Tässä olisi tarjolla taas Etlan kuvio, joista Oivakin valitsee aina sellaisen, jonka kertomaa hän ei ymmärrä. Tämä linkissä oleva on ymmärrettävämpi ja kepuinsinöörimatematiikallakin älyttävissä.
http://www.etla.fi/suhdanne/Gifl/t10.gif
Kuviosta nähdään, että BKT alkoi alentua vuonna 1989. Siitä näkee myös, että pohjalla oltiin vuonna 1992 Ahon hallituksen aikaan. Edelleen siitä käy ilmi, että vuoden 1989 BKT onnistuttiin ylitäämään vasta Lipposen hallituksen aikana, ei ennen maaliskuuta 1995. Ahon hallituksen aikana rämmittiin siis sananmukaisesti suossa ja työttömyysluvut olivat korkeita. Työttömyys alkoi kiivaasti lisääntyä Ahon hallituksen aloittaessa ja työttömyyden väheneminen alkoi vasta aivan Ahon hallituksen loppukaudella. Sen jälkeen työttömyysluvut paranivat kuten seuraava linkki kertoo.
http://www.etla.fi/suhdanne/Gif/e04.gif
http://www.etla.fi/suhdanne/Gifl/t10.gif
Kuviosta nähdään, että BKT alkoi alentua vuonna 1989. Siitä näkee myös, että pohjalla oltiin vuonna 1992 Ahon hallituksen aikaan. Edelleen siitä käy ilmi, että vuoden 1989 BKT onnistuttiin ylitäämään vasta Lipposen hallituksen aikana, ei ennen maaliskuuta 1995. Ahon hallituksen aikana rämmittiin siis sananmukaisesti suossa ja työttömyysluvut olivat korkeita. Työttömyys alkoi kiivaasti lisääntyä Ahon hallituksen aloittaessa ja työttömyyden väheneminen alkoi vasta aivan Ahon hallituksen loppukaudella. Sen jälkeen työttömyysluvut paranivat kuten seuraava linkki kertoo.
http://www.etla.fi/suhdanne/Gif/e04.gif
Vastaukset 9
Vanhimmat
Suomen politiikan käänneköhtana on pidettävä Ahon hallituksen ECU-kytkentää, jolloin talouspolitiikan muodosti yhteisvaluutan lähestymiseksi sovitut kriteerit.
Tuolloin aloitettiin politiikka, jota on noudatettu sittemmin 1996 ERM-kytkentänä ja nykyisin Euron vakaussopimuksena.
Lipposen I ja II söivät valmiiksi katetussa pöydässä. Päätökset ja linjat oli vedetty Ahon hallituksessa.
Mutta tietenkin te demarit saatte uskoa ihan omia keksimiänne juttuja.
..., minkä esittämäni BKT:n muutoskäyrä. Syöksy alkoi 79-puolivälissä. Syöksyn kiihtyminen saatiin loivenemaan Ahon hallituksen alkaessa 91 ja koko lasku loppumaan ja kasvu alkamaan 93-puoliväissä. Lasku siis kesi 4 vuotta. Käyrä osoittaa, että meni 3 vuotta, eli 96-puoliväliin kun päästiin tuolle 79-alkuvuoden tasolle.
On myös aivan luonnollista, että työttömyyskin jatkoi kasvuaan sinne saakka, kun lasku saatiin loppumaan, eli 93-puoliväliin.
Sinun on turha minua opettaa ymmärtämään näitä käyriä. Minä tosiaan insinöörinä ne hallitsen. Sinä taidatkin jatkaa seliseli-linjaasi siinä toivossa, että edes joku lukija vakuuttuisi selityksistäsi.
Nimittäin maininta siitä, että hallituksen politiikalla oli ja on perin vähäinen vaikutus käppyröiden suuntaan. Konjunktuurit ratkaisevat, ja käppyrät kertovat suhdanteiden muutoksesta.
