Joulu, kenen syntymäpäivä?

Tämä on jo vanha vitsi mutta kuitenkin.

Kirkko siirsi pakanallisen Bacchuksen syntymäpäivän vieton tilalle joulun vieton vaikka Jeesus syntyikin(jos syntyi ollenkaan) kesällä.
Bacchus eli Dionysos oli Zeuksen ja Semelen poika. Vaan eipä Dionysoskaan suntynyt jouluna.

Bacchus/Dionysos, Lemminkäinen, Horus ja Jeesus. Ja kaikilla on sama tarina eli he kuolivat ja nousivat kuolleista.

Kaikki he edustavat viattomia syntipukkeja jotka sovittivat kuolevaisten syntejä.

Eipä ole Jeesuksen tarina kummoisempi kuin Lemminkäisen tai Horuksen tai Dionysoksenkaan.
361012
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 36

Vanhimmat

Niin, ja Jeesukseenhan ei täälläkään muuten alettu uskoa ennenkuin kirves rupes heilumaan ja päät vierimään Suomen kankaita pitkin.
Näin se on kristillisyys meihin istutettu ja pysyy.
Tyhmyys on ikuista.
Halle-luu-ja kaikki muut kristityt!!!

Äänestä
  • Saisiko sinut uskomaan kirveellä? Epäilen, että ei. Miksi sitten väität näin tapahtuneen?

    Kyllähän ihmisen saa pakon edessä lupaamaan, mutta usko on eri asia. Se, miksi Suomeen tehtiin ristiretkiä, on puhtaasti poliittinen - haluttiin varmistaa määräämisoikeus ennen Novgorodia.

    Mikä oli kirveen osuus kristinuskon alkutaipaleella? Eikö kirves tullut mukaan vasta, kun vallanpitäjät omivat kristinuskon keppihevosekseen?

    Äänestä

  • Rintti kirjoitti:

    Saisiko sinut uskomaan kirveellä? Epäilen, että ei. Miksi sitten väität näin tapahtuneen?

    Kyllähän ihmisen saa pakon edessä lupaamaan, mutta usko on eri asia. Se, miksi Suomeen tehtiin ristiretkiä, on puhtaasti poliittinen - haluttiin varmistaa määräämisoikeus ennen Novgorodia.

    Mikä oli kirveen osuus kristinuskon alkutaipaleella? Eikö kirves tullut mukaan vasta, kun vallanpitäjät omivat kristinuskon keppihevosekseen?

    Fakta on, että kristinusko ei olisi saavuttanut asemaansa ilman väkivaltakoneistoa.

    Äänestä

  • Rintti kirjoitti:

    Saisiko sinut uskomaan kirveellä? Epäilen, että ei. Miksi sitten väität näin tapahtuneen?

    Kyllähän ihmisen saa pakon edessä lupaamaan, mutta usko on eri asia. Se, miksi Suomeen tehtiin ristiretkiä, on puhtaasti poliittinen - haluttiin varmistaa määräämisoikeus ennen Novgorodia.

    Mikä oli kirveen osuus kristinuskon alkutaipaleella? Eikö kirves tullut mukaan vasta, kun vallanpitäjät omivat kristinuskon keppihevosekseen?

    Fakta on, että kristinusko ei olisi saavuttanut asemaansa ilman väkivaltakoneistoa.

    Äänestä

  • Rintti kirjoitti:

    Saisiko sinut uskomaan kirveellä? Epäilen, että ei. Miksi sitten väität näin tapahtuneen?

    Kyllähän ihmisen saa pakon edessä lupaamaan, mutta usko on eri asia. Se, miksi Suomeen tehtiin ristiretkiä, on puhtaasti poliittinen - haluttiin varmistaa määräämisoikeus ennen Novgorodia.

    Mikä oli kirveen osuus kristinuskon alkutaipaleella? Eikö kirves tullut mukaan vasta, kun vallanpitäjät omivat kristinuskon keppihevosekseen?

    Menkää toreille ja aitovieruksille ja pakottakaa heitä tulemaan sisälle häähuoneeseen. Että sillei.

    Äänestä

  • Pakana(M) kirjoitti:

    Fakta on, että kristinusko ei olisi saavuttanut asemaansa ilman väkivaltakoneistoa.

    Valtaosa Suomalaisista on lapsesta asti jonkin kristilliseksi kutsutun yhteisön jäsen. Nämä ovat niitä kirveellä käännytettyjä. Ovat mukana jossain, mihin eivät välttämättä usko.

    Kristittyna olo on vapaaehtoista - siis sen tunnustaminen, että Jeesus on Herra. Se ei edellytä 'kuulumista' johonkin, joskaan se ei ole toistaiseksi estekään. Kristityt eivät siis näy missään tilastoissa.

    Monessa maassa kristittyjä on väkivaltakoneistosta huolimatta.

    Äänestä

  • Rintti kirjoitti:

    Valtaosa Suomalaisista on lapsesta asti jonkin kristilliseksi kutsutun yhteisön jäsen. Nämä ovat niitä kirveellä käännytettyjä. Ovat mukana jossain, mihin eivät välttämättä usko.

    Kristittyna olo on vapaaehtoista - siis sen tunnustaminen, että Jeesus on Herra. Se ei edellytä 'kuulumista' johonkin, joskaan se ei ole toistaiseksi estekään. Kristityt eivät siis näy missään tilastoissa.

    Monessa maassa kristittyjä on väkivaltakoneistosta huolimatta.

    vapaaehtoista on lapsikasteessa? Voidaanko odes rippikoulua pitää vapaaehtoisena. Eikös 15-vuotiaat ole vielä aika tavalla lapsenkengissä. Todellisuudessa n.s. kristillisyydessä on hyvin vähän tähän saakka ollut vapaaehtoista. Toivotaan parempaa huomista.

