Mistä tiedätte, että vain alkukirkko on ainoa oikea kirkko? Minusta nykyiset kirkot ovat ihan yhtä oikeita, sillä eläähän Isä ja Poika ja Pyhä Henki edelleen, ja vaikuttavat kirkossa.
Olemme kaikki yhtä Kristuksessa. Miksi siis hajotatte riitelemällä seurakuntaa? Näin kysyi jo Paavali aikoinaan.
Täälläkin on koko ajan kauhee kuhina päällänsä: kuka uskoo oikein ja kuka väärin, kuinka paljon vettä tai uskoa tarvitaan kasteeseen ja mikä on Jumalan oikea nimi. Ei näin.
Olemme kaikki yhtä Kristuksessa. Miksi siis hajotatte riitelemällä seurakuntaa? Näin kysyi jo Paavali aikoinaan.
Täälläkin on koko ajan kauhee kuhina päällänsä: kuka uskoo oikein ja kuka väärin, kuinka paljon vettä tai uskoa tarvitaan kasteeseen ja mikä on Jumalan oikea nimi. Ei näin.
Vastaukset 36
Vanhimmat
sanaa ei löydy Raamatusta. Puhutaan seurakunnasta, johon kuului vain Jeesukseen uskovia ihmisiä. Alkuseurakunta piti kiinni Jumalan Sanasta ja toimi sen mukaan!Mikäli joku eli jumalattomuudessa, hänet voitiin erottaa seurakunnasta. Miten nykyään kirkossa, onko sieltä erotettu joku synnin vuoksi? En ole ainakaan kuullut....oli kyseessä huorintekijä, varas tai murhamies, sinne kuuluvat. Siis kuuluvat, vaikka eivät ole tehneet parannusta synneistään! Lisäksi kirkoissa on olemassa myös "leipäpappeja", henkilöitä, joilla ei ole henkilökohtaista uskoa Jeesukseen. Miten tällaiset ihmiset voivat olla johtamassa ihmisiä Kristuksen luokse kun eivät ole sinne itsekään löytäneet? Miten voi sokea sokeaa taluttaa, eivätkö he molemmat lankea kuoppaan?
Ulkokultaisuus, ihmisten perinnäissäännöt jne. kukoistavat; päältä kuin valkoiseksi kalkittu hauta, sisällä kaikkinaista saastaa...
Kuulostan ehkä katkeralta, ei se sitä ole. Haluan vain avata silmäsi näkemään, ettei kaikki välttämättä niin hyvin ole. Kirkon piiristä löytyy kyllä aitojakin uskovia, ihmettelen vain, eivätkö he näe ko. seurakuntamallissa ristiriitaisuutta Jumalan sanan kanssa...?
Jos opetus ja seurakuntamalli olisi Raamatullinen, kuinka väkevästi Jumala pääsisikään ilmestymään?
Jokainen ihminen on syntinen, ja yhtälailla kaikki ovat oikeutettuja olemaan osa seurakuntaa. Emme me voi tuomita ketään, tai ensin pitäisi ainakin ottaa se malka pois omasta silmästä... eiköhän se ole sitten eri tahot, jotka niitä tuomioita jakavat aikojen lopussa.
Jumala tulee niitten luo, joitten luo Hän tulee, muista ihmisistä riipumatta.
Kaikki Kristilliset seurakunnat ovat väärässä.
On vain kyse Ihmisen luomasta Jumalasta.
Sama koskee muitakin uskontoja.
Mistä sinä hölmö tiedät että nykykirkko on se ainoa ja oikea kirkko? Se on sinun jumalaton mielipiteesi joissa ei elä Kristuksen vaan perkeleen henki jonka vallaqssa sinäkin piru olet.
Koska maillä ei ole yhtä Kristusta yhtä kastetta ...emme ole yhtä ja sinä saatanan suulla tälläistä kerrot mokomakin perkele. Sinä jonka pitäisi tietää et tiedä mitään kristuksen opista.
Jeesus loi seurakunnan, ei erilaisia seurakuntia. Jeesus antoi meille kaksi käskyä:
1. Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi kaikesta sielustasi, kaikesta mielestäsi ja kaikesta sydämestäsi
2. Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.
