Suomi saavutti Viipurin lähellä Tali-Ihantalassa torjuntavoiton ja Neuvostoliitto tarvitsi joukkojaan suurhyökkäyksessä Saksaa vastaan.
Monttumiesten muistot Saksalta saatujen panssarikauhujen ja -nyrkkien mullistavasta vaikutuksesta perustuvat siihen aseapuun, joka saatiin jo ennen juhannusta. Tuolloin Suomi sai yli 10 000 panssarinyrkkiä ja 564 panssarikauhua.
Katastarofia ei olisikaan tullut, jos Ribbentropin uhkaus olisi toteutunut ja apu olisi katkennut. Aseita ja ammuksia olisi riittänyt omastakin takaa varastoissa aina vuoden 1944 loppuun saakka. Leipäviljakaan ei olisi päässyt kansalta loppumaan.
Jokisipilä myöntää, että Ryti-Ribbentrop-sopimuksen jälkeen saapuneista aseista oli hyötyä elo-syyskuussa, kun Suomi neuvotteli rauhasta Neuvostoliiton kanssa.
Entä Kurt Kuhlmey’n lentolaivueen toiminta, ja muiden saksalaisjoukkojen kuten
Sturmgeschütz-Brigade 303 saapuminen 23.6. Lappeenrannan rautatieasemalle
ja 122. Divisioonan saapuminen 24.6. Viipurinlahden länsirannalle tukemaan
V Armeijakuntaa. Ryti allekirjoitti sopimuksen 26. kesäkuuta 1944.
Gefectsverband Kuhlmey’n merkitys karjalankannaksen Suursodan
torjuntataisteluissa on kiistaton tämän päivän tutkimuksenkin valossa.
Kuhlmey’n lento-osasto (Stukia Ju-87 – 30 kpl ja Focke Wulf 190-A – 30 kpl)
vähintäänkin kaksinkertaisti ilmavoimiemme iskuvoiman! Muilla saksalaisilla
osastoilla ei kylläkään ollut samaa merkitystä – virolaisesta heimopataljoonasta
nyt puhumattakaan.
Lähteet:
Hannu Valtosen: ”Lento-osasto Kuhlmey jatkosodassa”; Marko Palokangas (toim.):
Jatkosodan tiellä. Maanpuolustuskorkeakoulu. Helsinki 2004
Ja pitää ehdottomasti nähdä, että Rytin 26. kesäkuuta allekirjoittama sopimus oli
POLIITTINEN ei sotilaallinen; Päämaja teki omat operatiiviset ratkaisunsa varmastikin
Erfurtin kanssa - ja muita omia teitään.
Talin – Ihantalan ratkaisutaistelutkin olivat alkaneet vain vuorokautta aikaisemmin:
Vihollispanssarit tunkeutuivat rintaman läpi Juustilan porteille - vain 50 km:n päähän
Lappeenrannasta!
Ja varsinaisesti juuri tuolloin rintamakarkuruus joukkojen keskuudessa saavutti
koko sodan laajimmat mittasuhteet: Kannaksen läpimurron aikana joukko-
osastostaan uskotaan harhautuneen 20.000 – 30.000 sotilasta. Ja ongelmaksihan
karkaamiset muodostuivat juuri kesäkuun 1944 lopussa IV Armeijakunnan läntisellä
rintamalohkolla Kannaksella. Talin - Portinhoikan taistelujen aikana 23. – 30.6.1944
IV AK:n sotapoliisi otti kiinni 345 pelkästään kenraali Paalun komentaman 18.
divisioonan miestä.
Lähde: Jukka Kulomaa, Käpykaartiin? 1941 - 1944 -- Sotilaskarkuruus Suomen
armeijassa jatkosodan aikana.
Rytillekin päätöksen tekeminen tässä asiassa oli kiinni ei vuorokausista vaan tunneista;
aikaa tuskin jäi paljon neuvotteluille, taustatietojen hankkimiselle – komiteatyöskentelystä
puhumattakaan. Käsillä oli Talin – Ihantalan taisteluiden 25.6 – 7.7.1944 kriittisimmät
hetket! Jos oli rintama kriisissä, niin oli ongelmia esikunnissakin, mistä yhtenä
esimerkkinä kenraalimajuri Paalun ja panssaridivisioonan komentajan Laguksen
erimielisyydet.
Kyllä minä ymmärrän Rytin päätöksen rintamatilanteenkin huomioiden. Ja jos ... ja jos ...
