Kun lastenne perheissä on avio-ongelmia (erouhkaa), kuinka olette puuttuneet? Seuraatteko hiljaa sivusta vai otatteko ongelman "omaksenne" ja alatte järjestellä asioita? Näin olen ainakin minä alkanut tehdä. Mielestäni poikani parhaaksi. Pojalta lähti vaimo, jätti pienet lapset ja isot velat.
Puututteko aikuisten lastenne perheongelmiin?
Ikävä ihminen
24
1187
Vastaukset
- mumska
ikävä ihminen, aikuisten lasten asiat ei kuulu vanhemmille!
Vanhempien velvollisuus on antaa lapsille "eväät" mukaan kotoa joilla pärjää maailmalla.
Keskustelen usein aikuisten lasteni kanssa ja sanon omia näkökantojani, mutta en puutu heidän asioihinsa.
Ensimmäisen kerran erosin parikymppisenä ja voi jummi jos isäni ja äitini olis silloin alkaneet järjestellä asioitani!- katriina64
tarvitsee "asioihinsa puuttumista", eli omien vanhempiensa tukea.
Ei se ole tunkeilua, vaan välittämistä.
Minun mielipiteeni on tämä.
Jotenkin kovalta ja kaikkitietävältä kuulostaa tuo "eväät ja velvollisuus."
Lapsemme eivät usein ole 'kaikkiruokaasia' ja eväät jäävät koskematta.
Sanoit eronneesi parikymppisenä ensimmäisen kerran! Millaisia eväitäköhän mutustelit maailmalle lähtiessäsi:)
Ei, kun tahdon sanoa, että vanhemmat eivät voi elää lastensa elämää, eivätkä auttaakaan kaikessa vaikka tahtoisivatkin, mutta välittäminen on rakkautta ja lasten asioihin sekaantuminen silloin tällöin hyvin suurta huolenpitoa ja rakkautta. - mumska
katriina64 kirjoitti:
tarvitsee "asioihinsa puuttumista", eli omien vanhempiensa tukea.
Ei se ole tunkeilua, vaan välittämistä.
Minun mielipiteeni on tämä.
Jotenkin kovalta ja kaikkitietävältä kuulostaa tuo "eväät ja velvollisuus."
Lapsemme eivät usein ole 'kaikkiruokaasia' ja eväät jäävät koskematta.
Sanoit eronneesi parikymppisenä ensimmäisen kerran! Millaisia eväitäköhän mutustelit maailmalle lähtiessäsi:)
Ei, kun tahdon sanoa, että vanhemmat eivät voi elää lastensa elämää, eivätkä auttaakaan kaikessa vaikka tahtoisivatkin, mutta välittäminen on rakkautta ja lasten asioihin sekaantuminen silloin tällöin hyvin suurta huolenpitoa ja rakkautta.mutta eväikseni sain kotoani turvallisen kodin mallin jossa asuu rakkaus, rehellisyys, yrittelijäisyys, epäonnistuin ensimmäisessä avioliitossa, enkä halunnut jatkaa periaatteideni vastaisesti, en halunnut pahoittaa vanhempieni mieltä, joten kerroin heille vasta kun olin eronnut ja menin lapsen kanssa yksin käymään kotona.
Nyt juttelen vaikeistakin asioista lapsieni kanssa, mutta itse he tekevät päätöksensä.
Tiedän monta turhaa avioeroa, jossa vanhemmat ovat puuttuneet liian aikaisin ja sotkeneet peruuttamattomasti välejä.
Moni on palannut kotiin äkkipikaisesti tapahtuneen lähdön jälkeen, kun on oman puolisonsa kanssa, ilman kummankaan isää tai äitiä, saanut selvitellä asioita.
Mutta jos ero on tosiasia ja mies ei pärjää, niin silloinhan on pakko antaa käytännön apua. - katriina64
mumska kirjoitti:
mutta eväikseni sain kotoani turvallisen kodin mallin jossa asuu rakkaus, rehellisyys, yrittelijäisyys, epäonnistuin ensimmäisessä avioliitossa, enkä halunnut jatkaa periaatteideni vastaisesti, en halunnut pahoittaa vanhempieni mieltä, joten kerroin heille vasta kun olin eronnut ja menin lapsen kanssa yksin käymään kotona.
Nyt juttelen vaikeistakin asioista lapsieni kanssa, mutta itse he tekevät päätöksensä.