    Äänestä

  • timotei kirjoitti:

    vapaaehtoista on lapsikasteessa? Voidaanko odes rippikoulua pitää vapaaehtoisena. Eikös 15-vuotiaat ole vielä aika tavalla lapsenkengissä. Todellisuudessa n.s. kristillisyydessä on hyvin vähän tähän saakka ollut vapaaehtoista. Toivotaan parempaa huomista.

    Niin, toivotaan, että vanhemmat saavat kasvattaa itse lapsensa myös tulevaisuudessa.

    Äänestä

  • n81 kirjoitti:

    Niin, toivotaan, että vanhemmat saavat kasvattaa itse lapsensa myös tulevaisuudessa.

    Mitä tekemistä tällä oli edellisen kommentin kanssa. Toivottavasti elämä menee siihen suuntaan, että vanhemmat uskaltavat olla ja elää siten, kuin haluavat, jolloinka he todella itse kasvattaisivat koulun kanssa lapsensa. Kerrottaisiin eri näkemyksesistä ja voitaisiin kyseenalaistaa enemmistön näkemys. Vaikka Suomessa on vallalla luterilainen näkemys, on se maailman laajuisesti katsottuna hyvin vähäinen ihmisjoukko.

    Sitäpaitsi annettaisiin ymmärtää, että usko on uskoa, eikä mikään itsestäänselvä totuus. Sen jälkeen kukin saisi valita mihin uskoo, vai uskooko vain siihen minkä itse näkee, jos aina sekään on ihan luotettavaa.

    Äänestä

auringon syntymäpäivä. Se sijoittui entiseen aikaan talvipäivänseisauspäivälle.

Äänestä
  • Keräsin joskus aineistoa talvipäivän seisaukseen liittyvistä juhlista yhtä juttua varten muistuttaakseni, että maailmassa on muitakin kuin kristittyjen heimo, mutta sitä ei sitten lopulta käytettykään siellä. Laitan sen tähän. Suhtautukaa varauksella, tein tän hätäsesti enkä tarkistanu ollenkaan.

    Talvipäivän seisauksen ajankohta muuttuu noin vuorokaudella
    kahdessa tuhannessa vuodessa. Juuri nyt se on vaihtumassa
    joulukuun 22. päivästä 21. päivälle [0].

    Pohjoisissa maissa joulukuun 25. päivänä juhlittu
    auringonjumalan syntymäpäivä saattaa viitata siten noin 6000 vuoden
    takaiseen perinteeseen [0].

    Kymmeniä tuhansia vuosia sitten talvipäivän seisaus oli
    nykykalenterin mukaan puolestaan tammikuun 14. päivä. Tätä
    päivää juhlitaan Intiassa vuosittain Sankrantina, ehkäpä siten
    vanhimpana tunnettuna talvipäivän seisauksen juhlana [0].
    Toisaalta kysymyksessä on myös vuosisatojen saatossa tehty 13
    päivän kalenterivirhe [0], jolloin Sankrant-perinne olisi
    edellisen laskutavan mukaan vain noin kymmenen tuhannen vuoden
    ikäinen. Makar Sankrantista alkaa hindulaisen perinteen mukaan
    Uttarayan, auringon pohjoinen matka [1], päivänä jolloin yö ja
    päivä ovat
    täsmälleen yhtä pitkät. Makaria vastaa länsimaisessa
    astrologisessa kalenterissa kauris. Intian eteläosissa päivää
    kutsutaan Pongaliksi. Juhlaperinteiden erilaisuuksista
    huolimatta tänä päivänä käytetään erityisesti seesaminsiemeniä
    ja jaggeryä (karkeaa ruskeaa intialaista sokeria) joka puolella
    Intiaa. Maharashtran osavaltiossa näistä valmistetaan makeata
    syötävää, jota tarjotaan toisille hyvän mielen symbolisina
    toivotuksina. Gujaratissa puolestaan jaetaan lahjoja
    sukulaisille tänä päivänä, erityisesti suvun vanhemmat
    nuoremmilleen. Sankrantin aattona tammikuun 13. päivä syttyvät
    suuret kokot Punjabissa. Veteen kastettua riisiä jaetaan
    sukulaisille, jotka sitten heittävät sen kokkoon. Varsinaisena
    Sankrantina, jota punjabilaiset juhlivat Maghina, kilvoitellaan
    perinteisen Bhangra-tanssin taidoissa. Kilpailun näännyttäminä
    syödään juhla-ateria. Intian pohjois-osissa Makar Sankarantia
    vietetään puhdistautumisjuhlana, jolloin pyhään jokeen
    kastautumalla pyyhitään synnit pois. Lapsilla on tapana
    lennättää Makar Sankrantina leijoja.

    Kalashalaiset nykyisen Pakistanin ja Afganistanin alueella [2]
    juhlivat talvipäivän seisauksena Chaomos-juhlaa [0]. Tällöin
    poltetaan kokkoja, lauletaan ja tanssitaan sekä puhdistaudutaan.
    Kuolleita kunnioitetaan rituaalilla, jossa uhrataan erityisesti
    tätä varten valmistettuja leipiä sekä hedelmiä. Kalashalaisten
    jumala Balimain ja hänen vaimonsa Indr saapuvat kalashalaisten
    kotimaasta Tsiamista neljäksi päiväksi. Yhteisö kokoontuu
    ympyrän muotoon, jossa vanhemmat uhraavat ja lapsia initioidaan
    itsenäisyyteen. Kylän edustajat menevät lisäksi alttarille yöllä
    ja uhraavat vuohia Mahandeo-jumalalle. Chaomos-juhla huipentuu
    salaiseen rituaaliin, joka pidetään Balimainin hautausmaalla ja
    johon osallistuvat kaikki miespuoliset yhteisön jäsenet. Tämän
    jälkeen Balimain saatetaan toisessa seremoniassa. Juhla loppuu
    rituaaliin, jossa yhteisö palautetaan takaisin arkeen.
    Chamaos-juhlaan kuuluu myös ketunmetsästystä ja vitsikilpailu.
    Jotkut pukeutuvat lisäksi vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin ja
    tanssivat naamiot kasvoilla.

