UKK:n elokuun viimeinen päivä

Haudattiinko Kremlin muuriin?

asia, mutta koska nimi Kekkonen kerran mainittiin, niin tässä yhteydessä sopiikin kertoa, että Kekkosen uudelleenvalintaa varten v.1973 laaditun poikkeuslain takana olikin KOKOOMUS eikä keskusta.

Kokoomukselainen Suomen Pankin johtajistoon kuulunut Päiviä Hetemäki kävi ensimmäisenä pyytämässä Kekkosta jatkamaan presidenttinä,

Kekkosen kieltäydyttyä ehdokkuudesta Hetemäki puhui kokoomuksen kansanedustajat hyväksymään sen, että Kekkonen valitaan poikkeuslailla. Niinhän sitten tapahtuikin koska oppositiossa ollut kokoomus ei vastustanut poikkeuslakia eduskunnassa.

Syy Hetemäen käytökseen oli kesken olleet neuvottelut Suomen EEC-jäsenyydestä. Hetemäen mielestä kukaan muu kuin Kekkonen, ei olisi pystynyt saamaan Neuvostoliittoa myötämieliseksi asialle. Suomen teollisuuspiireille oli EEC-sopimuksen lisäksi tärkeää, ettei Neuvostoliiton kauppa kärsisi, joka olisi ollut odotettavissa jos Suomi olisi liittynyt EEC:hen vastoin Neuvostoliiton tahtoa.

Hetemäki imarteli, rohkaisi, pelotteli ja kiristi presidenttiä, jotta tämä jaksaisi taivutella vastahakoisia venäläisiä. Venäläiset saatiinkin ymmärtämään asia niin, että sopimus EEC:n kanssa olisi epäpoliittinen ja tulisi hyödyttämään myös venäläisiä.

Kekkosen taivuttelu olikin tuloksellista – jopa niin, että kun Suomen EEC-vastustajat vetosivat Neuvostoliiton kommunistipuolueen johtoon, että se estäisi Suomen liittymisen. Vastaus oli tyrmäävä. Nkp:n pääideologi Mihail Suslov ilmoitti Moskovaan matkustaneelle suomalaisvaltuuskunnalle kylmästi, että virallinen puuttuminen Suomen EEC-ratkaisuun ”olisi ristiriidassa Neuvostoliiton ulkopolitiikan kanssa”.

Kekkonen otti vastaan Anti- EEC-toimikunnan vastaan ja kiitti kylmäkiskoisen kohteliaasti hänelle luovutetusta 500 tunnetun suomalaisen EEC-vastustajan allekirjoittamasta adressista.
http://www.yle.fi/multifoorumi/arkki/zgo.php?z=20031219185120690218

Suomi liittyi EEC:hen syksyllä 1973. Ilman sitä, Suomi tuskin toimisi tänä vuonna EU:n puheenjohtajamaana.

Kuka oli yksin presidentti Kekkosen arkun perässä kävellyt vanha mies?

Tasavallan Presidentti Urho Kekkosen hautajaiset 1986. Kekkosen arkku kuljetetaan Suurkirkosta Hietaniemen hautausmaalle ilman hautajaissaattuetta. Näin on päätetty. Mutta Kekkosella on silti yksi saattaja, akateemikko Heikki Waris, joka frakissa ja tohtorinhatussa seurasi vuotta vanhempaa ikätoveriaan aina hautausmaan portille asti.

Ei ole tiedossa, oliko kysymyksessä spontaani mielenosoitus hautajaisseremonian liialliseen yksinkertaisuuteen ja etäisyyteen: olisihan ollut luonnollista että Kekkosen pitkän kauden päättymistä olisi juhlistettu todellisella hautajaiskulkueella, johon myös kansalaiset olisivat saaneet osallistua, mutta joka tapauksessa tämä tapaus kuvaa erinomaisesti Heikki Wariksen luonteenlaatua: hän teki sen mitä piti oikeana, myös ja erityisesti silloin kun joutui tekemään sen yksin (Waris sanoi myöhemmin tehneensä osallistumisratkaisun yksin "keneltäkään kysymättä, ennalta miettimättä").

Heikki Waris, suomalaisen sosiaalipolitiikan grand old man:
Akateemikko, sosiaalipolitiikan professori, suomalaisen sosiaalipolitiikan ja työmarkkinapolitiikan kehittäjä ja edistäjä, yliopiston opettaja ja tutkija.