Helsinki haluaa liittää itseensä Sipoon länsiosan, jotta sinne saataisiin nopeasti ja paljon uusia asuntoja.
Yleisradion toimittaja Olli Ihamäki vertasi radiossa Helsingin kaupunginisien puheita Stalinin puheisiin vuodelta 1939. Neuvostoliitto vaati tuolloin Suomelta alueita "turvallisuutensa" varmistamiseksi.
Analogia on osuva, joskin Helsingin hanke muistuttaa vielä enemmän Saksan toimia vuonna 1938, kun se neuvotteli itselleen Tshekkoslovakian länsiosan eli niin sanotun Sudeettialueen.
Saksan logiikka omalle itälaajentumiselleen oli täsmälleen sama kuin Helsingin: elintilan, lebensraumin, hankkiminen.
Valloittajat tulevat aina vapauttajina.
Itälaajentujia yhdistää vahva usko siihen, että uudet hallitsijat pystyvät hallitsemaan liitetyn alueen asioita paremmin kuin entiset hallitsijat. Valtaajat tulevat aina vapauttajina.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori esittelivät Sipoo-näkemyksiään viime lauantain Pressossa.
"Tämä ei ole ryöstö", toteaa Pajunen jutun otsikossa, mikä saa lukijan helposti ajattelemaan, että tämä on ryöstö.
Pajunen on vakuuttanut, että Helsingillä ei ole muita aluevaatimuksia (jos ei oteta huomioon sitä pientä osaa Vantaasta, jonka Helsinki haluaa samassa paketissa Sipoon kanssa).
Samalla tapaa Adolf Hitler vakuutti, että Sudeettialue oli hänen viimeinen alueellinen vaatimuksensa Euroopassa.
"Onko 18 000 sipoolaisen näkökulma tärkeämpi kuin yli miljoonan muun ihmisen", kysyy puolestaan Vapaavuori, ikään kuin hänellä olisi valtakirja myös espoolaisilta, vantaalaisilta ja kaikilta muiltakin lähiseutujen asukkailta.
Kun Hermann Göring perusteli Nürnbergin puoluekokouksessa Sudeettialueen liittämistä Saksaan, hän käytti samanlaista argumentointia: "Mitätön osa Euroopasta (Tshekkoslovakia) ahdistelee ihmiskuntaa."
Logiikka on se, että vähemmistöön kuuluvien yksilöiden oikeudet ovat vähäisempiä kuin enemmistöön kuuluvien yksilöiden.
Tässä ei tietenkään ole tarkoitus rinnastaa Vapaavuorta Göringiin tai Pajusta Hitleriin. Se olisi liioittelevaa ja loukkaavaa.
Mutta ihmiset ovat ihmisiä. Heillä on samat aivot ja sama logiikka käytössä, käsittelivät he sitten pieniä tai isoja kohtaloita.
Sipoolaiset ymmärrettävästi vastustavat alueidensa liittämistä Helsinkiin, ihan niin kuin tshekkoslovakialaiset aikoinaan. Mutta kummassakin tapauksessa asioista on päätetty isommissa pöydissä, ilman tšekkejä ja sipoolaisia.
Helsingin takuumiehiksi on puhuttu ministerit Heinäluoma (Helsinki), Manninen (Tornio) ja Vanhanen (Nurmijärvi).
Tshekkoslovakian kohtalosta taas päättivät Saksan kanssa ministerit Chamberlain (Britannia) ja Daladier (Ranska) sekä johtaja Mussolini (Italia).
Mussolini muuten esitti "sovitteluehdotuksen", joka hyväksyttiin. Todellisuudessa ehdotus oli Saksan ulkoministeriön laatima. Mussolini toimi vain bulvaanina, ja Chamberlain ja Daladier nielaisivat syötin.
Jännä nähdä, millaisia ja kenen laatimia sovitteluehdotuksia Sipoo-neuvotteluihinkin vielä tuodaan.
Kun Saksa oli aloittanut Tshekkoslovakian silpomisen, Unkari ja Puola riensivät haaskalle vaatimaan omaa osaansa.
Miten käy Sipoon? Esittävätkö nopeasti kasvavat ja pinta-alaltaan ahtaaksi käyvät Kerava ja Järvenpää omia oikeutettuja aluevaatimuksiaan?
Stalin piirsi jatkosodan jälkeen Enson paperitehtaat Neuvostoliiton puolelle rajaa.
Helsinki puolestaan on piirtänyt hyvätuloisten asuinalueiden lisäksi myös Ingmanin tehtaat Helsinkiin. Näin Helsinki saisi sitä teollisuutta, jota se ei takavuosina suostunut millään päästämään rajojensa sisäpuolelle.
Helsingin logiikalla esimerkiksi Monacolla olisi täysi syy vaatia alueita Ranskalta, joka ei ole osannut kaavoittaa Välimeren rantaa yhtä tehokkaasti kuin Monacon ruhtinaat.
Moni liikeyritys voisi samaan tapaan vaatia, että sen pitää saada käyttöönsä pääomat, jotka lojuvat vähemmän kasvuhakuisissa yrityksissä toimettomina.
Ehkä pitäisi perustaa tehokkuusvirasto, joka liittäisi kasvuhaluttomien yritysten osia dynaamisempiin, tehokkaampiin ja muodikkaampiin yhtiöihin - sen sijaan, että on olemassa kilpailuvirasto, joka pyrkii päinvastaiseen.
Helsingin uuden hengen toteuttaminen kaikilla elämänalueilla toisi uutta eloa myös omakotialueille. Naapurit voisivat leikata itselleen paloja toisten tonteista.
Suurperhe saisi itselleen osan eläkeläispariskunnan joutilaasta takapihasta. Puutarhaansa ja pihanurmeaan huolella vaalinut voisi vaatia alueluovutuksia hulttionaapurilta, jonka pihalla voikukat ja siankärsämöt rehottavat.
Useissa rivitaloyhtiöissä tämä olisi jo nyt helposti toteutettavissa, sillä yhtiöjärjestys ei useinkaan määrittele, miten piha-alueet tulee jakaa osakkaiden kesken. Yhtiökokouksessa voi äänestää piha-aidoille uudet paikat vaikka joka vuosi.
Yleisradion toimittaja Olli Ihamäki vertasi radiossa Helsingin kaupunginisien puheita Stalinin puheisiin vuodelta 1939. Neuvostoliitto vaati tuolloin Suomelta alueita "turvallisuutensa" varmistamiseksi.
Analogia on osuva, joskin Helsingin hanke muistuttaa vielä enemmän Saksan toimia vuonna 1938, kun se neuvotteli itselleen Tshekkoslovakian länsiosan eli niin sanotun Sudeettialueen.
Saksan logiikka omalle itälaajentumiselleen oli täsmälleen sama kuin Helsingin: elintilan, lebensraumin, hankkiminen.
Valloittajat tulevat aina vapauttajina.
Itälaajentujia yhdistää vahva usko siihen, että uudet hallitsijat pystyvät hallitsemaan liitetyn alueen asioita paremmin kuin entiset hallitsijat. Valtaajat tulevat aina vapauttajina.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori esittelivät Sipoo-näkemyksiään viime lauantain Pressossa.
"Tämä ei ole ryöstö", toteaa Pajunen jutun otsikossa, mikä saa lukijan helposti ajattelemaan, että tämä on ryöstö.
Pajunen on vakuuttanut, että Helsingillä ei ole muita aluevaatimuksia (jos ei oteta huomioon sitä pientä osaa Vantaasta, jonka Helsinki haluaa samassa paketissa Sipoon kanssa).
Samalla tapaa Adolf Hitler vakuutti, että Sudeettialue oli hänen viimeinen alueellinen vaatimuksensa Euroopassa.
"Onko 18 000 sipoolaisen näkökulma tärkeämpi kuin yli miljoonan muun ihmisen", kysyy puolestaan Vapaavuori, ikään kuin hänellä olisi valtakirja myös espoolaisilta, vantaalaisilta ja kaikilta muiltakin lähiseutujen asukkailta.
Kun Hermann Göring perusteli Nürnbergin puoluekokouksessa Sudeettialueen liittämistä Saksaan, hän käytti samanlaista argumentointia: "Mitätön osa Euroopasta (Tshekkoslovakia) ahdistelee ihmiskuntaa."
Logiikka on se, että vähemmistöön kuuluvien yksilöiden oikeudet ovat vähäisempiä kuin enemmistöön kuuluvien yksilöiden.
Tässä ei tietenkään ole tarkoitus rinnastaa Vapaavuorta Göringiin tai Pajusta Hitleriin. Se olisi liioittelevaa ja loukkaavaa.
Mutta ihmiset ovat ihmisiä. Heillä on samat aivot ja sama logiikka käytössä, käsittelivät he sitten pieniä tai isoja kohtaloita.
