Matti Vanhasen hallitus on lähtenyt vasta tavoittamaan muiden EU-15-maiden tasoa bioenergian käytössä. Sekin tuntuu jo olevan liikaa Raimo Sailakselle. Häntä ilmeisesti suututtaa lähinnä kaksi asiaa: suomalainen maaseutu uhkaa saada uuden elinvoimaisuustekijän bioenergian raaka-ainetuottajana ja toisaalta Sailas metsäalan kultapossukerholaisena (metsäsäätiö) pelkää, että bioenergian lisääminen lopettaa metsien hoidon laatupuun saamiseks. Pelännee Sailas sitäkin, että jos maatalouden kannattavuus paranee, ei viljelijämetsänomistajien olisi pakko myydä puutaan suhdanteista riippumatta, mikä heikentäisi metsäteollisuuden asemaa.
Muita syitä Sailaksen "energiapieruun" voi vain arvailla. Hän on ollut keskeisessä valtiollisen päätöksenteon valmisteluasemassa, kun Suomi on varautunut mm. Kioton sopimukseen, EU:n yhteisen maatalouspolitiikan muutokseen sekä EU:n yhdentyviin energiamarkkinoihin.
Sailaksen maininnat jopa 800 € tuesta esimerkiksi ruokohelpille ovat tuulesta temmattuja. Jos helpillä saisi sellaisen tukitason, ei kenenkään kannattaisi viljellä mitään muuta kasvia. Tosiasiassa on verrattava energiakasvin ja CAP-kasvin tukitasoa, jolloin huomataan, että esimerkiksi ruokohelpi saa vain miukasti enemmän tukea viljaan nähden.
Sinänsä uskon, että bioenergian kehittämisessä ei kannata lainkaan pysähtyä pellolla tuotettuun kiinteään polttoaineeseen tai edes ohraperäiseen etanoliin. Pelloilla tullaan käyttämään 5-10 vuoden päästä uusia, tehokkaampia öljykasvilajikkeita, joista on helppo jalostaa biodieseliä, kun taas etanoli tehdään puuraaka-aineesta.
Worldwatch-instituutin Lester Brown ja muutkin ovat pelänneet, että peltojen bioenergiatuotanto lisää maailman nälkäongelmaa ja nostaa ruuan hintaa. Näin voi käydä väliaikaisesti, mutta ruuan ylituotannon vähentyessä maatalouden kannattavuus paranee ja maailmanmarkkinahinnat kohoavayt. Näin tapahtuessa tulee taas energiantuotannossa olevaa peltoalaa palaamaan ruuan tuotantoon.
Joka tapauksessa bioenergian lisääminen on välttämätöntä ja sitä on vietävä eteenpäin sekä tutkimuksen puolella tulevaisuutta varten että tuotannon puolella jo nyt tiedossa olevin menetelmin.
Muita syitä Sailaksen "energiapieruun" voi vain arvailla. Hän on ollut keskeisessä valtiollisen päätöksenteon valmisteluasemassa, kun Suomi on varautunut mm. Kioton sopimukseen, EU:n yhteisen maatalouspolitiikan muutokseen sekä EU:n yhdentyviin energiamarkkinoihin.
Sailaksen maininnat jopa 800 € tuesta esimerkiksi ruokohelpille ovat tuulesta temmattuja. Jos helpillä saisi sellaisen tukitason, ei kenenkään kannattaisi viljellä mitään muuta kasvia. Tosiasiassa on verrattava energiakasvin ja CAP-kasvin tukitasoa, jolloin huomataan, että esimerkiksi ruokohelpi saa vain miukasti enemmän tukea viljaan nähden.
Sinänsä uskon, että bioenergian kehittämisessä ei kannata lainkaan pysähtyä pellolla tuotettuun kiinteään polttoaineeseen tai edes ohraperäiseen etanoliin. Pelloilla tullaan käyttämään 5-10 vuoden päästä uusia, tehokkaampia öljykasvilajikkeita, joista on helppo jalostaa biodieseliä, kun taas etanoli tehdään puuraaka-aineesta.