    Kiinalaisten Dong Zhi -juhlaa vietetään vuoden pisimpänä yönä
    [0]. Talven tuloa juhlitaan perheiden parissa. Maanviljelijät ja
    kalastajat varastoivat ruokaa kylmän kauden varalle.
    Jin-ominaisuuksien kylmyys ja pimeys ovat tähän aikaan
    voimakkaimillaan, mutta antavat samalla tilaa Jang-voimien
    valolle ja lämmölle. Tämän vuoksi Dong Zhi on myönteisyyden
    aikaa, ja ihmiset pukeutuvat uusiin vaatteisiin sekä vierailevat
    sukunsa luona lahjojen kera. Juhla sujuu usein kalliiden
    liharuokien parissa.

    Tiibetiläisten Doscmochea, Kuolevan Vuoden juhlaa vietetään
    viiden päivän ajan maagisen paalun ympärillä, joka on koristeltu
    naruista tehdyin tähdin, ristein ja pentagrammein. Seuraavaa
    vuotta uhkaavat pahat henget karkotetaan tanssien paalun
    ympärillä pelottaviin naamioihin pukeutuneena. Kylän ihmiset
    lopettavat juhlat purkamalla paalun.

    Hopi-intiaanien 20 päivää kestävällä Soyal-juhlalla varmistetaan
    valon voittaminen pimeydestä. Hopit huolehtivat neuvojen ja
    suunnan antamisesta auringolle, joka on valmis palaamaan ja
    antamaan voimia nupuillaan olevalle elämälle. Juhlallisuuksien
    aikana tehdään rituaalisia käsitöitä (rukoustikkuja),
    puhdistaudutaan ja ne lopetetaan jäniksen metsästykseen,
    syöminkiin ja siunaukseen.

    Korealaisten talvipäivän seisauksen Tongji-juhlassa nautitaan
    paksua punaisista pavuista tehtyä puuroa, jossa on pieniä
    riisikakkuja seassa. Punaista puuroa myös pirskotellaan ympäri
    asuinhuoneistoja sekä lähistön puihin pahojen henkien
    karkottamiseksi, koska uskotaan, että ne pelkäävät punaista.

    [0] http://www.echoedvoices.org/Dec2001/DecSolstice.html
    [1]
    http://www.hindunet.org/festivals/pongal/articles/article02_01.htm
    [2] http://www.the-south-asian.com/June2001/Kalash1.htm

    Äänestä

  • Nymfopoika kirjoitti:

    Keräsin joskus aineistoa talvipäivän seisaukseen liittyvistä juhlista yhtä juttua varten muistuttaakseni, että maailmassa on muitakin kuin kristittyjen heimo, mutta sitä ei sitten lopulta käytettykään siellä. Laitan sen tähän. Suhtautukaa varauksella, tein tän hätäsesti enkä tarkistanu ollenkaan.

    Talvipäivän seisauksen ajankohta muuttuu noin vuorokaudella
    kahdessa tuhannessa vuodessa. Juuri nyt se on vaihtumassa
    joulukuun 22. päivästä 21. päivälle [0].

    Pohjoisissa maissa joulukuun 25. päivänä juhlittu
    auringonjumalan syntymäpäivä saattaa viitata siten noin 6000 vuoden
    takaiseen perinteeseen [0].

    Kymmeniä tuhansia vuosia sitten talvipäivän seisaus oli
    nykykalenterin mukaan puolestaan tammikuun 14. päivä. Tätä
    päivää juhlitaan Intiassa vuosittain Sankrantina, ehkäpä siten
    vanhimpana tunnettuna talvipäivän seisauksen juhlana [0].
    Toisaalta kysymyksessä on myös vuosisatojen saatossa tehty 13
    päivän kalenterivirhe [0], jolloin Sankrant-perinne olisi
    edellisen laskutavan mukaan vain noin kymmenen tuhannen vuoden
    ikäinen. Makar Sankrantista alkaa hindulaisen perinteen mukaan
    Uttarayan, auringon pohjoinen matka [1], päivänä jolloin yö ja
    päivä ovat
    täsmälleen yhtä pitkät. Makaria vastaa länsimaisessa
    astrologisessa kalenterissa kauris. Intian eteläosissa päivää
    kutsutaan Pongaliksi. Juhlaperinteiden erilaisuuksista
    huolimatta tänä päivänä käytetään erityisesti seesaminsiemeniä
    ja jaggeryä (karkeaa ruskeaa intialaista sokeria) joka puolella
    Intiaa. Maharashtran osavaltiossa näistä valmistetaan makeata
    syötävää, jota tarjotaan toisille hyvän mielen symbolisina
    toivotuksina. Gujaratissa puolestaan jaetaan lahjoja
    sukulaisille tänä päivänä, erityisesti suvun vanhemmat
    nuoremmilleen. Sankrantin aattona tammikuun 13. päivä syttyvät
    suuret kokot Punjabissa. Veteen kastettua riisiä jaetaan
    sukulaisille, jotka sitten heittävät sen kokkoon. Varsinaisena
    Sankrantina, jota punjabilaiset juhlivat Maghina, kilvoitellaan
    perinteisen Bhangra-tanssin taidoissa. Kilpailun näännyttäminä
    syödään juhla-ateria. Intian pohjois-osissa Makar Sankarantia
    vietetään puhdistautumisjuhlana, jolloin pyhään jokeen
    kastautumalla pyyhitään synnit pois. Lapsilla on tapana
    lennättää Makar Sankrantina leijoja.