Jos näitä noudatamme, niin kaikki on hyvin. Aivan turhaan riitelemme monista pikkuasioista. Jos annamme Pyhän Hengen vallata meidät ja haluamme luopua kaikesta itsekkyydestä, niin Jumala ilmestyy meille.
No niin, kerrankin olen kanssasi samaa mieltä. Niinhän tuo rakkauden kaksoiskäsky on se kaiken perusta, ja loppu on vain tulkintaa ja selitystä.
Minusta Jumala ei esiinny kirkossa, vaan kirkon kautta. Jumala puhuu jokaisen sisimmässä ja antaa uskon ja rauhan, ja kirkko ja rituaalit ovat väline, jonka avulla sitä omaa uskoa hoivataan. Jokainen tyylillään. Ja toki kirkko on myös väline, joka liittää meidät yhteen. Ei lähimmäisiimme, sillä lähimmäisiämme ovat toki nekin, jotka eivät kuulu kirkkoomme. Mutta tavallaan voimme myös liittyä kaikkiin lähimmäisiin kirkon kautta, kun kirkkokin on osa yhteiskuntaa.
Siis käyttäkäämme sitä yhteyttä hyvään, ei pahaan. Ei liittouduta toisiamme vastaan, vaan liittoudutaan yhteen.
Ja onhan sitä pikkuasioistakin hauska joskus keskustella, mutta loppujen lopuksi totuus on se, että olemme kaikki yhtä Kristuksessa. Minusta se on hyvä yhteinen pohja, jolle rakentaa, ei sellainen asia, joka hajoittaa.
Mitä tulisi siis tehdä? Tulisi _kuunnella_ sydämestään, mitä mieltä toiset ovat. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien pitäisi olla samaa mieltä. Voimmehan olla eri mieltä, ja silti rakastaa toisiamme. Ja uskon, että jos todella, _kuuntelee_ toista, niin huomaa, että se yhteinen pohja siellä on.
>>siitä teidät tunnetaan että rakastette toisianne"!
"Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä." 1 Kor. 12:27
Paavali kertoo tässä, kuinka Kristukseen uskovat eli uskovaiset ihmiset muodostavat Jumalan seurakunnan ja ovat samalla jäseniä Kristuksen ruumiissa.
"...niin me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itsekukin olemme toistemme jäseniä; ja meillä on erilaisia armolahjoja sen armon mukaan, mikä meille on annettu" Room. 12:5-6
Tämä suuri Jumalan seurakunta muodostuu siis kaikista kansoista ja kielistä, ja yhteistä sille on usko Kristukseen Jeesukseen ja jotka ovat Jumalan Pyhiä:
" ...sillä Jumalan temppeli on pyhä, ja sellaisia te olette. " 1 Kor. 3:17
" Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä, " Ef. 2:19
"Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen, kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa." Kol. 3:12-13
Meidän kristittyjen Jumalan pyhien, tulee antaa toisillemme anteeksi ja rakastaa toinen toistamme. Näin voimme murtaa eri kirkkokuntien välisen raja-aidan ja olle yhtä seurakuntaa Kristuksessa Jeesuksessa.
Miten voimme edistää kristittyjen yhteyttä?
Uskon, että seurakunta on siellä, missä
-EVANKELIUMIA puhtaasti saarnataan ja
-SAKRAMENTIT (=kaste ja ehtoollinen) EVANKELIUMIN mukaisesti jaetaan.
Näissä oppiasioissa kun pyrimme yksimielisyyteen, niin olemme pitkällä uskovien yhteyden luomisessa.
Muutoin saattaa evankeliumintyömme valua täysin hukkaan.
siunauksin, TAPIO
Ei ! sakramentteja!!!
Klikkaa alkuun ja -lue tällä samalla RAAMATTU palstalla tuossa alussa hieman ylempänä olevasta otsakkeesta VÄÄRIEN TIEDOKSI - ja sieltä kirjoitus -
>Väärä ja oikea sakramentti<
Siunausta!
Se kirjoitus on-
(väärä vai oikea sakramentti!)
Ei-
väärä ja oikea sakramentti!
no sattuuhan niitä muistivirheitä.
Siunausta sinulle!
Jeesus sanoi:
"Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus."
Jumalan rakkauden valtaamat, syntinsä anteeksi saaneet ihmiset muodostavat seurakunnan.