Tiedän monta turhaa avioeroa, jossa vanhemmat ovat puuttuneet liian aikaisin ja sotkeneet peruuttamattomasti välejä.
Moni on palannut kotiin äkkipikaisesti tapahtuneen lähdön jälkeen, kun on oman puolisonsa kanssa, ilman kummankaan isää tai äitiä, saanut selvitellä asioita.
Mutta jos ero on tosiasia ja mies ei pärjää, niin silloinhan on pakko antaa käytännön apua.Nuorten keskinäiseen suhteeseen ei vanhempien minunkaan mielestäni pitäisi puuttua. Ajattelin vain tuota tässä ketjussa mainittua nuorta isää, jonka vaimo lähti kotoa ja jätti miehen pienten lasten ja suurten velkojen kanssa selvitymään miten parhaaksi näkee. Tuollaisessa tapauksessa käytännön apu vanhempien taholta on mielestäni paikallaan. Itse tuskin voisin sanoa, että selviä miten osaat - ei kuulu minulle, äidille.
Ymmärrän, että et sinäkään tarkoittanut selkänsä kääntämistä apua tarvitsevalle, vaan juuri sitä. että nuoren parin kuuluisi 'aikuistua' ja oppia hoitamaan kriisitilanteensa keskenään. Vanhempien häärääminen , muka viisaine neuvoineen, todellakin vain pahentaa tilannetta, sillä objektiivisuus saattaa olla ainakin äideiltä hakusessa kun omaa kullanmuruaan lähtee puolustelemaan.
Nyt uskonkin sinun tarkoittaneen juuri tätä.
- viisastui
Noin pitää tehdäkkin jos äijä on sillä tasolla
että ÄItylin pitää junailla kundin elämää.
Elikkä EROhakemus heti.- Ikävä ihminen
On hyvä jos miniä viisastui. Pienten lasten jättäminen ei kuitenkaan ihan viisasta ole. Jos lähteminen oli anopista (minusta)kiinni, viisas miniä olisi sopinut lastensa elämän parempaan malliin.
- Isä hoitaa?
Ikävä ihminen kirjoitti:
On hyvä jos miniä viisastui. Pienten lasten jättäminen ei kuitenkaan ihan viisasta ole. Jos lähteminen oli anopista (minusta)kiinni, viisas miniä olisi sopinut lastensa elämän parempaan malliin.
Toki ihana isä hoitaa lapsensa, vai puuttuuko pojan äiti heidänkin hoitamiseensa. Miten miniän olisi pitänyt hoitaa asiat paremmin?
- tasa-arvon aikaa
Yleensä mies jättää pienet lapsensa. Velat lienevät yhteisiä, ei poikasi tarvitse toisen velkoja maksaa.
- Hyvänen aika
En ole ollut kolmantena pyöränä heidän avioliitossaan, miksi menisin siihen mukaan, jos tulisi eroon johtavia vaikeuksia.
Kaikki asiat nivoutuvat toisiinsa.
Ulkopuolisen on mahdoton tietää, mistä mikin asia on saanut alkuna, ja miksi eroon asti on jouduttu.
Käytännön asiat ovat erikseen, jos vaikka muutetaan eri asuntoihin ja muuttokuormat kaartavat pihaan ilman, että kukaan on muuttoa järjestelemässä.
Siinä ei oteta kantaa puolesta eikä vastaan, vaan kannetaan laatikoita. Puolueettomasti. - Jaba_43
Mulla on kolme lasta ja kaikilla on ollut eri seurusteluvaiheissa parinvaihtoja. En ole ppuuttunut niihin, en edes viimeisimpään,jossa tyttäreni 15 vuotta kestänyt suhde ajautui törmäyskurssille ja päättyi.
Kumpikin löysi uudet kumpanit ja minä pidän välit kunnossa myös vävypoikaani, jossa ei ole mitään muuta vikaa kuin se, ettei hän kestänyt niitä ominaisuuksia, joita tyttäreni ilmeisesti peri minulta.
En siis puutu lasteni onhelmiin millään tavalla, koska arvostan erittäin paljon sitä, etteivät minunkaan vanhempani puuttuneen minun ja vaimoni ongelmiin silloin kun niitä oli joskus 70-luvulla.
Näin kirjoittaa 41 vuotta saman naisen kanssa avioliitossa elänyt, joka antaa lastensa olla omine avioliittoineen ihan rauhassa. konsultti. Kuuntelen mielelläni ja olen käytettävissä, jos minua, tukeani, ohjeitani tai apuani tarvitaan/pyydetään, mutta kunnioitan nuorten - niinkuin kaikkien muidenkin ihmisten - oikeutta omaan yksityiselämään. Minulla on omakin elämä, joten yritän olla ryhtymättä elämään jonkun muun elämää. Jos haluaisin puuttua johonkin tai tehdä jotain, teen sen vasta luvan kysyttyäni.
Läheiseni tietävät, että olen aina käytettävissä ja valmis tekemään mitä tahansa heidän puolestaan.
Ihmiset ovat niin erilaisia, etten uskaltaisi edes kuvitella antavani sinulle ohjeita. Poikasi on varmasti onnellinen voidessaan luottaa sinun apuusi. Toivottavasti asiat järjestyvät ajan mittaan parhain päin. Jaksamista sinulle.- Kaino Untamoinen
...osallistumista perheeni ongelmiin, niin yhtä vähän puuttuisin aikuisten tytärteni perhe-elämään. Kumpikaan tyttäristäni ei ole sitä pyytänytkään, enkä osaa sanoa millä tavalla suhtautuisin, jos pyydettäisiin.
Taloudellisesti olen jonkin verran autellut molempia. - "kattikarvinen"
..vaikka sydän "märkäni". He joutuvat kuitenkin aina itse asiansa hoitamaan. Ulkopuolinen, vaikka olisikin oma vanhenpi, sotkee asiat pahimmanpäälle. Selvittyään ongelmistaan, heillä on uuden elämän alku ja kasvun paikka. Kuten monella meistä vanhemmistakin.
Tukea voi vanhenpana antaa ja kuunnella, vaan ei lähteä "mukaan". pistää lusikkaansa soppaan, varsinkaan kun erouhka on tosiasia.
Elämässä ilmenevät vaikeudet kasvattavat sellaisissa asioissa, missä emme itse ole pystyneet kasvattamaan. Vaikeuksista selviäminen omin voimin tekee vahvaksi.
Se on sitä elämänkoulua.- MUMMELI1
Samoin kuin optimisti-Orvokki yritän olla läsnä jos tarvitaan. Ja silloin juuri tarvitaan kuuntelijaa jos ketä. Neuvoa ei paljon osaa toisten asioita kun aina on syytä sysissä jos sepässäkin.
Tyttäreni on kuitenkin nyt kuin toinen ihminen kuin vuosi sitten kun lopullisesti erosi monen vuoden miettimisen ja aikailun jälkeen.
Pienet lapset ja asuntovelka jäi hänellekin ,vaan eteenpäin on menty.
Lapsenlikan virkaa olen saanut kyllä hoitaa enemmän kun hän on kirjaimellisesti yksinhuoltaja.
Nytkin kalenterissa jo syys ja lokakuulle lapsenlikka vuoroja .Sillä tavalla kyllä autan .
Ja lapsille ostan vatteita ja urheiluvälineitä.
Synttäri lahjat vähän isompana rahana.
Sillä tavoin en tunne puuttuneeni liikaa. - viidanhelmi
MUMMELI1 kirjoitti:
Samoin kuin optimisti-Orvokki yritän olla läsnä jos tarvitaan. Ja silloin juuri tarvitaan kuuntelijaa jos ketä. Neuvoa ei paljon osaa toisten asioita kun aina on syytä sysissä jos sepässäkin.
Tyttäreni on kuitenkin nyt kuin toinen ihminen kuin vuosi sitten kun lopullisesti erosi monen vuoden miettimisen ja aikailun jälkeen.
Pienet lapset ja asuntovelka jäi hänellekin ,vaan eteenpäin on menty.
Lapsenlikan virkaa olen saanut kyllä hoitaa enemmän kun hän on kirjaimellisesti yksinhuoltaja.
Nytkin kalenterissa jo syys ja lokakuulle lapsenlikka vuoroja .Sillä tavalla kyllä autan .
Ja lapsille ostan vatteita ja urheiluvälineitä.
Synttäri lahjat vähän isompana rahana.
Sillä tavoin en tunne puuttuneeni liikaa.Nuorempana otin liiaksikin kantaa lasten kumppaneihin.
Heillä on erotilanteita ollut.
Nykyisin en ota kantaa koska he tekevät virheensä ja päätöksensä niinkuin haluavat.