    Kalashalaiset nykyisen Pakistanin ja Afganistanin alueella [2]
    juhlivat talvipäivän seisauksena Chaomos-juhlaa [0]. Tällöin
    poltetaan kokkoja, lauletaan ja tanssitaan sekä puhdistaudutaan.
    Kuolleita kunnioitetaan rituaalilla, jossa uhrataan erityisesti
    tätä varten valmistettuja leipiä sekä hedelmiä. Kalashalaisten
    jumala Balimain ja hänen vaimonsa Indr saapuvat kalashalaisten
    kotimaasta Tsiamista neljäksi päiväksi. Yhteisö kokoontuu
    ympyrän muotoon, jossa vanhemmat uhraavat ja lapsia initioidaan
    itsenäisyyteen. Kylän edustajat menevät lisäksi alttarille yöllä
    ja uhraavat vuohia Mahandeo-jumalalle. Chaomos-juhla huipentuu
    salaiseen rituaaliin, joka pidetään Balimainin hautausmaalla ja
    johon osallistuvat kaikki miespuoliset yhteisön jäsenet. Tämän
    jälkeen Balimain saatetaan toisessa seremoniassa. Juhla loppuu
    rituaaliin, jossa yhteisö palautetaan takaisin arkeen.
    Chamaos-juhlaan kuuluu myös ketunmetsästystä ja vitsikilpailu.
    Jotkut pukeutuvat lisäksi vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin ja
    tanssivat naamiot kasvoilla.

    Kiinalaisten Dong Zhi -juhlaa vietetään vuoden pisimpänä yönä
    [0]. Talven tuloa juhlitaan perheiden parissa. Maanviljelijät ja
    kalastajat varastoivat ruokaa kylmän kauden varalle.
    Jin-ominaisuuksien kylmyys ja pimeys ovat tähän aikaan
    voimakkaimillaan, mutta antavat samalla tilaa Jang-voimien
    valolle ja lämmölle. Tämän vuoksi Dong Zhi on myönteisyyden
    aikaa, ja ihmiset pukeutuvat uusiin vaatteisiin sekä vierailevat
    sukunsa luona lahjojen kera. Juhla sujuu usein kalliiden
    liharuokien parissa.

    Tiibetiläisten Doscmochea, Kuolevan Vuoden juhlaa vietetään
    viiden päivän ajan maagisen paalun ympärillä, joka on koristeltu
    naruista tehdyin tähdin, ristein ja pentagrammein. Seuraavaa
    vuotta uhkaavat pahat henget karkotetaan tanssien paalun
    ympärillä pelottaviin naamioihin pukeutuneena. Kylän ihmiset
    lopettavat juhlat purkamalla paalun.

    Hopi-intiaanien 20 päivää kestävällä Soyal-juhlalla varmistetaan
    valon voittaminen pimeydestä. Hopit huolehtivat neuvojen ja
    suunnan antamisesta auringolle, joka on valmis palaamaan ja
    antamaan voimia nupuillaan olevalle elämälle. Juhlallisuuksien
    aikana tehdään rituaalisia käsitöitä (rukoustikkuja),
    puhdistaudutaan ja ne lopetetaan jäniksen metsästykseen,
    syöminkiin ja siunaukseen.

    Korealaisten talvipäivän seisauksen Tongji-juhlassa nautitaan
    paksua punaisista pavuista tehtyä puuroa, jossa on pieniä
    riisikakkuja seassa. Punaista puuroa myös pirskotellaan ympäri
    asuinhuoneistoja sekä lähistön puihin pahojen henkien
    karkottamiseksi, koska uskotaan, että ne pelkäävät punaista.

    [0] http://www.echoedvoices.org/Dec2001/DecSolstice.html
    [1]
    http://www.hindunet.org/festivals/pongal/articles/article02_01.htm
    [2] http://www.the-south-asian.com/June2001/Kalash1.htm

    Maailmassa on paljon muitakin kuin kristittyjä.
    Talvipäivän seisauksen ympärille on rakenneltu paljon rituaaleja joissa aurigolla on päärooli tai valolla ja pimeydellä ja noilla teemoilla.
    Pimeyden voittamisella jne.

    Äänestä

  • Dionysoskin oli personoitu aurinko.
    Ja eritoten Horus joka erityisesti edustaa juuri talvipäivän seisausta.

    Äänestä

  • Nymfopoika kirjoitti:

    Keräsin joskus aineistoa talvipäivän seisaukseen liittyvistä juhlista yhtä juttua varten muistuttaakseni, että maailmassa on muitakin kuin kristittyjen heimo, mutta sitä ei sitten lopulta käytettykään siellä. Laitan sen tähän. Suhtautukaa varauksella, tein tän hätäsesti enkä tarkistanu ollenkaan.

    Talvipäivän seisauksen ajankohta muuttuu noin vuorokaudella
    kahdessa tuhannessa vuodessa. Juuri nyt se on vaihtumassa
    joulukuun 22. päivästä 21. päivälle [0].