Halpahintaista populismia yrittää väittää esim. Ahon hallituksen "nostaneen Suomen lamasta" ja vedota noihin käppyröihin.
Kyllä siinä on perää, että Ahon hallituksen aikaan Suomi teki ratkaisevan käännöksen talouspolitiikassa ECU-kytkennällä ja EU:n jäsenyyspäätöksellä.
Konjuktuuriahan se voi tietysti jonkun mielestä olla. Tai sitten pelkkää tuuria.
Ei näillä käyrillä juuri hallitusten politiikkaa kuvaavaa merkitystä ole.
Laman syynä oli idänkaupan helppouteen tottuneen teollisuuden huono kilpailukyky, jota Holkerin hallitus edelleen revalvaatiolla huononsi. Ratkaisu nosti kotimarkkinoiden ostovoimaa vaikka sitä oli ylikuumenemisen ja velkakuplan vuoksi liikaakin.
Siten idänkauppa romahti, korot nousivat ja meillä pidettiin jääräpäisesti kiinni vakaasta valuuttakurssista liian pitkään.
Maa ajautui lamaan jota Aho sitten alkoi lääkitä väärin lääkkein. Devalvaatio palautti kyllä vientiteollisuuden kilpailukyvyn, mutta inflaation pelossa finanssipolitiikka vedettiin äärimmilleen ja romahtanut kotimarkkinoiden ostovoima pieneni entisestään.
Viennin veto kuitenkin auttoi ennen pitkää ja Lipposen hallituksilla oli jo helpompi työ saattaa talouden tunnusluvut oikeille raiteille, työttömyyttä lukuunottamatta. Vanhanen on jatkanut samalla linjalla, lisäten vielä entisestäänkin kotimarkkinoiden ostovoimaa veronalennuksillaan, niillä joita kepu niin kovin vastusti ennen vaaleja
Yritykset eivät saaneet työmarkkinoilla joustavia palkkaratkaisuja, mitkä nykyään ovat arkipäivää.
Yritysten oli helppo irtisanoa ihmisiä pulleille ansiosidonnaisille, ja moni luulikin pitävänsä vain "sapattivuoden". Totuus iski työmarkkinajärjestöissä jälkijättöisesti.
Totta on että SAK:n joustamattomuus syvensi lamaa. SAK todisti olevansa työntekijöiden, ei työttömien, edunvalvoja ja kun Paperiliitto sai kaipaansa devalvaation ei heillä riittänyt solidaarisuutta muille. Ahon tökerösti ja yksipuolisesti vaatima työreformi pahensi ennestään ennakkoluuloja ja hankausta hallituksen ja SAK:n välillä. Nythän tuota työreformia toteutetaan pikkuhiljaa pala kerrallaan
...ja seli, seli sossuna sinun pitäisi huomioida yksi seikka.
Hyvin tiedät, että ensi maaliskuussa on eduskunta vaalit, mutta ensi vuoden taloudelliset tulokset paalutetaan nyt tämän hallituksen ajankohtaisissa budjetti neuvotteluisaa.Ensi vuonna virkaansa astuva uusi hallitus voi vaikuttaa teoillaan vasta v-08 alusta lähtevään talous-kehitykseen.
Samoin se oli 90-luvun alussakin.Ahon hallitus otti tehtävät vastaanv-91. Ensimmäisen talousarvionsa se valmisteli saman vuoden syksyllä.Siis vasta v -92 alusta Ahon hallituksen teoilla oli mahdollisuus vaikuttaa maan talouteen ja tulokset näkyivät jo seuraavana. Siitä Suomen talous alkoi porskuttaa kohti parempia aikoja. Pois siitä allikosta mihin Koiviston, Sorsan ja Holkerin sokeus sen oli vienyt.
-"Ahon hallituksen teoilla oli mahdollisuus vaikuttaa maan talouteen ja tulokset näkyivät jo seuraavana vuonna."