"Että he yhtä olisivat"
http://www.kolumbus.fi/gematria/ennalleen1.htm
Tuollaisessa ajattelussa voisi olla hyvä alku parempaan. Pari ensimmäistä kommenttia osoittaa kuitenkin, ettei kristinuskolla ole todellista toivoa.
toivo on siinä, että ei tehdä kompromisseja maailman kanssa. kirkko instituutiona on pitkälti maallistunut, siis täytyisi tulla käänne. En lähde hamuilemaan kirkkoa kohti "yksimielisyyden" tähden, vaan Jumalan tahdon tietä haluan kulkea Sanan mukaan.
No, minä en niin anna painoarvoa tämän palstan kommenteille. Koskapa olen itse havainnut, että se yhteinen pohja voidaan löytää eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa, niin ateistien kuin ortodoksien kuin katolisten ja vaikkapa körttien kanssa. Jotkut ovat taas ahdasmielisempiä, mutta ei pidä antaa sen säikäyttää. Helposti käy itsellekin niin, että jos joku on ahdasmielinen ja tyrmää, niin sitten tulee itselle "pakene tai taistele"-reaktio, ja tyrmää sen toisen. Ei näin.
Todellinen kanssakäyminen on aina mahdollista, sanoo tämä idealisti, ja siitä ainakin minä näen merkkejä päivittäin. Ei pidä antaa sen hämätä, että kaikki eivät siihen pysty.
Minulle se, että saa vaihtaa ajatuksia mitä erilaisimpien ihmisten kanssa, on yksi kristittynä olemisen plus-puoli :) ja se, että pystyy eläytymään toisen ajatusmaailmaan ja uskoon ja kuitenkin säilyttämään omat ajatuksensa. Ja huomata, että se minun ajatukseni ei ole ainoa ajatus samasta asiasta tässä maailmassa.
Varmasti kaikki kristityt haluavat yhtälailla kulkea Jumalan tahdon tietä Sanan mukaan. Siinä se yhteinen pohja onkin, jolle rakentaa.
Selitä hiukan enemmän, missä näkyy kirkon maallistuminen?
maailmalle on Kristus.
Kaikkialla, missä Kristus syrjäytetään ja Häntä ei palvella, alkaa rappeutuminen.
Tämän todistamiseksi ei todellakaan tarvita muuta kuin historian lyhyt katsaus.
ainoa toivo on nimenomaan kompromissit maailman, toisten ihmisten ja muiden uskontojen kanssa.
sitä kristillistä paatosta, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Olisi mukava kuitenkin kuulla väitteesi todistava historian katsaus. Olen nimittäin sitä mieltä, ettei sellaista voida esittää.
Mitä tarkoittaa kompromissi?
Minusta kenenkään ei tarvitse luopua omista näkeymyksistään ja uskonnoistaan, jotaa tämä kompromissi syntyy. Ei kukaan halua sellaista kompromissia.
Ainoa kompromissi, mikä olisi ajateltavissa, olisi se, että kuunnellaan toisiamme ja rakastetaan heitä ja ei torjuta heidän näkemyksiään.
Oletko lukenut Moby Dickiä? Siinä kuulemma on joku alkuasukas laivassa, joka palvoi jotain kaarnanpalasta tehtyä jumalaa uhraten sille ruokaa yms. Kristitty mietti, mitä hän voisi tehdä, olihan epäjumalan palvonta kielletty. Sitten hän mietti kultaisen säännön valossa, mitä HÄN itse haluaisi itselleen tehtävän siinä tilanteessa. Hän tuli siihen tulokseen, että hän kyllä tykkäisi, jos tämä alkuasukas palvoisi Jumalaa hänen kanssaan, vaikka ihan vaan kohteliaisuudesta. Ja sitten hän osallistui alkuasukkaan palvontarituaaleihin kohteliaisuuttaan, luopumatta silti omasta vakaumuksestaan, ja toimeen tultiin.
Eli voidaan hyväksyä toisemme silti luopumatta omista ajatuksista. Ja aika pitkällekin, kun vaan itsetunto on tarpeeksi vahva erilaisuuden todelliseen kohtaamiseen.
