Kun sana tuntuu olevan paljon käytetty palstalla, niin täytyyhän sitä vähän määritellä.
Rakkaus-sana sellaisena kuin sen valaistuneet henkilöt määrittelevät, pitää sisällään seuraavia määreitä:
- Se kohdistuu kaikkiin ja kaikkeen. Aito rakkaus ei siis valikoi kohdetta. Kohde on yhtä hyvin Äiti Teresa kuin murhamieskin, mato kuin sylikoirakin.
- Se on pyyteetöntä. Rakkauden antaja ei halua eikä saa siitä itselleen mitään. Ei edes hyvää mieltä.
Kysymys on siis eri asiasta kuin mitä rakkaus-sanalla normaalisti tarkoitetaan. Nykymerkitys tarkoittaa lähinnä halua ja himoa. Halutaan jotakin rakkauden kohteelta. Kun todellisuus sitten koittaa petytään.
Raamatussa sama asia tulee esille kohdassa, jossa Jeesus sanoo ihmisille:
Kun minulla oli jano, te annoitte minun juoda. Kun minulla oli nälkä, te annoitte minun syödä jne.
Ja ihmiset vastaavat: Milloin me annoimme jne...
Ihmiset eivät siis tienneet tekevänsä hyvää. He eivät saaneet siitä itselle mitään. Se on pyyteetöntä, aitoa rakkautta.
Rakkaus-sana sellaisena kuin sen valaistuneet henkilöt määrittelevät, pitää sisällään seuraavia määreitä:
- Se kohdistuu kaikkiin ja kaikkeen. Aito rakkaus ei siis valikoi kohdetta. Kohde on yhtä hyvin Äiti Teresa kuin murhamieskin, mato kuin sylikoirakin.
- Se on pyyteetöntä. Rakkauden antaja ei halua eikä saa siitä itselleen mitään. Ei edes hyvää mieltä.
Kysymys on siis eri asiasta kuin mitä rakkaus-sanalla normaalisti tarkoitetaan. Nykymerkitys tarkoittaa lähinnä halua ja himoa. Halutaan jotakin rakkauden kohteelta. Kun todellisuus sitten koittaa petytään.
Raamatussa sama asia tulee esille kohdassa, jossa Jeesus sanoo ihmisille:
Kun minulla oli jano, te annoitte minun juoda. Kun minulla oli nälkä, te annoitte minun syödä jne.
Ja ihmiset vastaavat: Milloin me annoimme jne...
Ihmiset eivät siis tienneet tekevänsä hyvää. He eivät saaneet siitä itselle mitään. Se on pyyteetöntä, aitoa rakkautta.
Vastaukset 67
Vanhimmat
Sinulla ei ole valistuksesta tietoakaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valistusaika
Totta, ei minulla valistuksesta varmasti ole mitään tietoa, eikä pyytettömästä rakkaudestakaan muuta kuin määritelmä. Parempaa kohti tässä toki pyritään.
Suomeksi valistusaika on valistusta, englanniksi valaistumista. http://en.wikipedia.org/wiki/Age_of_Enlightenment
Tuo mitä sanot on täyttä totta, ne hyvät teot joita teemme jopa tietämättämme merkitsevät eniten ja ovat siis pyyteettömiä, objektiivisia rakkauden tekoja.
Kaiken yläpuolella on VELVOLLISUUS - sen oivaltaa niin valaistuu.
Uskovaisten rakkaus on HUORAAMISTA.
seksi ja rakkaus on vähän niin kuin eri asia ;-)
'huorata'
1. harjoittaa huoruutta.
2. toimia vastoin periaatteitaan, taiteellista kunnianhimoaan tms. vars. taloudellisen hyödyn saamiseksi.
Seksi aina mielessä?
Eihän tässä kaikkea ole ehtinyt lukea. Ihan pihalla ei kuitenkaan olla ;-)
Ja missä kohtaa se huoraus tapahtuu ? Tässä kohtaa olen ihan pihalla ;-)
kuin Raamattua - tuhansia niteitä kuluneitten vuos'kymmenien aikana - aina tuolta - REILUSTI - ennen TV'tä ..
En ole tullut opettamaan, vaan tuomaan miekan ..