    Pohjoisissa maissa joulukuun 25. päivänä juhlittu
    auringonjumalan syntymäpäivä saattaa viitata siten noin 6000 vuoden
    takaiseen perinteeseen [0].

    Kymmeniä tuhansia vuosia sitten talvipäivän seisaus oli
    nykykalenterin mukaan puolestaan tammikuun 14. päivä. Tätä
    päivää juhlitaan Intiassa vuosittain Sankrantina, ehkäpä siten
    vanhimpana tunnettuna talvipäivän seisauksen juhlana [0].
    Toisaalta kysymyksessä on myös vuosisatojen saatossa tehty 13
    päivän kalenterivirhe [0], jolloin Sankrant-perinne olisi
    edellisen laskutavan mukaan vain noin kymmenen tuhannen vuoden
    ikäinen. Makar Sankrantista alkaa hindulaisen perinteen mukaan
    Uttarayan, auringon pohjoinen matka [1], päivänä jolloin yö ja
    päivä ovat
    täsmälleen yhtä pitkät. Makaria vastaa länsimaisessa
    astrologisessa kalenterissa kauris. Intian eteläosissa päivää
    kutsutaan Pongaliksi. Juhlaperinteiden erilaisuuksista
    huolimatta tänä päivänä käytetään erityisesti seesaminsiemeniä
    ja jaggeryä (karkeaa ruskeaa intialaista sokeria) joka puolella
    Intiaa. Maharashtran osavaltiossa näistä valmistetaan makeata
    syötävää, jota tarjotaan toisille hyvän mielen symbolisina
    toivotuksina. Gujaratissa puolestaan jaetaan lahjoja
    sukulaisille tänä päivänä, erityisesti suvun vanhemmat
    nuoremmilleen. Sankrantin aattona tammikuun 13. päivä syttyvät
    suuret kokot Punjabissa. Veteen kastettua riisiä jaetaan
    sukulaisille, jotka sitten heittävät sen kokkoon. Varsinaisena
    Sankrantina, jota punjabilaiset juhlivat Maghina, kilvoitellaan
    perinteisen Bhangra-tanssin taidoissa. Kilpailun näännyttäminä
    syödään juhla-ateria. Intian pohjois-osissa Makar Sankarantia
    vietetään puhdistautumisjuhlana, jolloin pyhään jokeen
    kastautumalla pyyhitään synnit pois. Lapsilla on tapana
    lennättää Makar Sankrantina leijoja.

    Kalashalaiset nykyisen Pakistanin ja Afganistanin alueella [2]
    juhlivat talvipäivän seisauksena Chaomos-juhlaa [0]. Tällöin
    poltetaan kokkoja, lauletaan ja tanssitaan sekä puhdistaudutaan.
    Kuolleita kunnioitetaan rituaalilla, jossa uhrataan erityisesti
    tätä varten valmistettuja leipiä sekä hedelmiä. Kalashalaisten
    jumala Balimain ja hänen vaimonsa Indr saapuvat kalashalaisten
    kotimaasta Tsiamista neljäksi päiväksi. Yhteisö kokoontuu
    ympyrän muotoon, jossa vanhemmat uhraavat ja lapsia initioidaan
    itsenäisyyteen. Kylän edustajat menevät lisäksi alttarille yöllä
    ja uhraavat vuohia Mahandeo-jumalalle. Chaomos-juhla huipentuu
    salaiseen rituaaliin, joka pidetään Balimainin hautausmaalla ja
    johon osallistuvat kaikki miespuoliset yhteisön jäsenet. Tämän
    jälkeen Balimain saatetaan toisessa seremoniassa. Juhla loppuu
    rituaaliin, jossa yhteisö palautetaan takaisin arkeen.
    Chamaos-juhlaan kuuluu myös ketunmetsästystä ja vitsikilpailu.
    Jotkut pukeutuvat lisäksi vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin ja
    tanssivat naamiot kasvoilla.

    Kiinalaisten Dong Zhi -juhlaa vietetään vuoden pisimpänä yönä
    [0]. Talven tuloa juhlitaan perheiden parissa. Maanviljelijät ja
    kalastajat varastoivat ruokaa kylmän kauden varalle.
    Jin-ominaisuuksien kylmyys ja pimeys ovat tähän aikaan
    voimakkaimillaan, mutta antavat samalla tilaa Jang-voimien
    valolle ja lämmölle. Tämän vuoksi Dong Zhi on myönteisyyden
    aikaa, ja ihmiset pukeutuvat uusiin vaatteisiin sekä vierailevat
    sukunsa luona lahjojen kera. Juhla sujuu usein kalliiden
    liharuokien parissa.

    Tiibetiläisten Doscmochea, Kuolevan Vuoden juhlaa vietetään
    viiden päivän ajan maagisen paalun ympärillä, joka on koristeltu
    naruista tehdyin tähdin, ristein ja pentagrammein. Seuraavaa
    vuotta uhkaavat pahat henget karkotetaan tanssien paalun
    ympärillä pelottaviin naamioihin pukeutuneena. Kylän ihmiset
    lopettavat juhlat purkamalla paalun.

    Hopi-intiaanien 20 päivää kestävällä Soyal-juhlalla varmistetaan
    valon voittaminen pimeydestä. Hopit huolehtivat neuvojen ja
    suunnan antamisesta auringolle, joka on valmis palaamaan ja
    antamaan voimia nupuillaan olevalle elämälle. Juhlallisuuksien
    aikana tehdään rituaalisia käsitöitä (rukoustikkuja),
    puhdistaudutaan ja ne lopetetaan jäniksen metsästykseen,
    syöminkiin ja siunaukseen.