Bonhoefferista kerrotaan, että häntä pyydettiin pitämään vankilassa, kuolemanleirille teloitettavaksi vientiä odotellessa jumalanpalvelus. Bonhoeffer ei halunnut sitä pitää, koska pienessä tilassa oli ateistiksi tunnettu venäläinen upseeri, jonka vakaumusta palvelus olisi voinut loukata. Upseerin vakuutettua, ettei jumalanpalvelus häntä häiritse, Bonhoeffer piti eri uskontokunnista ja ainakin yhdestä uskonnottomasta koostuvalle joukolle jumalanpalveluksen.
Ehkä tässäkin on jotain rakentavaa asennetta.
Paavali sanoi olleensa juutalaiselle juutalainen ja pakanalle pakana - luopui identiteetistään evankeliumin tähden. Hän ei varmasti silti puhunut puolivillaisia toisten korvasyyhyyn.
Kirkko ei ole yksin maallistunut, vaan se on myös 'uskonnollistunut' - ottanut vieraita tapoja eri uskonnoista.
Pappeus ja siihen liittyvät toimitukset on lainattu Vanhan liiton juutalaisuudesta. Uudessa testamentissa on ainoastaan yleinen pappeus - jokainen uskova on pappi sille, joka ei usko.
Kirkko on useimmiten laitos, jolla on raskas byrokratia. Alkuseurakunnassa lähes kaikki olivat amatöörejä - ja kaikki sanan varsinaisessa merkityksessä.
Jumalanpalvelus, jossa yksi puhuu ja muut kuuntelevat, passivoi ihmisiä. Alkuseurakunnassa kokoonnuttiin yleensä kodeissa. Jokaisella oli jotain annettavaa, jollei muuta, niin omat ongelmansa. Tällaisessa ilmapiirissä ihmiset saattoivat kasvaa aivan eri tavalla.
Toinen käsky (Älä tee itsellesi jumalankuvaa...) on jätetty pois. Joskus tämä sisällytetään ensimmäiseen, mutta mm. ev.lut. katekismuksessakaan sitä ei ole. Minusta 'pyhien esineiden' suutelemiset ja kuvien edessä kumatelut ovat pakanallisia tapoja, mitä tällä poistolla peitellään.
Paavin ajama keskustelu eri uskontojen välillä. Uskontojen yhteys, maailmanuskonto? Kristinuskoa ei voi sovittaa uskontoihin sen sanomaa vesittämättä. Kunkin kristityn tulee kohdella lähimmäisiään niinkuin itseään. Tarvitaanko muuta?
Ekumenia, jollaisena sitä ajetaan, on yhteyttä laitosten ja oppien välillä. Tavoitteena on kehittää niin ympäripyöreä tunnustus, että sen voisivat kaikki hyväksyä. Mihin tätä tarvitaan? Oikea uskovien yhteys toimii ilman julistuksia.
Leipäpappi kastaa uskomattomien vanhempien lapsen, ja taas on tilastoissa kristitty lisää. Nämä tilastokristityt käyvät muiden ja toistensa kimppuun maailman ihmetellessä kristinuskon väkivaltaisuutta.
Hyväksyessään tilastokristillisyyden oikean rinnalle, kirkko jopa estää ihmisiä tulemasta uskoon, pelastumasta.
tuo puolivillainen. Voisitko vielä selittää, mitä sillä tarkoitat.
on edennyt kirkon piirissä jo pitkälle, (ei toki yksin luterilaisen kirkon ongelma). Niin pitkälle paikoin, ettei meno eroa mitenkaan maailman menosta. Seurakunnan tulisi koostua Jeesukseen Kristukseen uskovista ihmisistä, näin ei kirkon piirissä ole, vaan sinne "lapsikasteen" kautta liitetään kaikki. On aivan sama, miten henkilö vaeltaa, kukaan ei siihen puutu. Olipa hän varas, huorintekijä, raiskaaja,murhamies jne. hän kuuluu kirkon jäsenyyteen ellei itse syystä tai toisesta eroa. Parannusta häneltä ei kirkon puolesta vaadita. Suurin osa "seurakuntalaisista" vaeltaa jumalattomasti.
Raamatun mukaisessa seurakuntamallissa seurakunta koostuu uskovista, uudestisyntyneistä ihmisistä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Mikäli joku elää synnissä, hänet voidaan erottaa seurakunnasta, ko. henkilölle ei luoda harhaa, että kaikki hyvin...."kasteen armossa" eteenpäin tms. Synnistä on tehtävä parannus.