En ole lukenut Raamattua. Muita kirjoja kyllä.
Sen olen muista asiaa liipanneista kirjoista ymmärtänyt, että Raamatussakin on järkeä paikka paikoin. Ainakin Uudessa Testamentissa.
Pitäisi kai joskus lukea tuo Raamattukin...
siinä kuin muutakin proosaa - en 'hengellisessä' mielessä, vaikka olisi niinkin voinut olettaa - suvussa pappeja liiankin kanssa.
Uskonnolliset kirjat rajoittuvat muutamaan joista sopii mainita Saarikosken 'Matteuksen evankeliumi' sen heti ilmestyttyään ja Kahlil Kibran 'Profeettoineen' ja muineen ja miks'ei 'Lokki Joonatan'? Viimeisin olikin Hannele Koivusen väitöskirjan pohjalta 'Madonna ja Huora' tässä äsken - sekin jo kymmenisen vuotta sitten? Aika menee?
Niin - olen sen Koraaninkin lukenut kun siitä suomennoksen sain käteeni - on hyllyssä sekin.
'Mein Kampf' että 'Taisteluni' löytyy myös - molemmin kielin ja ei ole natsia vielä tullut.
Näin äkkiseltään tulisi kyllä mieleen, että velvollisuus ennen rakkautta on natsismia. Lienen väärässä ? Voisitko valaista enemmän ? Varsinkin sen, miten se huoraaminen asiaan liittyy.
tuntemattomien puolesta 'rakkaudesta'?
Velvollisuus on mikä saa MIEHEN ja suomalaisen NAISENKIN tekemään niin ja NIIN ON MYÖS TEHTY.
Veiojo Meri 'Manillaköysi' - siinä on oiva tulkinta 'rakkaudelle' - ilmenee rintamahuoran tarjoaman palvelun yhteydessä. Lukemisiin.
Ja vielä kerran:
Mitä se kirkon ja uskovaisen lanseeraama 'rakkaus' on ellei se ole HUORAAMISTA?
AJATELKAA.
Rakkaudesta voi antaa henkensä, mutta ei minkään puolesta. Rakkaus ei siis ole isänmaallista.
Kaikki 10 käskyä on annettu siksi kun ne pohjimmiltaan edistää rakkautta.
6. käsky kuuluu nykykielellä: älä tee aviorikosta.
vanhassa raamatussa se kuuluu: älä tee huorin.
On siis paljon muutakin rakkautta kuin olla uskollinen sille puolisolleen, jonka pitäisi olla juuri se oikea.
puhut nyt pyyteettömyydestä ja hyvyydestä, jotka ovat eri asioita kuin rakkaus.
Pyyteetön rakkaus on vaikea asia. Silloin täytyy unohtaa oma itsensä. Kysymys on siis henkisestä kasvusta. Mahdollista se kuulemma on ;-)
joka on niin suunnattoman suurta ja Jumalallista että ihminen ei sitä kykene ymmärtämään.
Rakkaus, jonka osoituksena tapetaan ja kärsitään, tuo aito Rakkaus.
Ei siinä ollut listaa. Siinä oli rakkaus-sanan määritelmä.
Mikä sinua noin paljon pelottaa ? Siis, mitä sinä piilottelet koviksen kuoren alla ? Rauhoita vähän, johan tässä sivullisetkin alkavat huolestua.
Ja tämä ei todellakaan ollut pyyteetöntä rakkautta.
uskisraiskattua ja normaalia.
Jos sinulle tuottaa tuskaa uskisraiskattu rakkaus, niin ei hätää, minä kykenen käsittelemään sen ilman koviksen kuorta, kuten muutkin asiat.
Tosi kuori kyllä kovenee, kun katselee tuon Rakkauden jälkiä.
Ota huomioon, että mielikuvituksesi rakentama maailma ei todellakaan ole se todellinen maailma.
Voi olla, että sinulla on pahoja traumoja joistakin tapahtumista menneisyydessä. Ne kannattaa käydä läpi asiantuntijan avulla. Täällä traumat vain pahenee.
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=9408&start=0&postdays=0&postorder=asc&highlight=&sid=f7eebf87d88d2ec5eb361c682cc93152
.. tahansa ilmiö ja MIELIKUVITUS on VOIMAA - todellista voimaa joka tekee SUURIA IHMEITÄ.