    Korealaisten talvipäivän seisauksen Tongji-juhlassa nautitaan
    paksua punaisista pavuista tehtyä puuroa, jossa on pieniä
    riisikakkuja seassa. Punaista puuroa myös pirskotellaan ympäri
    asuinhuoneistoja sekä lähistön puihin pahojen henkien
    karkottamiseksi, koska uskotaan, että ne pelkäävät punaista.

    [0] http://www.echoedvoices.org/Dec2001/DecSolstice.html
    [1]
    http://www.hindunet.org/festivals/pongal/articles/article02_01.htm
    [2] http://www.the-south-asian.com/June2001/Kalash1.htm

    muutos 25 päivälle on ihan kalenteri tekniikkaa

    >Pohjoisissa maissa joulukuun 25. päivänä juhlittu
    >auringonjumalan syntymäpäivä saattaa viitata siten noin 6000 vuoden
    >takaiseen perinteeseen [0].

    Äänestä

Enpä nyt sanoisi, että noilla mainitsemillasi henkilöillä/jumalilla on sama tarina.

Esim. Dionysos syntyi uudestaan eri henkilönä, joten voidaan puhua ennemmin jälleensyntymisestä kuin ylösnousemuksesta.

Muutenkin tarinat ovat loppujen lopuksi hyvin erilaisia. Yhteneväisyyksiä löytyy kaikista ihmisten kertomista tarinoista.

Äänestä
  • Samankaltaisuuksia.
    Dionysos tapettiin ja paloiteltiin nk Lemminkäinen jonka äiti sitten kokosi palaset.

    Osiriskin tapettiin, palasiksiko en nyt muista. Mutta perusperiaatteet on samat.
    Kaikki nousivat kuolleista jne.

    Kristustarina oli olemassa jo paljon ennen Kristusta sitä vain.

    Äänestä

  • All kirjoitti:

    Samankaltaisuuksia.
    Dionysos tapettiin ja paloiteltiin nk Lemminkäinen jonka äiti sitten kokosi palaset.

    Osiriskin tapettiin, palasiksiko en nyt muista. Mutta perusperiaatteet on samat.
    Kaikki nousivat kuolleista jne.

    Kristustarina oli olemassa jo paljon ennen Kristusta sitä vain.

    Jeesus-nimisen miehen syntymällä ja joululla ei ole mitään yhteistä. Kyllä kai sen nykyään jo suurin osa tietääkin. Joulu on n.s. pakanallinen juhla, mutta elämässä on paljon muutakin pakanallista, että Hyvää Joulua!

    Äänestä

  • All kirjoitti:

    Samankaltaisuuksia.
    Dionysos tapettiin ja paloiteltiin nk Lemminkäinen jonka äiti sitten kokosi palaset.

    Osiriskin tapettiin, palasiksiko en nyt muista. Mutta perusperiaatteet on samat.
    Kaikki nousivat kuolleista jne.

    Kristustarina oli olemassa jo paljon ennen Kristusta sitä vain.

    No mutta Jeesusta ei paloiteltu. Ja perusperiaatteet eivät ole ihan samat muutenkaan.

    Tottakai kaikki ihmisten kertomat tarinat ottavat samankaltaisen muodon.

    Ja tottakai Kristustarina oli olemassa ennen Kristusta. Juutalaisuudessa.

    Äänestä

  • timotei kirjoitti:

    Jeesus-nimisen miehen syntymällä ja joululla ei ole mitään yhteistä. Kyllä kai sen nykyään jo suurin osa tietääkin. Joulu on n.s. pakanallinen juhla, mutta elämässä on paljon muutakin pakanallista, että Hyvää Joulua!

    On sillä nyt yhteistä, siis koska kristikunta juhlii sitä Jeesuksen synttärinä. Alunperin se toki oli taivipäivänseisauksen juhla.

    Se on vähän niinkuin nimipäivä: ei sillä ole alunperin mitään tekemistä todellisuuden kanssa, mutta silti nimipäivää on päätetty juhlia tiettynä päivänä ja silloin se on sen nimen juhlistamispäivä.

    Niin on päätetty myös, että joulu on Jeesuksen juhlistamispäivä.

    Muut kuin kristityt voivat juhlia sitten sinä päivänä jotain muuta, tai olla juhlimatta.

    Ja kaikki sen varmaan tietää, ettei Jeesuksen oikeaa synttäriä tiedetä. Meille ainakin kerrottiin se jo ala-asteella. Silti aina löytyy joku Pölhö-Kustaa, joka luulee, että on keksinyt sen seikan ihan itse etteivätkä muut tiedä sitä.

    Äänestä

  • n81 kirjoitti:

    No mutta Jeesusta ei paloiteltu. Ja perusperiaatteet eivät ole ihan samat muutenkaan.

    Tottakai kaikki ihmisten kertomat tarinat ottavat samankaltaisen muodon.

    Ja tottakai Kristustarina oli olemassa ennen Kristusta. Juutalaisuudessa.

    tekee juutalaisten tarinasta uskottavamman kuin esm.meidän Kalevalasta,tai kreikkalaisten tarustosta?

    Äänestä

  • n81 kirjoitti:

    No mutta Jeesusta ei paloiteltu. Ja perusperiaatteet eivät ole ihan samat muutenkaan.

    Tottakai kaikki ihmisten kertomat tarinat ottavat samankaltaisen muodon.

    Ja tottakai Kristustarina oli olemassa ennen Kristusta. Juutalaisuudessa.

    >>Ja tottakai Kristustarina oli olemassa ennen Kristusta. Juutalaisuudessa.

    Äänestä

  • n81 kirjoitti:

    On sillä nyt yhteistä, siis koska kristikunta juhlii sitä Jeesuksen synttärinä. Alunperin se toki oli taivipäivänseisauksen juhla.