Worldwatch-instituutin Lester Brown ja muutkin ovat pelänneet, että peltojen bioenergiatuotanto lisää maailman nälkäongelmaa ja nostaa ruuan hintaa. Näin voi käydä väliaikaisesti, mutta ruuan ylituotannon vähentyessä maatalouden kannattavuus paranee ja maailmanmarkkinahinnat kohoavayt. Näin tapahtuessa tulee taas energiantuotannossa olevaa peltoalaa palaamaan ruuan tuotantoon.
Joka tapauksessa bioenergian lisääminen on välttämätöntä ja sitä on vietävä eteenpäin sekä tutkimuksen puolella tulevaisuutta varten että tuotannon puolella jo nyt tiedossa olevin menetelmin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ministeri Pekkarinen on kaikkein voimakkaimmin ollut bioenergian käytön esteenä: henen tavoitteenaan on turvata Kepulandiassa nostetun polttoturpeen korkea käyttötaso eikä siinä saa muut energiamuodot tulla sotkemaan kuvioita.
Turpeenpoltosta syntyy pahemmat hiilidioksidipäästöt kuin kivihiilestä.
"Joka tapauksessa bioenergian lisääminen on välttämätöntä ja sitä on vietävä eteenpäin sekä tutkimuksen puolella tulevaisuutta varten että tuotannon puolella jo nyt tiedossa olevin menetelmin."
On häpeä, ettei näin suunnattomilla työvoimareserveillä ole jo aika päiviä kehitetty vaihtoehtoisia polttoaineita. Niin akateemisiä kuin muitakin vetelehtijöitä on riittänyt. Ja varsinkin poliittisia vetelehtijöitä on pilvin pimein. Ja suun soittajia, kuten insinööri Satu H., jolla koulutusta riittäisi käytännön tekoihin.
Ja: rahaahan polttoaineilla tehdään. Mistä sellainen käsitys tulee, että sitä pitää tukea iankaikkisesti?
Jos bioenergiaa voidaan tuottaa ilman tukia samaan hintaan kuin fossiilisia energiamuotoja niin eikun kaikki pellot ja metsät heti biovoimaa tuottamaan.
Mutta jos bioenergian tuottamiseen pitää laittaa verorahaa tukiaisten muodossa lähes lopputuotteen hinnan verran on se täyttä haaskausta sillä maailmalla on alueita jossa niin etanolia kuin kasviöljyä voidaan tuottaa kymmenesosalla Suomen kustannustasosta.
Ainut järkevä tapa tuottaa öljyä taitaa olla turpeesta valmistus, jos kohta sekään.
Miten voit asennoitua noin lukkiutuneesti asiaan? Onhan tässä maailmassa konsteja keksitty aivan mahdottomiinkin asioihin.
Minusta tässä on vain viitsimisestä kysymys, eikä sitä ratkaise isäntien viljelyvalinnat vaan teknologia ennen mitään tukiaisia.
Uusien energiamuotojen tutkimiseen pitäisi myöntää varoja, ei energian tuottamiseen.
Ministeri Pekkarinen on tähän asti estänyt tehokkaasti bioenergiamuotojen tutkimisen ja kehittämisen.
Lukkiutunut tai ei. Bioenergia on ehdottomasti kannatettavaa silloin kun se voidaan tuottaa taloudellisesti järkevään hintaan ja sillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Esimerkiksi puun käyttö lämmitykseen on hyvinkin järkevää, mutta jopa maaseudulla jossa puun saantikaan ei ole iso ongelma rakennetaan edelleen täyssähkölämmitys pientaloja.
Biodieselin tuotanto on myös järkevää jos tuotantokunstannukset vastaa kutakuinkin normaalidieselin jalostamohintaa. Siis alle 50 senttiä litra. Verotuksella ja tuilla voidaan kotimaisen työn nimissä hiukan kompensoida tuotannon kustannuksia, mutta järkevissä puitteissa.
Nykytekniikalla ja tuotantotavoilla ei ilman merkittäviä tukia päästä lähellekään tavallisten öljytuotteiden hintoja eikä edes biotuotteiden maailmanmarkkinahintoja, joten jokin muu ratkaisu täytyy löytää. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen satsaamalla saattaisimme päästä lähelle tavoitetta, ei suinpäin bioenergian tuotantoon ryntämällä ja tuotantoa mielettömästi tukemalla.
Aina kun Sailaksesta puhutaan otettakoon huomioon se yksinkertainen tosiasia, että hän on mies jolla tässä maassa on eniten valtaa. Enemmän kuin presidentillä, enemmän kuin pääministerillä, jopa enemmän kuin ystävällään Lipposella.
Tämä johtuu siitä että hän on se virkamies joka hoitaa Suomen suhteet niihin lainakauppiaisiin jotka ovat Suomen valtion velkaannuttaneet ja pitävät sitä lypsylehmänään. Muistettakoon ettei Suomi ole itsenäinen valtio joka esim. saisi itse määrätä oman bubjettinsa raamit, vaan Suomi on lainakauppiaitten pussittama pikkuvaltio joka saa toimia niin kauan kun se tuottaa sovittua korkoa siihen sijoitetulle (laina)rahalle.
Sotiemme veteraanit eivät ole mitään Raimo Sailaksen rinnalla. Sillä veteraanit pelastivat tämän maan vihollisen hyökkäykseltä, mutta Raimo Sailas pelastaa itsenäisyytemme ystävän kuoliaaksisyleilyltä. Joka päivä jonka Suomi saa valtiona olla olemassa on vain sen ansiota että Suomi tuottaa korkoja sen velkakoukkuun ripustaneille Sailaksen ystäville.
... suomeksi siten että Sailas on viimeinen mies heittämään kapuloita öljykauppiaitten rattaisiin?
Amerikkaystävyys on ölypohatoille kumartelemista ja Bushin nuoleskelua tyyliin Lipponen.
Toi Sailaksen asenne kotimaisiin biopolttoaineisiin on vain käsitettävissä siten ettei hän itse ole ollut aktiivinen tässä asiassa ja "muut"olivat nyt häntä viisaampia ja kävelivät herra isoherran ylitse.Mies kun on ruvennut pitämään itseään niin tärkeänä valtiolle,ettei ilman häntä mistään tule mitään.Sailashan pelkäsi erään tutkian tavoin biopolttoaineiden tukemisen tulevan valtiolle kalliiksi jossain vaiheessa.Tällä lokiikalla ei valtion kannattaisi pitää yllä nykyistä virkakoneistoa sillä eihän monikaan valtion työ ole ns.bisnestä Esim.poliisi tai puolustusvoimat.Tottakai valtion pitää aluksi olla tukemassa hankkeita jotka tuovat työtä kotimaahan,silläkin uhalla että se jopa pikkuisen maksaakin alkuvaiheessa.Kaikki se polttoaine mikä saadaan hyötykäyttöön kotimaasta pitäisi myös hyödyntää sillä valuuttahan ei tällöin virtaa ulos maasta vaan jää tänne omaan kansantalouteen.Sitten sillä tutkijalla(vai mikä Professori) oli terveisinä suomalaisille autoilijoille.Energian säästö autoliikenteessä ja tarkemmin vielä ajo pienempikulutuksisilla autoilla.Tätä miestä on kyllä vaikea uskoa kun herran näytettiin tankkaavan isoa farmarimallista autoa joka oli uudenkarhea ja taatusti suosittelemansa linjan vastainen.Uskottavuus rapisi heti koska ei itsekkään näytä uskovan omiin juttuihinsa.
Minusta Sailas kritisoi vain sellaista tuotantotukea, jolla yritettäisi korvata nykyiset energiaähteet tavalla, jonka tuotanto maksaa enemmän kuin nykyisen energian käyttö.
Oletan, että Sailas ei vastusta tutkimus- ja kehitystoimintaan investoitavaa tukea.
Jos Sailaksella on kytkentöjä metsäalaan (melkoinen energianlöhde), niin onko siitä mielestäsi haittaa, kun viljakin on järkevämpää polttaa kuin rahdata myllyihin jauhettavaksi?
1) uusia energianlähteitä ei usein voi ottaa käyttöön ilman mittavaa tutkimus- ja koetoimintaa. Sellaiseen on vaikeaa saada raaka-aineentoimittajia sitoutumaan, ellei ole varmuutta siitä, että raaka-aineen toimittaminen on kannattavampaa kuin oman pääoman ja työn sitominen johonkin muuhun lähteeseen. Aikaa myöten tuen tarve vähenee, mutta alussa se on ilmeinen.
2) uusia energianlähteitä tulee kokeilla ja ottaa käyttöön, koska tiedetään entisten joko a) ehtyvän tai b) niiden käyttö on mahdotonta kansainvälisten sopimustemme vuoksi. Siksi on perusteetonta puhua ylimalkaan sellaisista energianlähteistä, joiden tuotanto tulee kalliimmaksi kuin nykyisten käyttö - eihän nykyisten käyttö ole ikuisesti mahdollista, ja kuluttajan kannalta saadaan edullisempi lopputulos kun uusia aletaan ajamaan sisään ennen kuin entisistä joudutaan kokonaan luopumaan.
3) Metsäala usein väheksyy puun energiakäyttöä (jota sitäkin muuten tuetaan monin tavoin) ja panostaa teollisuuden intresseihin metsänhoidossa. Se on hyväkin asia, mutta kun ennusteet kertovat, että mm. kotimaisen koivun käyttö teollisuuden raaka-aineena tulee kannattomattomaksi vuosikymmenessä, olisi kai järkevää pohtia sille muuta käyttöä. "Metsäammattilaiset" tietysti ovat sitä mieltä, että on toimittava niinkuin 30-luvulla, hakattava koivikot märkänemään ja istutettava tilalle mäntyä, johon saavat sitten taas lyödä päätään...
Järkeviä kirjoittelet, mutta ei Sailas minusta mistään muusta varoitellut kuin siitä, ettei hurahdettaisi rakentamaan pysyviä tukijärjestelmiä liian hätäisesti sellaista energiantuotantoa varten, joka on kalliimpaa kuin olemassa oleva ja helposti saatava energia nyt on.
Metsäalallakin lienee paljon erilaisia mielipiteitä, joten kai ne koivikotkin hakataan ja jätetään märkänemään, jos koivusta ei kukaan mitään maksa.
Asiasta mitään tietämättömänä minun on helppo ehdottaa, että eikö atomisähköä voisi sen verran verottaa, että sillä rahalla saataisi pienten höyryvoimaloiden sähkö kilpailukykyiseksi?
Energiakasvien tulee tuottaa enemmän energiaa kun niiden viljelyyn, jalostamiseen, kuljetuksiin yms. kuluu.
Nyt tarvitaan enemmän kuin yksi tynnyri maaöljyä, että saadaa turpesta yhden maaöljytynnyrin verran energiaa. Energiataseessa on laskettava suon ojitus, turpeen läjitys, sen kuljetus ja sen ns. kantopolttoaineen määrä, että saadaan märkä turve palamaan. Tämän lisäksi on laskettava turpeenkäsitteykoneiden valmistukseen käytetty energia.
Tällä panostuksella saadaan erittäin saastuttava energiatuotanto.
Kyllä änkyrät laskevat, että kaikki tukiaiset ovat tuottoa, niinhän ne ovatkin tuliaississa rypeville, mutta pitäis ottaa myös huomioon maksajat ja pilaantuva ympäristö.....