Voi olla niinkin.
on kova kuori, ja saavat pahaa jälkeä aikaan
Joosefin mukaan on, kun paneskelee 14v Mariaa ja tuloksena on penska jonka vuoksi miljoonat on menettänyt henkensä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000019017309
'Rakkaus' - jos ajatellaan, että se on tunnetila ja sitähän se on, oli se sitten mitä oli? niin siihen voidaan vaikuttaa - esim. eliminoida - sopivalla kemiallisella aineella - sehän ei ole silloin TODELLISTA, vaan on illuusio.
Olet siis lukenut samoja juttuja kuin minäkin ;-)
Nyt kun vielä ymmärrettäisiin mitä tarkoittaa 'se mikä on' ;-)
Sittenhän kannattaisi kehitellä pyyteettömän rakkauden kemikaali ja eläisimme paratiisissa ?
Kemikaaleilla voidaan ihminen aina sekoittaa. Tolkkuihinsa ihmistä ei aineilla saa.
Väitän siis, että ihminen on muutakin kuin kemiaa.
Viittaan täälläkin lainattuun tekstiin paavalin kirjeestä jossa sanotaan 'rakkaus on pitkämielinen jne.' joka minusta on varsin onnistunut määritelmä vaikka en uskova olekaan. Tunteet (ajatukset) vaikuttavat meihin se on aivan selvä ja niitä voi manipuloida kemiallisesti (tunteethan ovat kahomme kemiaallisia prosesseja). Mutta jos luet mitä sanoin niin puhuin aivan musta eli tilasta jossta nämä tunteet puuttuvat. En osaa sitä paremmin selittä lyhyesti.
Se mikä tekee asiasta vaikean on että liitämme jokapäiväisessä käytössä niin paljon tunteita sanaan 'rakkaus' ja sanomme rakastavamme toista kun häntä ajatellessa meissä herää kaikki miellyttävät ajatukset ja muistikuvat joista nautimme ja tunteet pääsevät jylläämään. Mutta tästä rakkaudesta minä en puhunut.
nihkeet tiedot. Kemikaalit, joilla ihminen yleensä "sekoitetaan" ovat molekyylirakenteeltaan niin yksinkertaisia, ettei siinä olekaan ongelmaa. Niiden vaikutusmekanismi on hyvin yksinkertainen.
Sen sijaan "korjaavat" mekanismit ovat yleensä huomattavan monimutkaisia, ja vaativat kymmenien, satojen, ehkä useampienkin aineiden yhteistoimintaa.
Poikkeuksiakin tästä on, esim yksinkertaisilla reseptoreihinsa sopivilla molekyyleillä voidaan "neutraloida" jokin "sekoittava" aineen vaikutus.
Mutta, surullista mutta totta, tunteet ovat kemiaa.
Olen lukenut Jiddu Krishnamurti:n teoksia jotka perustuvat hänen esitelmiin ja keskustelutilaisuuksista ympäri maailmaa.
Googlaa niin läydät niin paljon luettavaa että ei heti lopu. Voin kertoa että minulla kesti kyllä melko tovin ennen kuin oivalsin mistä hän puhui. Hänen kirjoissaan asia on selostettu paljon paremmin kun mitä minä tässä voisin asian lyhyesti esittää.
Keinotekoinen on aina keinotekoista. Itse olen selviytynyt vuosia kestäneestä masennuksesta ilman lääkkeitä ja lääkäreitä. Kysymys oli asennemuutoksesta. Helpommin sanottu kuin tehty.
Maailma on täynnä viisaita opetuksia, jotka auttavat siinä, että ei ylipäätänsä joudu masennustilaan. Itse tosin löysin ne vasta jälkikäteen. Korjasin siis pään kemikaalit ihan itse, ja niin, että opinkin jotakin.
Luettu on ;-)
Niinkuin sanoit, korjasit pään kemikaalit ihan itse. Oikea asenne todellakin vaikuttaa kemialliseen "tasapainoon". Aina se on parempi, ettei turhaan medikalisoidu, jos on mahdollisuus ja asennetta vaikuttaa itse hyvinvointiinsa. Pojot sulle sitä.