Leipäpapit ovat oma lukunsa. Homot ja lesbot kirkon palveluksessa (= elävät synnissä). Jumalattomien järjestämät konsertit kirkoissa, joiden pitäisi olla Herran huoneita. Kirkkojen surulliset yritykset pitää yllä jäsenmääräänsä erinäisissä kampanjoissa, joissa lähestytään milloin mitäkin ryhmittymää "heidän" ehdoillaan, kun pitäisi toimia Jumalan Sanan ehdoilla.
Naispappeus on myös yksi maallistumisen merkeistä. Ei, älä ymmärrä väärin. Seurakunnissa on työtä niin naisille kuin miehillekin, seurakunnan paimenen (miksi muuten käytetään sanaa pastori, miksi paimen sana ei käy?)..niin, seurakaunnan paimenen tulee olla mies (Paavalin kirje Timoteukselle). Nainen on "heikompi astia".
Entäpä raskas organisaatio, kirkon maallisen omaisuuden kartuttaminen, lukuisat virat ja toimet, joista ei Raamatussa puhuta...
Käsketäänpä Raamatussa kavahtamaan tietynlaisia henkilöitä.
Ja paljon, paljon muuta. Kirkko ei yksinkertaisesti kunnioita Jumalaa, noudata Hänen Sanaansa, vaan sallii kaikenlaista jumalattomuutta.
Kiitos Rintille asiallisesta ja osuvasta kirjoituksesta!
PS. Kirjoitin kirkosta yleisellä tasolla. Kuten aiemminkin olen kirjoittanut, kirkon piirissä on aitoja, uskovia ihmisiä. Kirjoituksistasi päätellen sinäkin olet. Siunausta. Ja harkitse sitä kasteasiaa...
Puolivillainen evankeliumi voisi olla sellainen, jossa kyllä vilahtelee Raamatusta poimittuja ettisiä ohjeita, mutta visusti vältetään kertomasta sitä, miten ihminen pelastuu. Tuttua? Raamatunkohta, joka oli mielessäni:
18. Mikä siis on minun palkkani? Se, että kun julistan evankeliumia, teen sen ilmaiseksi, niin etten käytä oikeutta, jonka evankeliumi minulle myöntää.
19. Sillä vaikka minä olen riippumaton kaikista, olen tehnyt itseni kaikkien palvelijaksi, voittaakseni niin monta kuin suinkin,
20. ja olen ollut juutalaisille ikäänkuin juutalainen, voittaakseni juutalaisia; lain alaisille ikäänkuin lain alainen, vaikka itse en ole lain alainen, voittaakseni lain alaiset;
21. ilman lakia oleville ikäänkuin olisin ilman lakia - vaikka en ole ilman Jumalan lakia, vaan olen Kristuksen laissa - voittaakseni ne, jotka ovat ilman lakia;
22. heikoille minä olen ollut heikko, voittaakseni heikot; kaikille minä olen ollut kaikkea, pelastaakseni edes muutamia.
23. Mutta kaiken minä teen evankeliumin tähden, että minäkin tulisin siitä osalliseksi. (1Kor.9:18-23)
oli kommentillesi hiukan omituinen. Mainitsemallasi tavalla Bonhoefferin evankeliumi ei varmasti ollut puolivillainen. Päinvastoin, erittäin vaikeassa tilanteessa, kun "saksalaisten kristittyjen" -liike uhkasi perinteistä kristillistä oppia, Bonhoeffer oli näkyvästi perustamassa ns. tunnustuskirkkoa, osallistui Hitlerin vastaiseen vastarintaliikkeeseen ja päätyi vakaumuksensa vuoksi lopulta hirteen.
Itse näen selostamasi puolivillaisen evankeliumin omaa käsitystäni vastaavana. Paavali julisti Jeesuksen pikaista paluuta ja erehtyi siinä pahasti, joten hänen opettamansa "pelastuminen" on parempi jo nyt unohtaa. Viittaamani Bonhoeffer ajatteli kuitenkin aivan eri tavalla.
Otit Bonhoefferin toiminnan esimerkiksi puolustaaksesi synkretismiä. Arvelet kuitenkin, että hän ei syyllistynyt siihen mainisemallani tavalla.
Raamattu osoittaa meille vain yhden tien pelastukseen, joka on Jeesus Kristus. Mikä on se pelastus, josta sinä puhut?
Millä perusteella juuri Paavalin kirjeet pitäisi hylätä? Millä tavoin ne ovat mielestäsi ristiriidassa muun Raamatun kanssa ja mitä virheitä näet Paavalin opetuksissa Jeesuksen paluusta?
Otsikossa mainittu sivistyssana on minulle vieras.
Ilmeisesti et tunne Dietrich Bonhoefferia ja hänen teologiaansa.
Tarkoitukseni ei ollut tukea omia ajatuksiani Bonhoefferin toiminnalla (kysymyksessä on ilmeisesti aivan todellinen tapahtuma, ainakin elämänkerran mukaan) vaan tehdä rinnastus sellaiseen kristityn toimintaan, jota itse arvostan, vaikka en arvosta kyseisen henkilön ajatuksia. Huolimatta omasta vakaumuksestaan Bonhoeffer antoi arvoa myös ihmiselle, jonka vakaumus poikkesi hänen omastaan.
Paavalin kirjeillä tai muilla Raamatun kirjoituksilla ei minusta ole mitään vakavasti otettavaa arvoa. Jeesus Kristus on minulle käsitteenä yhdentekevä. Tässä kohtaa ajatuksemme ilmeisesti eroavat ratkaisevasti toisistaan.
Siellä, missä on uskonnollisuutta, on ihmisiä. Siellä, missä on ihmisiä, on rappeutumista. Yksinkertaista, eikö totta? Ihminen on piikkinä tämän maapallon lihassa.
Tyhmät neitsyet ovat kastamattomia lapsia tai nuoria, joilta puuttuu Pyhän Hengen sinetti.
Viisaat neitsyet ovat kastettuja lapsia ja nuoria, joilla on kasteessa saatu Pyhän Hengen sinetti.
Ylkä saapuu pian, onko sinun perheesi neitsyillä jo Pyhän Hengen sinetti?
Sillä kaikki te, JOTKA OLETTE Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.
Sinun Sanasi on totuus.
Onko se kastevesi sekoittanut pääsi vai yölliset juomingit joita en kyllä voi todistaa.Ja sen tähden poistelet kirjoituksia.Luulisi nyt jo pöhlöllekin olevan selvää että Jeesuksen perustama ja apostoliselle perustalle rakennettu alkukirkko on se ainut oikea kiskko. Mutta milloin se muuttui siitä poispäin?Olemmeko yhtä?Väärin.Emme ole yhtä edes kasteessa,kolminaisuusopissa,pappeuskysymyksissä ja suoraan sanoen missään.Ja ketkä ovat hajoittaneet ja ketkä raastavat kirkkoa?Tarkoitan nykyistä vielä muutamaa tunnustavaa uskovaista joka noudattaa apostolista tunnusta?Miten sinä selität?Arvaan,KARISMAATTISESTI.
kuin aaveet ja kummitus valloittaa jumalamme rakauden käskyn.!
jeesus on pelastaia.
Täälläkin sinä hiivit mielipiteinesi.Tekeekö mieli poistaa viestejä.Arvaas kuka? Sitten tunnustat kirjoittaneesi erään kirjoituksen kännissä! Nyt sinua ei usko kukaan vaan pitää sinua juoppona joka yöllä ja päivällä poistelee viestejä kun lahkomääräysten mukaan ohjeet annetaan.Viinapullon ja pirun avulla sinä täällä mesoat ja kuten itse olet sanonut "Kännissä"
Siinä meillä alkukirkko joka tarkoittaa että sinun nykykirkkosi on kännäjien ja suurten juoppojen kirkko, josta pääsee kohoamaan aina sheriffiksi asti.Häpeän käyttäytymistäsi.Yhtä olemme ja homppeli poistelee kirjoituksia.Senkin valehtelija.Sinä se hajoitan palstasi ja pääsi viinaksilla.
...kenties n81 on Lars Leevi Laestadiuksen oppisuunnan kannattaja koska ei siedä kuin myönteistä arvosteluaan uskonnoista.
En lie kovinkaan väärässä koska muutkin valittavat samaa, eli sensurointia ja poistamalla asialliset kirjoitukset????