    Se on vähän niinkuin nimipäivä: ei sillä ole alunperin mitään tekemistä todellisuuden kanssa, mutta silti nimipäivää on päätetty juhlia tiettynä päivänä ja silloin se on sen nimen juhlistamispäivä.

    Niin on päätetty myös, että joulu on Jeesuksen juhlistamispäivä.

    Muut kuin kristityt voivat juhlia sitten sinä päivänä jotain muuta, tai olla juhlimatta.

    Ja kaikki sen varmaan tietää, ettei Jeesuksen oikeaa synttäriä tiedetä. Meille ainakin kerrottiin se jo ala-asteella. Silti aina löytyy joku Pölhö-Kustaa, joka luulee, että on keksinyt sen seikan ihan itse etteivätkä muut tiedä sitä.

    juhli koko kristikunta 25.12.

    Äänestä

  • n81 kirjoitti:

    On sillä nyt yhteistä, siis koska kristikunta juhlii sitä Jeesuksen synttärinä. Alunperin se toki oli taivipäivänseisauksen juhla.

    Se on vähän niinkuin nimipäivä: ei sillä ole alunperin mitään tekemistä todellisuuden kanssa, mutta silti nimipäivää on päätetty juhlia tiettynä päivänä ja silloin se on sen nimen juhlistamispäivä.

    Niin on päätetty myös, että joulu on Jeesuksen juhlistamispäivä.

    Muut kuin kristityt voivat juhlia sitten sinä päivänä jotain muuta, tai olla juhlimatta.

    Ja kaikki sen varmaan tietää, ettei Jeesuksen oikeaa synttäriä tiedetä. Meille ainakin kerrottiin se jo ala-asteella. Silti aina löytyy joku Pölhö-Kustaa, joka luulee, että on keksinyt sen seikan ihan itse etteivätkä muut tiedä sitä.

    aina löytyy joku Pölhö-Kustaa, joka ei tiedä että raamattu ei ole historian ja luonnontieteen kirja,vaikka kirkko niin yritti opettaa satojavuosia.

    Äänestä

  • n81 kirjoitti:

    On sillä nyt yhteistä, siis koska kristikunta juhlii sitä Jeesuksen synttärinä. Alunperin se toki oli taivipäivänseisauksen juhla.

    Se on vähän niinkuin nimipäivä: ei sillä ole alunperin mitään tekemistä todellisuuden kanssa, mutta silti nimipäivää on päätetty juhlia tiettynä päivänä ja silloin se on sen nimen juhlistamispäivä.

    Niin on päätetty myös, että joulu on Jeesuksen juhlistamispäivä.

    Muut kuin kristityt voivat juhlia sitten sinä päivänä jotain muuta, tai olla juhlimatta.

    Ja kaikki sen varmaan tietää, ettei Jeesuksen oikeaa synttäriä tiedetä. Meille ainakin kerrottiin se jo ala-asteella. Silti aina löytyy joku Pölhö-Kustaa, joka luulee, että on keksinyt sen seikan ihan itse etteivätkä muut tiedä sitä.

    ortodoksiressukat ovat pakanoita?

    Äänestä

  • Handu kirjoitti:

    >>Ja tottakai Kristustarina oli olemassa ennen Kristusta. Juutalaisuudessa.

    Et kai väitä vastaan siihen, että juutalaisuudessa oli odotettu Messiasta jo satoja vuosia (Kristus= Messias kreikaksi)?

    Äänestä

  • n81 kirjoitti:

    Et kai väitä vastaan siihen, että juutalaisuudessa oli odotettu Messiasta jo satoja vuosia (Kristus= Messias kreikaksi)?

    En väitä vastaan, että messiasta on odotettu vuosisatoja ennen Jeesusta. Sen kuitenkin väitän, ettei Jeesus ja hänen tarinansa ole se mitä VT:ssä luvataan.

    Äänestä

  • Handu kirjoitti:

    En väitä vastaan, että messiasta on odotettu vuosisatoja ennen Jeesusta. Sen kuitenkin väitän, ettei Jeesus ja hänen tarinansa ole se mitä VT:ssä luvataan.

    Tuolla naapuripalstalla Jacob esittää väitteen, että Jeesuksesta on VT:ssä 300 täytettyä ennustusta ja hänen tekemisistään 650 ennustusta. Kun kyselen näitä asioita muualta, niin saan korkeintaan pari-kolme, usein väkisin väännettyä vastausta, jotka perustuu usein asiayhteydestä poistettuun tekstiin tai käännösvirheisiin.
    Rakas ystäväni, niin kauan kun kukaan ei pysty kertomaan minulle nuo 300-650-ennustukset, niin seison aiemman lausuntoni takana.

    Äänestä

  • Handu kirjoitti:

    Tuolla naapuripalstalla Jacob esittää väitteen, että Jeesuksesta on VT:ssä 300 täytettyä ennustusta ja hänen tekemisistään 650 ennustusta. Kun kyselen näitä asioita muualta, niin saan korkeintaan pari-kolme, usein väkisin väännettyä vastausta, jotka perustuu usein asiayhteydestä poistettuun tekstiin tai käännösvirheisiin.
    Rakas ystäväni, niin kauan kun kukaan ei pysty kertomaan minulle nuo 300-650-ennustukset, niin seison aiemman lausuntoni takana.

    En minä niistä ennustuksista tiedä, miksi vedät minut vastuuseen jonkun muun sanoista. Tiedän vaan sen, että Messiasta siellä odotetaan, ja kristinuskon mukaan se Messias oli Jeesus ja that's it.

