http://heninen.net/old_map/1696_karjala.jpg
Ylläoleva kartta on vuodelta 1696 ja siinä koko Etelä-Suomen alueen päällä lukee Finnlandia eli Suomi
Väitetään että Suomesta maana ja suomalaisista olisi alettu puhua vasta 1800 luvun lopulla
Tuo kartta puhuu sen puolesta että varsinais suomalaisia hämäläisiä ja karjalaisia olisi jo 1600 luvulla ja aiemminkin kutsuttu suomalaisiksi
ja he itsekin olisivat käyttäneet itsestään suomalainen nimeä
Ylläoleva kartta on vuodelta 1696 ja siinä koko Etelä-Suomen alueen päällä lukee Finnlandia eli Suomi
Väitetään että Suomesta maana ja suomalaisista olisi alettu puhua vasta 1800 luvun lopulla
Tuo kartta puhuu sen puolesta että varsinais suomalaisia hämäläisiä ja karjalaisia olisi jo 1600 luvulla ja aiemminkin kutsuttu suomalaisiksi
ja he itsekin olisivat käyttäneet itsestään suomalainen nimeä
Vastaukset 36
Vanhimmat
Kartassa lukee sinus finnicus eli Suomenlahti
Miksi pitkälle itään menevää merenlahtea sanottiin Suomenlahdeksi jos Suomella olisi tarkoitettu vain maan lounaisinta kolkkaa
tämäkin puoltaa sitä että hämäläisiä ja karjalaisia sanottiin myös suomalaisiksi
puhuivat vin tai finlandiasta.
Itsenäisenä alueena ja kansana se syntyi vasta marsalkan lyötyä punaiset ja venäläiset.
Rannikothan olivat täynnä ei suomalaisia jo hyvin varhain.
"Rannikothan olivat täynnä ei suomalaisia jo hyvin varhain."
Rannikon paikannimistö on suomalaista ja myös ahvenanmaalla ja saaristossa, josta on tehty minusta looginen johtopäätös, että suomalaiset olivat rannikon ja saariston ensimmäiset asukkaat.
esimerkkejä noista nimistä jotka siis olivat ennen mereltä tullutta liikettä mm. viikinkejä.
Tässä on Ahvenanmaalaisia nimiä Wikipediasta:
Suomalaisperäisiä tai suomalaisiin viittaavia: Finbo, Finby, Finholma, Finnö, Finström, Geta (Kaita), Jomala, Jomalby, Jurmo (Jurimaa), Korsö (Koskipää), Lappo, Lappvesi, Leisor (Laitasaari), Lemböte, Lemland, Lumparby, Lumparland, Lumpo, Posta, Seglinge (Seilonen), Simskälä (Simasalo), Sålis (Saarilaksi) ja Töftö (Toivottu).
Saariston sår-päätteiset nimet tulevat saaresta, mo-nimet maasta, lax-nimet lahdesta. Esimerkiksi Larsmo Pietarsaren lähellä on todennäköisesti ollut aikoinaa Laurinmaa, eli Laurin nimisen miehen maata. Maksmoo Vaasan lähellä ei tarkoita maksa-elintä, vaan maksamista, eli Maksettu maa.
Muinaiset suomalaiset nimet ovat vääntyneet ruotsalaiseen nykyiseen muotoonsa.
asian juuri päinvastoin kuin se on.
En ole itse tehnyt noita tulkintoja vaan ottanut ne sellaisenaan tutkijoiden tuloksista.
svekomaanihäirikkö.
Ruotsalainen Johannes Messenius väitti 1600 luvulla kirjoittamassaan kirjassa että Suomi on muinainen kuningaskunta
Messenius oli Ruotsin valtionarkiston hoitaja ja pääsi niin käsiksi arkiston vanhimpiin tietoihin Suomesta
Ruotsin valtionarkisto paloi 1600 luvulla ja sen mukana katosi tieto Suomesta muinaisena kuningaskuntana
Tuossa näkyy alkuperäisestä kartasta vain puolet.
