Tämän päivän hesarissa brittitutkija David Kirbyn uusi kirja arvostellaan Jyrki Räikän toimesta. Näin siinä kerrotaan Kekkosen ajasta:
"...maa kävi Kekkosen kaudella läpi ennennäkemättömän yhteiskunnallisen muutoksen, vaurastui, ja kehitti laajan sosiaaliturvan. Vaikka valtiojohto vehkeili idän suhteilla ja politiikka suomettui, kansalaiset saattoivat vapaasti uppoutua läntiseen elämäntapaan."
Kauempaa näkee selvemmin! Kumma, että tämän palstan "historioitsijoita" (erityisesti Korhonen) lukiessa tietää jo alkumetreillä, että kyseessä on historianvääristely, jota erityisesti vasurit ovat aina harrastaneet. Se ei vastaa alkuunkaan arkikokemusta noilta ajoilta. Sen sijaan Kirbyn kuvaus Suomesta vaikuttaa varsin oikealta.
"...maa kävi Kekkosen kaudella läpi ennennäkemättömän yhteiskunnallisen muutoksen, vaurastui, ja kehitti laajan sosiaaliturvan. Vaikka valtiojohto vehkeili idän suhteilla ja politiikka suomettui, kansalaiset saattoivat vapaasti uppoutua läntiseen elämäntapaan."
Kauempaa näkee selvemmin! Kumma, että tämän palstan "historioitsijoita" (erityisesti Korhonen) lukiessa tietää jo alkumetreillä, että kyseessä on historianvääristely, jota erityisesti vasurit ovat aina harrastaneet. Se ei vastaa alkuunkaan arkikokemusta noilta ajoilta. Sen sijaan Kirbyn kuvaus Suomesta vaikuttaa varsin oikealta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jopa historiakin kirjoitetaan uudelleen sopivaksi vasemmistoideologiaan. Kaikki tehdään valheen päälle ja kieroillaan ja valehdellaan.
Niinhän asia on, että vasemmistolaisuus perustuu aina valehtelemiseen. Vasemmistolehden sivuilta luin hiljattain kolumnin, johon oli ilmeisen vahingon seurauksena tullut maininta neukkukurjuudesta, että kaikkea ei saa nähdä minkä näkee eikä kaikkea saa kuulla minkä kuulee. Tuo lausahdus todistaa, että pohja putoaa pois koko vasemmistoaatteelta jos kaiken uskoo minkä itse kuulee ja näkee omin silmin. Neukku oli kaiketi työmiehen paratiisi, niin ainakin sanottiin ja totisin naamoin todisteltiin!!
nousi sekä sen aikaisen mittapuun mukaan myös sosiaaliturvaa nostettiin.
Suomalainen yhteiskunta vaurastui aineelllisesti todella ennätysvauhdilla Kekkosen aikaan. Tämä on todettavissa monilla lahjomattomilla mittareilla.
Mutta myös yhteiskunnallinen muutos oli merkittävä. Maa jossa vielä vuosisadan alussa oli asuttu syrjäsaloilla savupirteissä oli historiallisen onnenkantamoisen, eli hävityn sodan ansiosta joutunut tilanteeseen, jossa se joutui kehittämään aitoa demokratiaa. Nykyisin vain islamilaisille valtiolle ominaisesta valtio-kirkko -yhtenäiskulttuurista suomalaiset kasvoivat Kekkosen vahvassa otteessa avoimemmin keskustelevaksi yhteiskunnaksi, jossa olisi edelleen mahdollista kehittää kansalaisyhteiskuntaa. Takertuminen mennisyyteen estää kuitenkin tätä toteutumasta.
Kekkosen perinnön vaaliminen ei saisi merkitä sitä etteikö hänen vahvasti masinoimansa yhteiskunnallinen kehitys saisi jatkua. Nyt tarvittaisiin lisää avoimuutta, rahatalouden läpivalaisua ja keskustelua maata hallitsevien ulkomaisten lainakauppiaiden roolista, tarvittaisiin sosiaalipoliittisia uudistuksia kuten kansalaispalkkaa, jne. Tämä olisi Kekkosen perinnön oikeaa vaalimista.