    Äänestä

  • n81 kirjoitti:

    En minä niistä ennustuksista tiedä, miksi vedät minut vastuuseen jonkun muun sanoista. Tiedän vaan sen, että Messiasta siellä odotetaan, ja kristinuskon mukaan se Messias oli Jeesus ja that's it.

    Eli olemme siellä missä aloitimmekin. Sinä uskot Jeesukseesi ja minä siihen mitä parhaaksi katson. Hyvä niin.
    Mutta, niin kauan kun sinun uskontokunnan edustajat esittävät väitteitä ilman perusteluja niin voit olla täysin varma että vakaumuksemme pysyvät erilaisina.

    Äänestä

  • Handu kirjoitti:

    Eli olemme siellä missä aloitimmekin. Sinä uskot Jeesukseesi ja minä siihen mitä parhaaksi katson. Hyvä niin.
    Mutta, niin kauan kun sinun uskontokunnan edustajat esittävät väitteitä ilman perusteluja niin voit olla täysin varma että vakaumuksemme pysyvät erilaisina.

    Tä? En sanonut mitään minun uskostani.

    Annas nyt kun yritän vääntää rautalangasta:

    Vanhassa testamentissa on ennustuksia Messiaasta.

    Siellä on myös paljon muita puheita.

    Jotkut väittävät, että ne kaikki ovat puhetta ja ennustuksia Jeesuksesta.

    Mutta oikeammin kristinusko opettaa, että Jeesus on se Messias, jota siellä odotettiin.

    Siis ne muut puheet eivät ole puhetta Jeesuksesta.

    Mutta voihan niitä tulkita miten haluaa, se ei vaan välttämättä ole kaikkien tulkinta tai oppi tai mielipide.

    Äänestä

  • n81 kirjoitti:

    Tä? En sanonut mitään minun uskostani.

    Annas nyt kun yritän vääntää rautalangasta:

    Vanhassa testamentissa on ennustuksia Messiaasta.

    Siellä on myös paljon muita puheita.

    Jotkut väittävät, että ne kaikki ovat puhetta ja ennustuksia Jeesuksesta.

    Mutta oikeammin kristinusko opettaa, että Jeesus on se Messias, jota siellä odotettiin.

    Siis ne muut puheet eivät ole puhetta Jeesuksesta.

    Mutta voihan niitä tulkita miten haluaa, se ei vaan välttämättä ole kaikkien tulkinta tai oppi tai mielipide.

    >>Tä? En sanonut mitään minun uskostani.>Vanhassa testamentissa on ennustuksia Messiaasta.>Jotkut väittävät, että ne kaikki ovat puhetta ja ennustuksia Jeesuksesta.
    ...
    Mutta oikeammin kristinusko opettaa, että Jeesus on se Messias, jota siellä odotettiin.

    Äänestä

  • Handu kirjoitti:

    >>Tä? En sanonut mitään minun uskostani.>Vanhassa testamentissa on ennustuksia Messiaasta.>Jotkut väittävät, että ne kaikki ovat puhetta ja ennustuksia Jeesuksesta.
    ...
    Mutta oikeammin kristinusko opettaa, että Jeesus on se Messias, jota siellä odotettiin.

    En sanonut mitään Jeesuksen tarinasta, kun sanoin vaan, että VT:ssa kerrotaan tulevasta Messiaasta, ja että kristinuskon mukaan se tarkoitti Jeesusta.

    Äänestä

  • n81 kirjoitti:

    En sanonut mitään Jeesuksen tarinasta, kun sanoin vaan, että VT:ssa kerrotaan tulevasta Messiaasta, ja että kristinuskon mukaan se tarkoitti Jeesusta.

    Näin kirjoitit: >>Ja tottakai Kristustarina oli olemassa ennen Kristusta. Juutalaisuudessa.>En sanonut mitään Jeesuksen tarinasta, kun sanoin vaan, että VT:ssa kerrotaan tulevasta Messiaasta, ja että kristinuskon mukaan se tarkoitti Jeesusta.

    Äänestä

  • Handu kirjoitti:

    Näin kirjoitit: >>Ja tottakai Kristustarina oli olemassa ennen Kristusta. Juutalaisuudessa.>En sanonut mitään Jeesuksen tarinasta, kun sanoin vaan, että VT:ssa kerrotaan tulevasta Messiaasta, ja että kristinuskon mukaan se tarkoitti Jeesusta.

    Niin? Sanoin että Kristus, eli Messiastarina on ollut aiemmin juutalaisuudessa. Niinkuin olen koko ajan sanonut.

    Äänestä

Tarja Halonen on syntynyt muistaakseni jouluaattona.

Äänestä

Huvitti kun tuota kysymystä lukiessa muistui mieleen jakso, jossa Homer luuli joulua joulupukin syntymäpäiväksi :)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


All kirjoitti:

Tämä on jo vanha vitsi mutta kuitenkin.

Kirkko siirsi pakanallisen Bacchuksen syntymäpäivän vieton tilalle joulun vieton vaikka Jeesus syntyikin(jos syntyi ollenkaan) kesällä.
Bacchus eli Dionysos oli Zeuksen ja Semelen poika. Vaan eipä Dionysoskaan suntynyt jouluna.

Bacchus/Dionysos, Lemminkäinen, Horus ja Jeesus. Ja kaikilla on sama tarina eli he kuolivat ja nousivat kuolleista.

Kaikki he edustavat viattomia syntipukkeja jotka sovittivat kuolevaisten syntejä.

Eipä ole Jeesuksen tarina kummoisempi kuin Lemminkäisen tai Horuksen tai Dionysoksenkaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu