Korkojen ja inflaation suhde?

Mietteliäs Mies

Moi!

Olen pitkään pohtinut tätä asiaa. Kukaan ei ole yksiselitteistä ja yksinkertaista vastausta antanut.

Toiset sanovat, että on paha jos lainoista joutuu maksamaan todella korkeaa korkoa. Toiset taas sanoo että tilanne on luotollisen pelastus koska samalla korkea inflaatio syö luoton arvon pois.

Minun käsitykseni mukaan inflaation ja luoton välillä on aina normaalitilanteessa joku marginaali. Inflaatio on X yksikköä, maksettavat korot rahoittajille ovat vähän suuremmat ja velalliselle vielä suuremmat.

Näin ollen normaalitilanteessa inflaation ja korkojen merkityksen pitäisi olla aika merkityksetöntä luotonottajan kannalta. Tietysti kaikki nämä arvot voivat ajelehtia epänormaalissa tilanteessa ristiin. Varsinkin pitkissä koroissa.

Mutta mikä on teidän näkemyksenne asiasta, olenko sisäistänyt jotain aivan täysin väärin?

6

1943

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Suurissa lainoissa sillä on merkitystä. Vaikka inflaatio söisikin pääoman nopeasti ei korkean korkotason aikana ole varaa maksaa niitä alkuvuosien korkoja. Tietysi tätä voisi välttää, jos alussa osa koroista pääomitettaisiin. Korko ja inflaatio ei ole niin tiukasti sidoksissa toisiinsa kuin annat olettaa. Kyse on kuitenkin eri asoista, joten marginaalista puhuminen niiden välillä on aika outoa.

      • Mietteliäs Mies

        "Korko ja inflaatio ei ole niin tiukasti sidoksissa toisiinsa kuin annat olettaa."

        Tuota mä vähän oletinkin. Vaikka tietysti "normaalitilanteessa" niiden pitäisi kulkea käsikädessä. Asiat voivat ainakin hetkellisesti olla todella ristissä toisiinsa nähden.

        Tälläkin hetkellä tuntuu että lyhyet korot on lähdeveron jälkeen ehkä juuri ja juuri inflaation yläpuolella. (3% korkotaso)


      • Mietteliäs Mies kirjoitti:

        "Korko ja inflaatio ei ole niin tiukasti sidoksissa toisiinsa kuin annat olettaa."

        Tuota mä vähän oletinkin. Vaikka tietysti "normaalitilanteessa" niiden pitäisi kulkea käsikädessä. Asiat voivat ainakin hetkellisesti olla todella ristissä toisiinsa nähden.

        Tälläkin hetkellä tuntuu että lyhyet korot on lähdeveron jälkeen ehkä juuri ja juuri inflaation yläpuolella. (3% korkotaso)

        Korot voivat olla korkealla myös muista syistä kuin inflaation takia (torjumiseksi). Myös esim. valuutan puolustaminen voi nostaa korkoja. 1990-1992 Helibor-korot olivat 13 prosentissa. Inflaatio oli kuitenkin vain noin neljässä prosentissa.

        Laskin tuossa, että jos 1990 olisi ottanut lainan kolmen kuukauden korolla (0-marginaali) 10 vuodeksi olisi se maksanut 40 % ylimääräistä inflaatiokorjattuna ja palkkatasokorjattunakin 35 %. Jos saman olisi ottanut vuonna 1993 olisi se maksanut vain 12 % ylimääräistä inflaatio- tai palkkakorjattuna.


    • Kummastunut

      Tässä on yksinkertainen versio asiasta. Poikkeuksia ja tarkennuksia löytyy paljon, mutta jätetään ne pois.

      Lähdetään siitä, että keskimäärin (nimellis)korot ovat aina korkeammalla kuin inflaatio. Kukaan ei halua lainata rahaa toisille tappiolla. Tämä erotus, eli se mainitsemasi marginaali on ns. reaalikorko. Historiallisesti reaalikorko on ollut suunnilleen 3% luokkaa. Tämän verran lainaajat haluavat voittoa vastineeksi (matalan) riskin ottamisesta.

      Inflaatio on tuotteiden kallistumista keskimäärin. Se toimii kahta kautta: Se voi olla ensisijaisesti palkkainflaatiota (kysyntä kasvaa), tai se voi olla ensisijaisesti lähtöisin tuotantopäästä (tarjonta kasvaa).

      Palkkainflaatiossa ihmisillä on jatkuvasti enemmän rahaa käytössään, jolloin lisääntyvä maksykyky nostaa hintoja. Jos palkat lisääntyvät kautta yhteiskunnan, tästä ei aiheudu ongelmia palkansaajille, mutta mm. kiinteiden tukien varassa eläville kylläkin (opiskelijat, eläkeläiset ym). Siksi monet tuet sidotaan elinkustannusindeksiin tai vastaavaan. Samoin säästäjät kärsivät inflaatiosta, jos he pitävät rahojaan tyynyn alla tai matalakorkoisella käyttötilillä.

      Tuotantopäässä inflaatiota aiheutua nousevista tuotantokuluista. Tuotantokuluja ovat mm. raaka-ainekulut ja palkat. Meidän kannaltamme palkkainflaatio on paha asia, mikäli palkat nousevat Kiinassa, mutta eivät täällä. Silloin tuotteet kallistuvat meille, mutta ostovoimamme ei lisäänny.

      Jos palkat (tai ostovoima) nousevat tasaisesti kautta yhteiskunnan inflaation tahdissa, olet pääpiirteissään oikeassa. Silloin korkotaso on velallisen kannalta jokseenkin merkityksetön. Velallinen maksaa kuitenkin vuodesta toiseen samaa reaalikorkoa.

      Valitettavasti inflaatio ei aina toimi näin hallitusti: Toisaalta inflaatio koetaan viime kädessä aina henkilökohtaisesti, toisaalta velat maksetaan yleensä palkkatuloilla.

      Vaikka palkat keskimäärin nousisivatkin, niin juuri sinun alasi saattaa olla niiden keskiarvon alapuolelle jäävien joukossa. Silloin inflaatio ei juuri hyödytä sinua, vaikka muiden kohdalla se lainapääoman arvoa syökin. Sinun tilanteesi huononee silloin vuosi vuodelta: Lainanmaksusi ei helpotu kuten muilla, mutta kaikki muut tuotteet keskimäärin muuttuvat sinulle jatkuvasti kalliimmiksi, suunnilleen inflaation tahdissa.

      Tuotteiden hinnatkaan eivät kiihdy tasaisesti. Jos olet innokas puutarhuri, lannoitteiden nopean kallistumisen vuoksi sinun henkilökohtainen inflaatiosi voisi olla 10% samaan aikaan kun suurin osa kokee 2% inflaatiota. Tämä on keinotekoinen esimerkki, mutta idea varmaan tuli selväksi?

      Vielä huonommin asiat ovat silloin (eli juurikin nyt), kun inflaatiopaineita tuleekin tuotantopäästä kautta linjan. Raaka-aineet ja energia ovat kallistuneet huimasti viime vuosina. Menee hetki (kuukausia tai jopa muutama vuosi), ennen kuin tämä vaikutus ehtii kulkeutua koko tuotantoketjun läpi kuluttajahintoihin. Tällainen inflaatio nostaa hintoja siksi, että tuottaminen on kalliimpaa.

      Toisaalta yritykselle jää myös vähemmän varaa korottaa palkkoja, joten heidän on joko irtisanottava väkeä ja tehostettava tuotantoa, tai sitten jäädytettävä palkankorotukset (palkanalennukset eivät Suomessa käytännössä onnistuisi).

      Kun palkat eivät nouse, mutta hinnat kallistuvat, ihmisillä on vähemmän varaa ostaa tuotteita. Tällainen inflaatio ajaa talouden helposti taantumaan. Velallisen asema on tässä tilanteessa vielä huonompi kuin edellisessä tapauksessa. Nyt on työpaikkakin vaarassa.

      Edellä inflaatio on ollut tasaista. Lisätään tähän vielä se mahdollisuus, että inflaatio alkaa kiihtyä. Tässä tilanteessa korot nousevat niin kauan, että inflaatio saadaan kuriin. Nousevat korot vaikuttavat toisaalta kysyntään ja toisaalta tarjontaan. Jos palkat eivät nouse samassa suhteessa, velanhoito muuttuu vaikeammaksi, ts. siihen alkaa mennä yhä suurempi osa tuloista. Jossain vaiheessa inflaatio tietenkin taittuu ja palataan normaalille kasvu-uralle. Yleensä korkojakin lasketaan silloin, jolloin velanhoito helpottuu vaikeiden vuosien jälkeen.

      Yhteenvetona: Inflaatiossa kannattaa kiinnittää huomiota palkkakehitykseen suhteessa yleiseen hintatasoon. Jos palkkasi nousevat yleistä hintatasoa nopeammin, velkojen takaisinmaksu helpottuu. Jos taas palkkasi nousevat yleistä hintatasoa hitaammin, se vaikeutuu.

      Jos inflaatio lähtee kiihtymään, korotkin lähtevät nousemaan. Tämä on ohimenevä tilanne, mutta jotta siitä selviäisi yli, velanhoitoon on pitänyt jättää riittävästi pelivaraa. Jos inflaatio pidetään n. 2% ja reaalikorkovaatimus on ollut perinteisesti n. 3%, neutraali korkotaso on suunnilleen 5%. Lainaa hoidettaisiin siis keskimäärin tällä korolla, mutta jos inflaatio kiihtyy, korkeammankin korkotason kanssa on pystyttävä elämään jopa vuosi tai kaksi.

      • Kummastunut

        Siis tuotantopään inflaatiossa tarjonta ei tietenkään kasva, vaan hinnat nousevat tuotannon kallistuessa.

        Yrittäkää ymmärtää minua...


      • Olen_tyydytetty
        Kummastunut kirjoitti:

        Siis tuotantopään inflaatiossa tarjonta ei tietenkään kasva, vaan hinnat nousevat tuotannon kallistuessa.

        Yrittäkää ymmärtää minua...

        Kiitokset selvityksestäsi. Ihanaa että joku jaksaa nähdä noin paljon vaivaa.

        - Kiitos


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      127
      1964
    2. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      100
      1720
    3. Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä

      Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy
      Maailman menoa
      57
      1360
    4. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      76
      1320
    5. Multa sulle

      Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M
      Ikävä
      31
      1028
    6. Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?

      Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s
      Ikävä
      47
      926
    7. Nainen, olen tutkinut sinua paljon

      Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm
      Ikävä
      51
      923
    8. Onko sulla empatiakykyä?

      Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet
      Ikävä
      44
      882
    9. Tavoitteeni onkin ärsyttää

      Sua niin turhaudut ja unohdat koko homman
      Ikävä
      109
      853
    10. Ei se mene ohi ajan kanssa

      Näin se vaan on.
      Ikävä
      73
      846
    Aihe