Asiassa on jonkinverran perää ...
Nimittäin Rippentrop joka oli Saksan ulkoministeri ja kuten yleensä ulkoministerit yleensä sivussa päätöksenteosta sodan aikana ...
Niin tarvitsi asemansa vahvistamiseksi tämän "liittosopimuksen" Suomen kanssa, Hitleriä ei asia oikeastaan kiinnostanut ...
Saksan pääesikunta joka halusi taistelujen jatkuvan ja tuloksia aikaiseksi ei ollut kiinnostunut "poliittisista kysymyksistä", kuten jokin tyhjänpäiväinen liittosospimus maan kanssa joka jo kävi samaa sotaa samaa vihollista vastaan ...
Hitler antoi Rippentropin yrittää, mutta Saksan pääesikunta oli kertonut Mannerheimille että asetoimitutsen katkeaminen jos ne katkeavat on vain hetkellinen tilanne, asekuljetukset jatkuvat myöhemmin kunhan vain taistelut jatkuvat ...
Mannerheim halusi kumminkin varmistaa asevirran kaikissa olosuhteissa ja painosti Rytin allekirjoittamaan sopimuksen, eli Marski uhrasi Rytin sodan päämäärien hyväksi ...
Saksan päesikunta oli antanut Rippentropille määräajan, mihin mennessä politiikka oli hoidettava tja sen jälkeen asekuljetukset ja apu virtaa joka tapauksessa.
Tämä sopimus Suomen kanssa oli Rippentropin viimeinen poliittinen tai viranhoidollinen toiminta toisen maailmansodan aikana, sen jälkeen Rippentrop syrjäytettiin lopullisesti päätöksenteko ryhmästä ...
Eikä tämäkään sopimus sitten käytännössä edes pitänyt, sillä Suomi irtautui sodasta heti kun oli tuhonnut puna-armeijan yhtymät rajoillaan eikä enää tarvinnut Saksan apua ...
Hitler olisi ottanut Kuhlmeyn pois ellei Ryti olisi uhrautunut, näin ollen Karjalassa koettiin torjuntavoitto ja vapaus säilyi, kiitos
Kalle Lehmus: Kolme kriisiä Weilin Göös 1971
Ketä aihe kiinnostaa, niin tuossa kirjassa on melkoisen tarkka kuvaus siitä kuinka tuo Ryti-Ribbentrop -sopimus syntyi. Taisi Kustaa Mannerheimo puhua pötyäkin välillä, vai Rytikö valehteli?
Samaten se paljon puhuttu Saksan joukkojen kauttakulkusopimus.
Kyllähän monia ihmisiä historia kiinnostaa, ja varsinkin Sotamme
1939 - 45 sekä niihin läheisesti liittyvät poliittiset tapahtumat.
Nämä asiat ovat kuitenkin monille, ainakin vanhemmille ihmiselle,
aikanaan – jos ei vaiettuja – niin kuitenkin niistä ei paljoa kirjoiteltu
eikä niistä kovasti puhuttukaan silloin aikoinaan.
Ja monet eivät vain syystä tai toisesta ollut ehkä niin kauhean
kiinnostunutkaan.
Jopa ’pullamössönuorison’ suuri ”intellektuelli” Jari, ... Jari .. ei Sarasvuo
vaan se toinen ... ? .. tuossa äsken loihtine lausumaan, että ”Ihminen joka
ei ole kiinnostunut historiasta ei ole sivistynyt”, tai jotain tohon tyyliin!
Ei Rytin allekirjoitus merkinnyt mitään Hitlerille. Hänen päämajassaan itärintamaa käsiteltiin kokonaisuutena. Saksa olisi tarvinnut Kuhlmeytä kesä/heinäkuussa myös Narvan rintamalla ja ja Valkovenäjällä. Jos Kuhlmey ei olisi ollut Suomessa olisi saatu muuta materiaaliapua vastapainoksi että rintamat kestää. Hitlerille riitti että Suomen armeija taistelee tosissaan eikä ole passivinen niinkuin asemasodan aikana.
Jos Suomen armeija olisi aktiivinen hyökkääjä asemasodan aikana 42-44 olisi Saksasta saatu 500 Me-109:ä ja 500 sturmia , lisäksi vielä 50 I-sen luokan rautaristiä sillä Hitler ei jarrutellut jos joku halusi kuolla hänen puolestaan.