Sipoolaiset ymmärrettävästi vastustavat alueidensa liittämistä Helsinkiin, ihan niin kuin tshekkoslovakialaiset aikoinaan. Mutta kummassakin tapauksessa asioista on päätetty isommissa pöydissä, ilman tšekkejä ja sipoolaisia.
Helsingin takuumiehiksi on puhuttu ministerit Heinäluoma (Helsinki), Manninen (Tornio) ja Vanhanen (Nurmijärvi).
Tshekkoslovakian kohtalosta taas päättivät Saksan kanssa ministerit Chamberlain (Britannia) ja Daladier (Ranska) sekä johtaja Mussolini (Italia).
Mussolini muuten esitti "sovitteluehdotuksen", joka hyväksyttiin. Todellisuudessa ehdotus oli Saksan ulkoministeriön laatima. Mussolini toimi vain bulvaanina, ja Chamberlain ja Daladier nielaisivat syötin.
Jännä nähdä, millaisia ja kenen laatimia sovitteluehdotuksia Sipoo-neuvotteluihinkin vielä tuodaan.
Kun Saksa oli aloittanut Tshekkoslovakian silpomisen, Unkari ja Puola riensivät haaskalle vaatimaan omaa osaansa.
Miten käy Sipoon? Esittävätkö nopeasti kasvavat ja pinta-alaltaan ahtaaksi käyvät Kerava ja Järvenpää omia oikeutettuja aluevaatimuksiaan?
Stalin piirsi jatkosodan jälkeen Enson paperitehtaat Neuvostoliiton puolelle rajaa.
Helsinki puolestaan on piirtänyt hyvätuloisten asuinalueiden lisäksi myös Ingmanin tehtaat Helsinkiin. Näin Helsinki saisi sitä teollisuutta, jota se ei takavuosina suostunut millään päästämään rajojensa sisäpuolelle.
Helsingin logiikalla esimerkiksi Monacolla olisi täysi syy vaatia alueita Ranskalta, joka ei ole osannut kaavoittaa Välimeren rantaa yhtä tehokkaasti kuin Monacon ruhtinaat.
Moni liikeyritys voisi samaan tapaan vaatia, että sen pitää saada käyttöönsä pääomat, jotka lojuvat vähemmän kasvuhakuisissa yrityksissä toimettomina.
Ehkä pitäisi perustaa tehokkuusvirasto, joka liittäisi kasvuhaluttomien yritysten osia dynaamisempiin, tehokkaampiin ja muodikkaampiin yhtiöihin - sen sijaan, että on olemassa kilpailuvirasto, joka pyrkii päinvastaiseen.
Helsingin uuden hengen toteuttaminen kaikilla elämänalueilla toisi uutta eloa myös omakotialueille. Naapurit voisivat leikata itselleen paloja toisten tonteista.
Suurperhe saisi itselleen osan eläkeläispariskunnan joutilaasta takapihasta. Puutarhaansa ja pihanurmeaan huolella vaalinut voisi vaatia alueluovutuksia hulttionaapurilta, jonka pihalla voikukat ja siankärsämöt rehottavat.
Useissa rivitaloyhtiöissä tämä olisi jo nyt helposti toteutettavissa, sillä yhtiöjärjestys ei useinkaan määrittele, miten piha-alueet tulee jakaa osakkaiden kesken. Yhtiökokouksessa voi äänestää piha-aidoille uudet paikat vaikka joka vuosi.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Helsinki sattuu olemaan myös Sipoolaisten pääkaupunki.
On kaikkien etu, että Suomen ainoa metropoli laajenee ja se on kehitys, jota ei voi mitenkään pysäyttää.
Sipoon pellot ja, joku kuntaraja eivät voi olla luonnollisen kehityksen esteenä.
Olisi muuten jo aika päivää sitten pitännyt pakkonaittaa Espoo Vantaa ja Helsinki. Todellisuudessahan ne ovat yksi ja sama talousyksikkö. Kyse onkin vain siitä, että fuusiossa Herroilta ja Rouvilta häviäisi muuta virka alta.
Valtakunnan etu ajaa muutaman suomenruotsalaisen maanomistajan edun. Niin sen pitääkin olla. Muuttakoot Ahvenanmaalle, jos itsekästä onnelaansa haluavat pitää yllä.
Vaikka itsekin olen sitä mieltä, että Suomen kokoiseen valtioon riittäisi 150-200 kuntaa, kenties vähemmänkin, niin tämä Sipoo-episodi osoittaa sellaista kunnallisimperialismia, jota ei voi hyväksyä. Maa-alueiden liitos on joka tapauksessa laiton toimenpide nykyisen kunnallislain puitteissa joten mikäli se tapahtuu niin silloin on kyse nimenomaan ryöstöretkestä malliin Karjalan ryöstö Suomelta.
Ohhoijjaa kuntarajat joopa joo, järkevä teko olisi yhdistää kaikki pääkaupunkiseudun kunnat yhdeksi suurhelsingiksi ja lopettaa tämänkaltainen poliittinen pelleily.
Vähenisi poliitikot ja byrokratia, tulisi tilalle järkevä kaupunkisuunnittelu typerän kiistelyn ja jarruttelun sijaan. Ei kuntien ole tarkoitus olla mitään valtioita valtion sisällä, alun perin ne on perustettu hallinnon helpottamiseksi nykyään ne vain lisäävät byrokratiaa, turhia virkamiehiä ja poliitikoita. Nykyään suomessa on käsittämättömät 431 kuntaa, joilla on oma hallinto, virkamiehet jne. 50 kuntaa tai vähemmänkin riittäisi aivan mainiosti.
Jos tälle linjalle lähdetään niin yhtä hyvin nykyiset viisi lääniä voivat hoitaa kunnan tehtäviäkin.
Mutta kun asiat eivät ole ihan noin yksinkertaisia. Mikäli olisivat niin varmasti kuntia oltaisiin jo aikapäiviä sitten lahdattu ja liitetty suurempiin yksiköihin.
Suomessa kun on vielä sellainen ikävä suurten kaupunkien kunnallisimperialismia rajoittava tekijä kuin kuntien itsemääräämisoikeus, joka tekee lähes mahdottomaksi pakkoliitokset.
Sitä voidaan aivan hyvin kysyä että pitäisikö Suomessa lähteä Ruotsin tielle, jossa useita kuntia yhdistettiin ja muodostettiin täysin keinotekoisia monoliitteja vai halutaanko, että kunnat ovat myös jonkinlainen paikallisidentiteetin symboli. Mikäli halutaan jotain hallinnollista tehokkuutta niin läänit voivat yhtä hyvin toimia myös kuntina. Mikäli halutaan että kuntalainen tuntee jonkinlaista me-henkeä kunnantalon kanssa eikä se sijaitse yli 50km päässä niin asiassa edetään järkevästi kuntien halua kunnioittaen.
Onko ikinä käynyt mielessä että kirkkonummelaiset, sipoolaiset tai vaikka keravalaiset eivät todellakaan halua olla mitään helsinkiläisiä koska he eivät sitä oikeasti ole?!
..30 kilometrin säteellä Senaatintorista tulee liittää Helsinkiin.
Oikean suuntaista ajattelua, mutta liian varovaista.
Vähintään 40 km säteellä ja jos sen tuntumassa on kasvukeskus, joka haluaa mukaan superpalveluihin ja arvonnousuun niin mukaan vain.
Mutta koska päättäjiltä katoaisi virkoja, emme pääse tähän ihanne tilanteeseen. Sillä kukapa omaa oksaansa sahaisi.
Jos Sipoolaiset haluavat maksaa omat hallintokulunsa, niin ei heitä pitäisi vasten tahtoaan Helsinkiin liittää. Kyseessähän on pelkästään Helsingin päättäjien vallanhalu ja vallannäytön halu.
Kyllä Helsingissä tilaa riittää vaikka miljoonalle ihmiselle kun vaan kaavoittajalle annetaan sellaiset ohjeet.
Helsingin pitäisi ennemmin kehittyä todelliseksi suurkaupungiksi kuin levittää omaksumaansa 400 m2 omakotitontti ja minikerrostalolinjaansa ympäri Suomea.
Mutta kun ne satttuvat olemaan ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Ei ole mitään järkeä rakentaa kaupunkia umpeen. Toki Helsingin itälaajennukseenkin jätettäisiin riittävästi luontoa virkistysalueeksi.
Ei kai se kaavoituksen muuttaminen sitä tarkoita että pellot ja metsät pukataan täyteen jo uutena purettavan näköisiä kaksikerroksia lautahökkeleitä.
Tyhjää tilaa löytyy kyllä, kun siivottaisiin ensin omat nurkat niin kaupungin hallinnossa kuin kaduillakin.