"Väitetään että Suomesta maana ja suomalaisista olisi alettu puhua vasta 1800 luvun lopulla "
Ei väitetä. Suomalaiset heräsivät kansana vasta 1800-luvulla. Ennen sitä ei ollut yhtenäistä kansaa nimeltä suomalaiset vaan Suomen niemellä asuneet pitivät itseään ties minä muuna kullonkin.
jo 1600 luvulla hämäläisten varsinais suomalaisten savolaisten ja karjalaisten asumasta alueesta Finlandia nimeä kuten tuossa kartassa käytetään
Miksi kartanpiirtäjä käyttää koko Etelä-Suomesta Finnlandia nimeä
Ilmeisesti suomalaiseksi kutsuivat jo tuolloin itseään hämäläiset ja karjalaisetkin
Puhuttiin samaa kieltä ja siksi oltiin suomalaisia
Millä nimellä hämäläiset ja karjalaiset kutsuivat puhumaansa kieltä.Onko sitä selvitetty
En usko että sanoivat puhuvansa ruotsia tai venäjää
Olipa harvinaisen hölmö väite. Jo Agricola puhui suomalaisista. "Suomen niemi" on runollinen käsite ja lähinnä 1900-luvulla esiintynyt.
"Jo Agricola puhui suomalaisista. "Suomen niemi" on runollinen käsite ja lähinnä 1900-luvulla esiintynyt. "
Maantieteellinen alue, pönttö.
Suomi niminen kansa heräsi myöhemmin.
"Maantieteellinen alue, pönttö.
Suomi niminen kansa heräsi myöhemmin."
Karjalaiset hämäläiset ja varsinais suomalaiset varmasti tajusivat 1600 luvulla ja aiemminkin että ymmärtävät toistensa puhetta ja etteivät ole ruotsalaisia eikä venäläisiä
Millä nimellä he kutsuivat puhumaansa kieltä .
Ei tunneta muuta nimeä kuin suomenkieli jota todennäköisesti on käytetty kauan
Suomen murteet ovat niin kaukana toisistaan, etteivät "heimot" juuri ymmärtäneet toisiaan oli kirja/yleiskielen syntyä. Noihin aikoihin uskonto ja esivalta oli merkittävämpi yhdistävä tekijä kuin kieli. Se näkyi vaikka 1600-luvun lopun ruptuurisodassa jossa karjalaiset liittyivät venäläiseen hyökkääjään suomalaisia ja ruotsalaisia vastaan.
Ei ole mitään syytä, että murteet olisivat olleet nykyistä kauempana toisistaan. Kirjakielen kehittäminen taas ei kaiketi vaikuttanut kansan puheeseen muuta kuin uudissanoilla, joten taidat puhua paskaa.
http://www.funet.fi/pub/sci/geo/carto/maakirjakartat/fkk/highres/fkk0046.jpg
Totta puhut, tämä on sensaatio!
Ja kirjoituskonefonteilla vielä kirjoitettunakin!
Kylläpä suomalaiset on osanneetkin jo silloin.
Ruotsin ja Suomen pienempiä alueita on merkitty samalla fontilla
kyllä se Finnlandia on kartanpiirtäjän alkuperäistä työtä
monta erilaista kirjainkokoa ja tyyppiä
Ei tuollaisten kirjasimien käyttäminen ollut mikään ihme 1600-luvun lopulla.
Tämä lähde ... http://heninen.net/ .. on Onego.Ru:n ylläpitämä sivusto, siis petroskoilainen; samoilta sivuilta löytyy paljonkin vastaavanlaisia karttoja, jotka ovat alkuperältään ruotsalaisten tekemiä karttoja:
http://heninen.net/old_map/suomeksi.htm
Mutta vastaavasti on olemassa paljon, ja mielestäni parempiakin karttoja. Tässä tanskalainen kartta Pohjois-Euroopasta:
http://www.nic.funet.fi/pub/sci/geo/carto/maakirjakartat/fkk/highres/fkk0010.jpg
Tanskalaiset, kuten saksalaisetkin, ja jopa hollantilaiset, sotivat melkeinpä jatkuvasti ruotsalaisia vastaan. Ja karjalaiset olivat useimmiten tanskalasten liittolaisia, mikä lienee selittää em. kartassa Karjalan tärkeän aseman! Kysymys oli tuolloin Itämeren ja sen kauppateiden herruudesta. Jo niin aikaisin kuin vuonna 1323 Pähkinänsaaren rauhaa olivat tekemässä, ei ainoastaan ’ruotsit’ ja ’novgorodit’, mutta myös saksalaiset, hollantilaiset ja – KARJALAISET!
Sinänsä mielenkiintoisia karttoja, mutta täytyy varmastikin selvittää tarkemmin niiden taustaa. Kartoillakin on aina se oma ”ideologinen missionsa” ...
suomessa ja karjalassa jne...
Suomen sotien listasta löytyy muutamia mainintoja tanskalaisista.
Katso tästä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sodat
Tanskalaiset tekivät Suomeen muistaakseni kaksi tai kolme ristiretkeä ennen ruotsalaisia.
Tallinnan nimen arvellaan tulleen Danalinnasta eli tanskalaisesta linnassa.
viikinkien perillisten vallasta Suomessa ei ole kirjallista tietoa?
Tuossa linkissä ei mainita vallasta ennen ruotsalaisten 1 ristiretkeä.
"Tuossa linkissä ei mainita vallasta ennen ruotsalaisten 1 ristiretkeä."
Ei mainitakaan. Olisiko suomalaisten pitänyt olla tanskalaisten vallassa?
Miten sen nyt ottaa, mutta tanskalaisten viikinkien perilliset olivat jossain vaiheessa kun Ruotsin kuningaskin oli Tanskan alamainen. Ehkä tuo on sitä mitä haet?
Valitettavasti minulla ei ole erityisen paljon tietoa suomenkielisistä lähteistä
tanskalaisista Suomessa ja Karjalassa. Mutta tiedän, että Lundin, Joensuun
ja myös Pietarin ylipistoissa tehdään valtavasti töitä ja niiltä tulee jatkuvasti
uutta tietoa, jota minä en olen alkuunkaan pätevä läpikäymään ja analysoimaan.
Mutta jos sinä tai joku muu on kiinnostunut niin tässä on satakunta (?) historiallista
karttaa Itämeren alueelta:
http://www.nic.funet.fi/pub/sci/geo/carto/maakirjakartat/fkk/highres/
Kyllä näidenkin karttojen tutkiminen paljastaa aika mielenkiintoisia seikkoja
historiastamme. Pitää vaan tutkia niitä hiukan kriittisesti. Ei karttakaan ole
mikään ’pyhä ja ainut totuus’.
Lisäksi jos sattuu aikaa ja kiinnostusta olemaan niin Peter Englund ja hänen
kirjansa ovat Tanskankin historian kannalta mielenkiintoista luettavaa.
Englundin viimeisiä teoksia ovat ”Oövervinnerlige” Kaarle X Kustaasta ... ja
kuningatar Kristiinasta, osv., se här:
http://www.peterenglund.com/nybok.htm
Vinkiksi vielä Runeborg.org –tietokanta, josta löytyy mielenkiintoista tietoa mm.
kaikista Ruotsin kuninkaista ja ylipäälliköistä ja muusta .. Norjaan ja Tanskaankin
liittyen; tässä vähän kuninkaista:
Kuningas Håkanista ja muista (Håkan, svenska konungar.)
http://runeberg.org/nfag/0119.html
Kalmarin linnoituksesta – viholliset, mm. ekspansiivinen Tanska .... ’eestiläiset,
karjalaiset ja muut kansat tekivät hävitysretkiä ...
Kalmar Slotts historia .. fiender bl.a. av ett expansivt Danmark och sjörövarflottor
från de hedniska områdena i öster och. sydöst. Ester, kareler och andra folk
gjorde härjningar ...
http://www.kalmar.se/upload/kalmarslott/Historia hemsidan.pdf#search="danmark kareler"
Tietolähteitä on yksinkertaisesti niin valtavasti, että en alkuunkaan pysty niitä
kaikkia hallitsemaan, joten jaan mielelläni muillekin – josko vain kiinnostaa.
Suomeen viittaavaa, kuin Savo ja Lappi.
"Suomeen viittaavaa, kuin Savo ja Lappi."
Käännä kartta oikein päin niin saatat tunnistaa paikannimiä vaikka ne onkin kirjoitettu kartanlaatijan mukailemassa muodossa. Savo näyttää oleva Savola ja Lappi Lappmark, Rautalampi on Rautalambi jne.
Jos se oli olevinaan sensaatiomainen uutinen, että nykyinen Suomi olisi merkitty jo 1600-luvulla omalla (Finland) nimellä karttoihin, on tuo tieto tietenkin vailla mitään sensaatiota. Johan 1500-luvulla Juhana-herttualla oli Suomi omana hallinnollisena herttuakuntanaan. Ruotsin valtakunnan itäinen osa on ollut tiedossa oleva alue; esimerkkinä mainittakoon Kustaa Vaasan sarkofagiin laitettu Suomen leijona-aiheinen vaakuna. Eräitä varhaisempia mainintoja on Turun linnan osalta maininta ensimmäisestä tunnetusta kuninkaan edustajasta Suomessa eli Turun linnan päälliköstä on käytetty alusta alkaen nimitystä "prefectus Finlandiae". Nimitys tarkoittanee ainakin Varsinais-Suomea. Tiedämmehän sen, että suomalaisiksi kutusuttu kansanheimo asui nimenomaan läntisessa Suomessa.
On kokonaan toinen asia se, että varsinainen kansallinen herääminen tapahtui Suomessakin - kuten monessa muussakin maassa - 1800-luvun kansallisuusaatteen myötä. Mutta alue on tunnettu Suomena totta kait ennen tuota aikaa. Suomensukuiset heimot ovat historiallisissa prosesseissa muuttuneet yhdeksi suomalaiseksi kansakunnaksi. Nämä kansallisuudet tai heimot ovat asuttaneet aluetta jo ennen Ruotsin vallan alkua ja niillä on ollut yhteiskunniksi organisoitumista.
Hyvä kiteytys
Näinhän asia on. Suomi historiallisena alueena, jossa on asunut eri heimojamme on, varsin vanha ilmiö. Sen sijaan yhteinen kansallinen yhteenkuuluuvuus on myöhemmän ajan tuote.
Olen aiemmassa ketjussa pakissut nuijasodasta ja siinä yhteydessä olen kertonut mainion esimerkin heimojen välisestä suhteesta vielä 1500- ja 1600 lukujen vaihteessa. Palaan asiaan aiemman viestin tekstillä.
Referoitakoon 1599 Kaarle-herttualle maakunnan (Pohjanmaan) kokouksen lähettämän valituskirjeen sisältöä. Referaatit ja asiatiedot ovat Heikki Ylikankaan teoksesta Nuijasota.
Tämän valituskirjeen aluksi viitataan siihen "laittomuuteen sekä vihollismaiseen ryöstöön ja rappaukseen, jota suomalaiset ovat maakunnassa harjoittaneet" Selvennykseksi todettakoon, että kyse on siis varsinaissuomalaisista. Suomalaisia vaadittiin maksamaan takasin pohjalaisilta kaiken ottamansa. Suomalaisia oli Pohjanmaalla viroissa, eikä heidän väärinkäytöksistään saanut puhua.
Kirjeessä sanotaan: "Pyydämme nöyrimmästi, että tämä röyhkeä suomalainen joukkokunta karkotettaisiin tästä maakunnasta (maasta) ja heidän sijastaan tämän maakunnan syntyperäisiä miehiä käytettäisiin viroissa; muuten emme pääse koskaan tuosta suomalaisesta röyhkeydestä eroon" Suuttuneet maakunnan miehet halusivat maksaa veronsa ja ulostekonsa suoraan kruunulle Tukholmaan.
Pohjalaisilla oli siis selvä kauna varsinaissuomalaisiin nähden, olivathan tuolta useimmat aateliston jäsenet ja ratsutilalliset. Kyse oli aatelisvallan pelosta ja pelosta oman vapauden menettämisestä, Mutta mielenkiintoinen tuo varsinaissuomalaisiin ulottuva kauna. On syytä yhtyä Ylikankaan toteamukseen" mitään sellaista kuin suomalainen kansallistunto, jota tietty tutkimussuunta on näihin päiviin asti kaivamalla kaivanut näkyviin suomalaisesta 1500-luvun yhteiskunnasta ei yksinkertaisesti ollut olemassa" Ylikangas jatkaa: "Ihmiset identifioituivat silloin paitsi yhteiskunnallisesti säätyihinsä Ruotsin valtakunnan puitteissa myös -paikallisesti -pitäjiinsä ja erityisesti maakuntiinsa. Heimoidentiteettiä laajempaa paikallista identiteettiä ei esiintynyt; olettama kansallisesta identiteetistä on puhdasta ja paljasta anakronismia" Näin siis Heikki Ylikangas teoksessaan Nuijasota.
Aivan. Kun Pohjanmaalla sanottiin, että lähdetään Suomeen se tarkoitti menemistä Satakuntaan tai Hämeeseen.
Liekö peruja vanhasta Kainuusta, joka on sijoitettu Pohjanlahden molemmin puolin. Pähkinäsaaren rauhan raja vuodelta 1323 sanotaan päättyneen More Caianoon eli Kainuun mereen, eli Pohjanlahteen.
Saagojen mukaan Suomen ja Kainuun kuningas oli Muinais-Jotuni. Onko sattumaa vai mikä lie, mutta tuon kuninkaan myöhemmät perilliset muuttivat Norjaan Romsdahlin alueelle. Romsdahl = Rauman laakso, jossa virtaa Rauma-niminen joki tänä päivänä. Yhteys Suomen Raumaan on ilmeinen.
>>> ”Näinhän asia on. Suomi historiallisena alueena, jossa on asunut eri heimojamme on, varsin vanha ilmiö. Sen sijaan yhteinen kansallinen yhteenkuuluuvuus on myöhemmän ajan tuote.” >> ”Det Mångkulturella Norrbotten – en medeltida historia ... Bosättning i Norrbotten sedan i vart fall 1000–1100-talet och. kolonisternas ursprungsområden är flera. Andra aktörer omtalas också i källor och samiska ... pällshandel - och torrfisk blir nu en ledande exportartikel ... Den ”svenska” kolonationen är inte den första i Norrbotten. Den första kommer från nutida finska område ... angränsande, nu ryska, områden (karelskt och vepsiskt).” ”Situationsplan af Uleåborg ... midt emot staden, på Johan III:s befallning 1590 af anlagd befästning ... ”
"Keskiaikainen karjalaisten vesitie, ”Suuri Turkistie”, alkoi Laatokalta Hiitolan seuduilta Kokkolanjokea (sic!) ylös talvisin kelkoilla ja kesäisin veneillä Pihlajavedelle ja edelleen Vuoksen vesistöä jokien ja järvien verkostoa pitkin Suomenselän yli Pohjanmaalle ja Oulujoen vesistöön ... sieltä Pohjanlahteen"
Etelä-Pohjanmaan historia kertoo myös tuosta reitistä jota käytettiin ennen 800-lukua kansainvaellusten aikaan. Tuolloin Etelä-Pohjanmaa oli rikas. Se välitti kauppaa Norjan rannikolle ja Karjalaan. Syynä reitin käyttöön mainitaan Itämeren rauhattomuutta ja turvattomuutta. 800-luvulla Etelä-Pohjanmaan kukoistus päättyi, ilmeisesti kauppareitit muuttuivat ja siirtyivät merelle, tai oma oletus, Ruotsin Birkaan. Kun Birka paloi, autioitui Ahvenanmaa ja kaupan keskukseksi tuli Gotlanti.
Tsaari tunnusti Suomen olevan kansakunta vuonna 1809. Tämä kuuluu viralliseen historiankirjoitukseen. Tuskin kukaan on väittänyt, että Suomesta maana ja suomalaisista olisi alettu puhua vasta 1800-luvun lopulla.