Kerran keskustelin mielenkiintoisen keskustelun erään kiinalaisen kanssa.
Hän kysyi että saadaanko täällä todella harjoittaa uskontoja vapaasti valtion siihen puuttumatta?
Vai onko yksi uskonto ylikaiken vai miten on asiat...
Ihmettelin tätä... uskonnon harjoittamisen vapaus on meille itsestään selvää joten pidän sitä ikään kuin suurena vapautena ajatella ja aloinkin ihmettelemään kiinalaista ahdasmielisyyttä...
Miten voidaan kieltää ihmisiltä vapaus ajatteluun? Vapaus harjoittaa omaa uskontoaan? Ja niin mittavassa kaavassa... kaikki kiinalaiset ovat ateisteja ja piste.
No kerroin että meille se kuuluu luonnostaan vapautena. Ikäänkuin silloin tajusin että uskonnon harjoittaminen on suurta vapautta.
Tämän jälkeen tajusin että kun uskonnon harjoittaminen on vapautta, en tarvitse uskontoa. En sen johdosta mitä edellä oivalsin vaan uskonnon motivaatio katosi.
Ei ateistisessa kiinassa ajatella ateismia vankeutena, minä ajattelin uskonnonharjoittamisen vapauden suurena vapautena.. luultavasti kiinalainen kokee uskonnon harjoittamisen vankeutena?
No ateistille lienee uskonnon harjoittaminen vaikealta, kun puuttuu .. se jokin.. motivaatio uskoa ei olevaan josta ei ole minkäänlaista konkreettista näyttöä ja joka oletetaan täysin satupuheeksi.
Ateistille uskontoon sitoutuminen on vankila.
Uskovaiselle ateismi on vankila.
En yhtään ihmettele ristiriitaa uskiksen ja ateistien välillä. Kukin määrittelee sanan vapaus aivan eri tavalla ja eri lähtökohdista.
Niinkuin minä määrittelin uskonnonharjoittamisen vapautta suurena vapautena , jonka ateisti näkee suurena uhkana langeta uskonnon harhoihin.
Jaa a. :D
Hän kysyi että saadaanko täällä todella harjoittaa uskontoja vapaasti valtion siihen puuttumatta?
Vai onko yksi uskonto ylikaiken vai miten on asiat...
Ihmettelin tätä... uskonnon harjoittamisen vapaus on meille itsestään selvää joten pidän sitä ikään kuin suurena vapautena ajatella ja aloinkin ihmettelemään kiinalaista ahdasmielisyyttä...
Miten voidaan kieltää ihmisiltä vapaus ajatteluun? Vapaus harjoittaa omaa uskontoaan? Ja niin mittavassa kaavassa... kaikki kiinalaiset ovat ateisteja ja piste.
No kerroin että meille se kuuluu luonnostaan vapautena. Ikäänkuin silloin tajusin että uskonnon harjoittaminen on suurta vapautta.
Tämän jälkeen tajusin että kun uskonnon harjoittaminen on vapautta, en tarvitse uskontoa. En sen johdosta mitä edellä oivalsin vaan uskonnon motivaatio katosi.
Ei ateistisessa kiinassa ajatella ateismia vankeutena, minä ajattelin uskonnonharjoittamisen vapauden suurena vapautena.. luultavasti kiinalainen kokee uskonnon harjoittamisen vankeutena?
No ateistille lienee uskonnon harjoittaminen vaikealta, kun puuttuu .. se jokin.. motivaatio uskoa ei olevaan josta ei ole minkäänlaista konkreettista näyttöä ja joka oletetaan täysin satupuheeksi.
Ateistille uskontoon sitoutuminen on vankila.
Uskovaiselle ateismi on vankila.
En yhtään ihmettele ristiriitaa uskiksen ja ateistien välillä. Kukin määrittelee sanan vapaus aivan eri tavalla ja eri lähtökohdista.
Niinkuin minä määrittelin uskonnonharjoittamisen vapautta suurena vapautena , jonka ateisti näkee suurena uhkana langeta uskonnon harhoihin.
Jaa a. :D
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Ateistille uskontoon sitoutuminen on vankila.
Uskovaiselle ateismi on vankila."
Siksipä uskonnonvapaus on ylellisyyttä mitä pitäisi tarjoilla jokaisessa maassa.
ps. kappalejaksotuksesi on liian lyhyt ja vaikeuttaa lukemista...
Suomessakin rajoitettu uskonnonvapaus. Avoimesti ei voi olla Saatananpalvoja. Lehdet ja nettipalstat häiritsevät sananvapauttasi ja pilkkaavat uskoasi syvästi. Esimerkiksi minä voi tässä ja nyt sanoa pyyhkiväni ahterini vaikkapa belsebuubin naamaan ja sitä ei sensuroida. Toisin taas kävisi jos saman vertauskuvan esittäisin tämän ikävän arkkienkelin luojan nimeen. Eli se siitä uskonnonvapaudesta.
Niin ja lisäksi en voi vaikka vapaasti palvoa Baalia ja uhrata lapsia prossipatsaan käsiltä tulisille hiilille, ilman että valtio puuttuu asiaan. Siis täysi uskonnonvapaus on illuusio. Onko tämä paha asia...se sitten onkin kunkin itsensä mietittävissä.
ps. kappalejaksotuksesi on liian lyhyt ja vaikeuttaa lukemista...
älyttömin komentti
mutta minua ärsyttää jaksotus, jossa jokaisen lauseen jälkeen lyödään kaksi kertaa entteriä... Samoin, jos pitkä kirjoitus kirjoitetaan yhteen pötköön tai jos kirjoituksessa ei ole lainkaan vahvoja välimerkkejä. Tässä mitä äidinkielen käsikirja toteaa aiheesta:
"Pääsääntöisesti teksti jaksotetaan niin, että kukin kappale esittää yhden näkökulman tai asiakokonaisuuden. Näin lukija tietää kappaleen vaihtuessa, että ollaan siirtymässä johonkin uuteen.
Lukijan avuksi kappaleet erotetaan tekstissä omiksi visuaalisiksi kokonaisuuksikseeen. Konekirjoituksessa ja tekstinkäsittelyssä kappaleiden väliin jätetään tyhjä rivi. Käsin kirjoitetusissa ja painetuissa teksteissä sen sijaan kappaleen alun merkkinä on sisennys. Sen lisäksi ei tarvita tyhjää riviä."
"Kappaleen pituudesta ei voi antaa aukottomia ohjeita. Nyrkkisääntö kuitenkin on, että normaalisti asiatekstiin kappaleissa on useita virkkeitä. Kappaleet ovat myös eripituisia niin, että pitkien ja lyhyiden jaksojen vaihtelu rytmittää tekstiä.
Kirjoittajan kannattaa huolehtia siitä, etteivät kappaleet veny liian pitkiksi. Yhteen pötköön kirjoitettu teksti on nimittäin kuin rannaton meri, josta on vaikea tavoittaa ajatuksen ydintä. Sellainen teksti on sitä paitsi lukukokemuksena hengastyttävä - kappaleiden vaihdoskohta antaa pienen levähdystauon.
Toisaalta myös liian tiheä jaksotus saattaa tehdä lukemisesta vaivalloisen. Silloin nimittäin teksti pirstoutuu joukokosi ajatuspätkiä ja lukija joutuu yhdistelemään kokonaisuuksia näistä sirpaleista."
Äidinkieli ja kirjallisuus, käsikirja, wsoy 1998, s.160, 161
"Niin ja lisäksi en voi vaikka vapaasti palvoa Baalia ja uhrata lapsia prossipatsaan käsiltä tulisille hiilille, ilman että valtio puuttuu asiaan. Siis täysi uskonnonvapaus on illuusio."
Et kai nyt vain kärjistä asioita?
Kun se tulee "älyn jättiläisenä" xD Tunnetulta Kaatikselta.....
julkinen valehtelu on monopolisoitu, toisin kuin meillä vapaassa Suomessa.
Tämä vertaus jonka aion kertoa voi olla keksitty eikä vastata todellisuudessa mutta sillä ei tässä asiayhteydessä ole merkitystä.
Elefanttia käytetään jossakin työjuhtana. Se koulutetaan pienestä pitäen tehtäviinsä. Pienenä se sidotaan liekaan joka kestää pienen elefantin yritykset vapautua. Lopulta se antaa periksi eikä enää yritä. Täysikasvuisena sillä olisi kyliksi voimia irtautua mutta ei ymärrä enää yrittää koska "se ei kuitenkaan onnistu".
Samoin käy meidän ihmisten pienestä pitäen me luomme käsitysiä joista on vaikeata irtautua. Se voi olla uskonto tai uskomus mutta me emme kykene iratautumaan siitä. Syitä on monia mutta kysymyksessä on kuitenkin ajatustemme omatekoinen vankila.
Jos emme ymmärrä omien ajatustemme tapaa toimia ja niiden rakenneta olemme kiikissä.
Kun puhumme vapaudesta tarkoitame useimmiten vapautta jostakin (tietystä tavasta, aineesta tai mistä tahansa) Vapaudumme jostakin ja sitoudumme samaan hengenvetoon johonkin muuhun.
Vapaus joka on vain vapautta eikä pelkästään vapautta jostakin onko se mahdollinen? Olemme tietenkin riippuvaisia monesta asiasta jotta jokainen päivä sujuisi mukavasti mutta en nyt tarkoita sitä vaan pikemminkin ajatustemme vapautta nähdä ja ymmärtää.
Kirjoititko 1960-luvun Kiinasta? Nyky Kiinassa saa harjoittaa sitä uskontoa, jonka parhaaksi katsoo. Kiinan hallitus estää ulkomaisten lähetystyönteon maassaan ja saattaa puuttua sellaisiin uskonnollisiin järjestöihin, jotka kasvavat suuremmiksi ja suosituimmiksi kuin kommunistinen puolue.
Auts! Törmäsin vankilani kaltereihin!
kun valtio tunnustaa jotain uskontoa, ei ole olemassa todellista uskonnonvapautta.
Ei mulla 8v vanhana ollut koulussa muuta mahdollisuuta kuin opetella niitä Jaakobin poikain nimiä ulkoa. Mitä minä sillä tiedolla nyt teen?
Kaikki suomalaiset yritykset ovat myös kristittyjä, koska ne maksavat kirkollisveroa.
Ketkä tulevat "ykkösovesta" pressan linnan kutsuille? Arkkipiispa ja joukko muita piispoja. Mistä hyvästä? Samoin toisinpäin. Eli valtiopäivät avataan jumalanpalveluksella, jne.