Sanokaas jotain hyviä kauhuleffoja joiden kauhu ei perustu tällaisiin nykyajan tehosteisiin vaan tällaisia Kubrickin hohdon tyylisiä leffoja, joissa kauhu tuotetaan esim. ihmisten luuloilla. Tarkoitan näitä kohtauksia missä se poika ajelee sillä kolmipyörällä ympäri hotellia ja ei kuulu kuin pyörien ärsyttävä ääni. Ja vielä kun kamera heilahtelee mutkissa siinä perässä niin se saa pelkäämään mitä nurkan takaa tulee.
Ja jollette keksi tällaisia niin laittakaa myös muita Kubrickin huippukauhuja!
Ja jollette keksi tällaisia niin laittakaa myös muita Kubrickin huippukauhuja!
Vastaukset 4
Vanhimmat
"laittakaa myös muita Kubrickin huippukauhuja!"
Heh, Hohto on Kubrickin ainoa kauhuleffa, joten se siitä.
Roman Polanskin Rosemaryn painajaista suosittelen tässäkin tapauksessa varsin lämpimästi.
Myös Polanskin Vuokralaista ja Inhoa voisi myös suositella. Kuin myös Nicolas Roegin Kauhunkierrettä ja Jacques Tourneurin Kissaihmisiä, josta Paul Schrader teki uusintaverion 1980-luvun alussa. Uudemmista tietenkin mielenkiintoinen on Alejandro Amenabarin The Others ja saman ohjaajan esikoiselokuva Tesis. David Cronenbergin Shivers on myös mielenkiintoinen, erikoistehosteeton kauhuelokuva kerrostalon valtaavasta seksiviruksesta.
Sitten on myös hyviä psykologisia trillereitä, kuten Richard Fleischerin Bostonin kuristaja, Rillingtonin kuristaja ja Blind Terror (suomennettu muistaakseni Sokea Kauhu) sekä Samuel Fullerin Shokkikäytävä ja Valkoinen koira.
Suomalaisista kauhuelokuvista (tai trillereistä) mielenkiintoisin on ehkä Matti Kassilan Tulipunainen kyyhkynen. Myös Ilari Nummen Kauhun millimetrit oli varsin näppärä, vaikkakin vaikeasti saatavilla oleva elokuva.
etsit elokuvia " joissa kauhu tuotetaan esim. ihmisten luuloilla" niin kukaan ei varmasti pysty unohtamaan Hitchcockia ja hänen oppipoikaansa Brian De Palmaa.
Kiyoshi Kurosawan ohjaamia leffoja Kyua (Cure)(1997) ja Kaïro (Pulse)(2001).