Itsemurha vaatii rohkeutta, sitä minulta ei löytynyt pahimpina hetkinä. Avun pyytäminen vaatii rohkeutta, ja sitäkään minulta ei löytynyt. Läpi se suo oli sitten tarvottava. Alkoholi kävi rauhoittavista. Joskus ei uskaltanut juoda alkoholiakaan.
Oli valaistuminen sitten kemikaalien tuote tai ei, sitä kohden on hyvä pyrkiä. Helpommin sanottu kuin tehty ;-)
vastaavankaltainen elämäntarina tuonut mielipiteitä yhtään aiempaa lähemmäs jumaluskoa. Jos se sinulla niin teki, niin hyvä homma.
Joten omalla kohdallani ei tapahtunut valaistumista, vaan selviytymistaistelun voittaminen. Hyljin edelleen uskontoja, jumalia jne. yhtä paljon kuin hanhen selkä hylkeenrasvaa.
'sielun' - se mikä menee sinne taivaaseen - ja kemiallisen tunnetilan 'rakkaus' välillä - kemiahan jää maanpäälle?
Ihmisen 'tahto' on kemiaa ja 'vapaatahto' on deterministinen illuusio.
:)
Valaistuminen ei vaadi uskontoa eikä uskoa jumaliin.
En puhunut sielusta mitään koska en siitä tiedä mitään enkä siihen usko vaan puhuin olotilasta josta puuttuu sisäinen ristiriitä joka sekin johtuu siitä ihmisen ns. vapaasta tahdosta joka haluaa milloin mitäkin.
Vaikka tunteet on kemiaa, jokin yksikkö niitä kemikaaleja meissä sekoittelee. Voitko selittää miten se yksikkö toimii ? Asennemuutoksella seokset vaihtuvat.
ja yksi ylitse kaiken on ja siihen voi tutustua aloittamalla tästä: http://fi.wikipedia.org/wiki/DNA
Se ohjailee KAIKEN ja se on EVOLUUTION tulosta.
Vastatakseen ei tarvitse edes uskoa 'sieluun' eli olla edes uskovainen vaan osoitin siinä olevan RISTIRIIDAN. Kysymys oli osoitettu lähinnä uskovaisille.
Tehdäänpä niin, että koette erilaisia tunteita - HYMYILETTE, ITKETTE, NAURATTE, PAHEKSUTTE, jne - ilman että kasvojenne lihakset ovat tapahtumassa mukana. Mitä huomaatte?
:)
Et kuitenkaan vastannut kysymykseen.
Jätetään toiseen kertaan.
Miten se DNA osaa heti heittää ne rakkausliuokset kehiin, kun tapaan kauniin ja fiksun naisen ?
Entä miksi se osaa olla heittämättä niitä liuoksia silloin, kun huomaan vanhana ja kokeneena, että kaunis ja fiksu nainen ei olekaan sitä, miltä luulen/toivon hänen olevan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hormoni
Sitäkin käskyttää geeni.
Rakkaus ei ollutkaan kemiaa. Tieto rakastumisesta vain välittyi kemiallisesti.
Pyyteetön rakkaus taas ei ole hetkellinen tunnetila vaan pysyvä olotila.
kemiaa.
Ylimielisyyskin lienee kemiaa ?
lähinnä EPÄTOIVOA.
"Rakkauden antaja ei halua eikä saa siitä itselleen mitään. Ei edes hyvää mieltä. "
Mutta jos ihminen tekee jotain myötätunnosta niin saahan hän siitä vähintäänkin jonkinlaisen hetkellisen mielenrauhan. Muuten teko jäisi tekemättä.
sekin vielä. Markkinoinnin perusteet: kukaan ei osta mitää jos ei siitä jotain hyödy. Hyöty voi olla aineellista tai aineetonta!
Kuka väitti, että pyyteetön rakkaus on helppoa ? Mahdollista se kuulemma on.
Minä en elämänviisauksia ensimmäisenä markkinoinnin oppikirjoista etsisi. Tosin, kyllä sieltäkin ihmismielen toiminnasta jotain selville saa.
Sieltä saa selville ne ihmismielen piirteet, joista pitää yrittää päästä eroon. Niistä voi myös päästä eroon.