Tuonkaltaisia rakennuksia rakennetaan nykyään lähinnä Vantaalla ja Espoossa, ei niinkään Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnittelu tietää kyllä vastuunsa ainakin noin suunnilleen (kompromisseista on kyse) ja on suunnitellut melko hyvin tulevat kohteet. Menneitä virheitä tullaan korjaamaan sitä mukaan kun saadaan syitä purkaa rumia ja huonostirakennettuja taloja (kuten Meri-Rastila), mutta nyt niiden purkua on hankala oikeuttaa vain sillä että ne ovat rumia, koska ne ovat enimmäkseen yksityisessä omistuksessa ja omistajilla on hallintaoikeus niihin. Uskon kyllä, että päättäjillä (ainakin niillä, joilla on yhtään silmää asioihin, kuten apulaiskaupunginjohtaja Korhosella tuntuisi olevan) löytyisi tahtoa tähän.
Helsinki on muuten palkittu Harvardin yliopiston toimesta Euroopan parhaiten suunnitelluksi kaupungiksi. Ehkä juuri ihmisläheisyytensä ja luontoarvojensa vuoksi. Kannatan itse paikoin korkeampia rakennuksia ja tiiviimpää rakentamista, mutta aina se ei ole realistista. Täytyy myös muistaa, että ihmiset muuttavat sinne, missä on heidän haluamansalaisia asuntoja. Niinpä moni onkin muuttanut Helsingistä naapurikuntiin (ja vienyt veroeuronsa mukanaan), koska Helsingissä ei ole ollut sopivia asuntoja (pientaloja ja perheasuntoja). Tämä täytyy ottaa huomioon, jos tahdotaan, että Helsingillä on tulevaisuudessakin varaa kustantaa olemassaolonsa eikä muuttua vain muiden elätettäväksi.
Sipoo on liian pitkään ollut yhteistyökyvytön pääkaupunkiseudun kanssa ja tämä on siitä seurausta. Heidän politiikkansa ei ole ollut reaalipolitiikkaa vaan harhakuvitelmista tiukasti kiinnipitämistä.
Tässä yhteydessä on esilletullut hyvin omituista kunnallista isänmaallisuutta. Eihän tässä Sipoota ole Ruotsille tai Venäjälle luovuttamassa, vaan osa siitä liitettäisiin Suomen pääkaupunkiin, jotta koko maan vetojuhtana toimiva kaupunki saisi turvattua kasvunsa. Se on koko maan etu. Sipoolaisten lyhytkatseisuus on haitaksi heille itselleen.
Kun jokin kunta hoitaa asiansa siten, että sinne siirtyy hyviä veronmaksajia, niin nehän olisi mukava kahmaista oman holtittoman päätöksenteon paikkaamiseen. Kyllä tuo nyt on nähtävissä vähemmälläkin ällillä.
Veroäyrikartan ja maanhinnan perusteella se ehdotettu rajankäynti on suoritettu.
Olisi parempi pitää talous siinä mallissa että pärjäisi omillaan, niin ne joutuvat muutkin tekemään.
Ei ihmisistä. Ja maalle rakennettavista asunnoista. Uusia koteja kymmenille tuhansille ihmisille.
Asuntoja on pakko rakentaa, sillä asuminen on naurettavan kallista pk-seudulla, eikä nykyinen tilanne voi jatkua. Jopa EK:n herrat ovat kritisoineet asumisen kalleutta, joka näivettää maamme talouskasvua.
Helsingin budjetti on sitäpaitsi niin valtava, että muutaman varakkaan sipoolaisen vaikutus on kuin pisara meressä.
Helsingissä on jopa rakentamatonta maata vaikka millä mitalla, puhumattakaan että kaavoituspolitiikkaa muuttamalla saataisiin asuntoja lisää. (Tämähän ei tosin sovi Helsingin päättäjille sillä heidän intressissään on mahdollisimman korkeat asuntojen hinnat) Haepa esimerkki mistä päin maailmaa tahansa niin isommissa kaupungeissa on aina ympäristöään korkeammat asuntojen hinnat. Sipoon maat ovat myös käytössä, kyllä sinne saa mennä ja ostaa asuntoja ihan vapaasti, ja ne jotka siellä korvessa haluavat asua ovat sinne jo muuttaneetkin, ei se edellytä sitä että Sipoon rantatontit ja saaristo liitetään Helsinkiin, (tyhjät Sipoon maat kun ovat ennemminkin luoteis-Sipoossa)
"Vantaallekaan ei mahdu enää uusia asuntoja kun siellä on se lentokenttä".
Mitä tahansa paskaa voi siis päästää julkisuudessa suustaan kunhan on vaan kaupunginjohtaja.
Suurmiehet, vaikka pieniä kooltaan, paljastavat usein suuruutensa sanallisesti.
Lentokenttä on kai syytä siirtää Karstulaan, että päästään rakentamaan.