Monesti vaikuttaa sille kun kuunteleen kristillisen ihmisen höpinöitä että ei uskova ihminen ei kykene rakastamaan, ei ainakaan pyyteettömästi.
On aika typerää kysellä kykenevätkö uskovaiset/ateistit siihen tai tähän tai tuohon. On vain yksilöitä. Jossain voi olla sellaisiakin henkilöitä, jotka pystyvät pyyteettömään rakkauteen.
Onko siis sinusta parempi että ihminen auttaa toista jotenkin merkillisesti ilman syytä kuin että hän auttaisi tätä auttamisen halusta?
Okei minun ei olisi alkuunkaan pitänyt alkaa saivarrella aiheesta mutta jotenkin se Raamatun esimerkki kummastutti minua.
"Ihmiset eivät siis tienneet tekevänsä hyvää. "
Mitä he sitten tekivät tai luulivat tekevänsä?
Johtopäätöksiä? :)
"Simpanssikin auttaa vapaaehtoisesti
Altruismia – vieraan auttamista ilman omaa hyötyä – on pidetty ihmisen ominaisuutena, mutta myös simpanssit tarjoavat auttavan kätensä, jopa ihmiselle.
Felix Warneken ja Micael Tomasello saksalaisesta Max Planck Instituutista testasivat sekä 1,5-vuotiaiden lasten että nuorten simpanssien avuliaisuutta. Tehtävissä aikuinen kasasi kirjapinoja, ripusti pyykkiä tai kurkotteli tavaroita – ja oli silmin nähden hankaluuksissa.
Tutkijoiden hämmästykseksi jo näin pienet lapset ymmärsivät, milloin toinen oli pulassa ja olivat innokkaita auttamaan jokaisessa tehtävässä. Myös simpanssit tahtoivat auttaa yltämään tavaroihin, mutta muissa askareissa niiden tukeen ei ollut luottamista. Warnekenin ja Tomasellon tulkinnan mukaan pikkulapset ja simpanssit haluavat kummatkin olla avuksi, mutta niiden kyky tulkita toisen avuntarvetta eroaa toisistaan.
Simpanssien kehittyneistä yhteistyötaidoista kertovat myös Max Planck Instituutin tutkijan Alicia Melisin tulokset. Melisin tiimi kehitti koesarjan, jossa simpanssien piti ruokaa saadakseen värvätä kumppani apurikseen. Simpanssit näyttivät pysyvän kärryillä siitä, kenen kanssa ruoanhankinta sujui tuottoisimmin. Kokeiden edetessä ne huolivat parikseen vain tehokkaaksi osoittautuneen lajikumppanin."
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2448
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/4766490.stm
Tottakai on parempi, että ihmisellä ei ole mitään motiivia auttaa, vaan hän auttaa koska toinen tarvitsee apua. Se on rakkautta aidoimmillaan.
Auttaminen on tietysti aina hyväksi, vaikka ihminen auttaisi toista saadakseen hyvän mielen. Tai ollakseen saamatta pahaa mieltä.
Hymiöstä päätellen omat jonkin sorttisia ennakko-odotuksia vastauksestani ?
Simpanssit ovat varmasti paljon pyyteettömämpiä auttamisensa suhteen kuin ihmiset. Niillä on varmasti vähemmän sisäisiä pelkoja kuin ihmisellä. Pelko taas saa ihmiset piilottamaan rakkautensa.
vaan pitkälle kehittyneen eliölajin ominaisuus, jolla taataan lajin menestys eliölajina eliölajien joukossa.
Ts. 'rakkaus' on harhaa - pyyteetönkin.
Voihan se olla niinkin. Ei itsensä henkinen kehittäminen, omista peloista irti pääseminen, silti hukkaan mene.
Sitä juuri tarkoitan: ihmisen teoilla on aina jokin syy eli motiivi. Minusta motiivin puuttuminen ei ole mikään hyve.
Tämä on tosin pelkkää saivartelua koska varmaankin tarkoitat vain että on arvostettavampaa jos ihminen auttaa toista silloinkin kun se ei ole helppoa tai "kivaa". Niinhän se minustakin on.
ymmärsitkö?, siis sinulta!
Pointtini on tiivistetty viestiini "siinäpä se".