Mielipiteeni ei vaikuta lopputulokseen, saattaa vain välit tulehtua. - Jaba_43
MUMMELI1 kirjoitti:
Samoin kuin optimisti-Orvokki yritän olla läsnä jos tarvitaan. Ja silloin juuri tarvitaan kuuntelijaa jos ketä. Neuvoa ei paljon osaa toisten asioita kun aina on syytä sysissä jos sepässäkin.
Tyttäreni on kuitenkin nyt kuin toinen ihminen kuin vuosi sitten kun lopullisesti erosi monen vuoden miettimisen ja aikailun jälkeen.
Pienet lapset ja asuntovelka jäi hänellekin ,vaan eteenpäin on menty.
Lapsenlikan virkaa olen saanut kyllä hoitaa enemmän kun hän on kirjaimellisesti yksinhuoltaja.
Nytkin kalenterissa jo syys ja lokakuulle lapsenlikka vuoroja .Sillä tavalla kyllä autan .
Ja lapsille ostan vatteita ja urheiluvälineitä.
Synttäri lahjat vähän isompana rahana.
Sillä tavoin en tunne puuttuneeni liikaa.Lastenlapset tarvitsevat isovanhempiaan, joten läsnäolo on juuri se, mitä ei pidä katkaista, vaikka lasten perheessä olisi mitä ongelmia.
Pidän hyviä välejä myös vävypoikaani, vaikka hän ja tyttäreni ovat edelleen lähes puhumattomissa väleissä.
Kummankaan elämään en silti puutu millään tavalla enkä ota kantaa siihen mitä he ovat toisistaan mieltä. Erossa on aina kaksi osapuolta ja tyttäreni tapauksessa ei ollut yhtä syyllistä. Luonteet eivät pitkän päälle sopineet yhteen, ja kun kumpikan ei jousta, niin jäljelle jää vain ero.
Hyviä ihmisiä kumpikin ovat ja haluan pitää entisen vävypoikani yhtä läheisenä kuin hän olisi oma poikani. - uzma-m
Jaba_43 kirjoitti:
Lastenlapset tarvitsevat isovanhempiaan, joten läsnäolo on juuri se, mitä ei pidä katkaista, vaikka lasten perheessä olisi mitä ongelmia.
Pidän hyviä välejä myös vävypoikaani, vaikka hän ja tyttäreni ovat edelleen lähes puhumattomissa väleissä.
Kummankaan elämään en silti puutu millään tavalla enkä ota kantaa siihen mitä he ovat toisistaan mieltä. Erossa on aina kaksi osapuolta ja tyttäreni tapauksessa ei ollut yhtä syyllistä. Luonteet eivät pitkän päälle sopineet yhteen, ja kun kumpikan ei jousta, niin jäljelle jää vain ero.
Hyviä ihmisiä kumpikin ovat ja haluan pitää entisen vävypoikani yhtä läheisenä kuin hän olisi oma poikani.pidan yhteytta ex miniaani,ostan aina hanelle syntymapaiva ja joululahjan,onhan han pojan tyttareni aiti ja hanella huolto lapsesta.
- Atolfia
en puutu. Jokainen perhe hoitaa omat sisäiset asiansa. Jos kysytään, voin neuvon antaa.
Onneksi ovat vielä toistaiseksi kaikkien perheet koossa.
Jos ero tulee, silloin olen valmis tukemaan kaikin mahdollisin keinoin.
Toivottavasti perheet pysyvät kokonaisina, jo lastenkin takia.- Ikävä ihminen
Meillä perhe-elämä on ollut tiivistä kanssakäymistä lasten perheiden kanssa. Joskus on tuntunut ettei meillä isovanhemmilla ole omaa aikaa tarpeeksi. Miniät itse ovat tuoneet lapset hoitoon saadakseen olla puolisoidensa kanssa kahden kesken. Ja olemme sen mielellämme sallineet.Nyt yhden perheen kriisin aikana emme voi lasten vuoksi kääntää selkäämme. Isän aika ei riitä huolehtia kaikista yllättävän yksinhuoltajuuden eteentuomista käytännön asioista. Näissä asioissa tarvitaan muun perheen apua. Yritän itse löytää rajat liialle puuttumiselleni. Kiitos kommenteista!
- uzma-m
Ikävä ihminen kirjoitti:
Meillä perhe-elämä on ollut tiivistä kanssakäymistä lasten perheiden kanssa. Joskus on tuntunut ettei meillä isovanhemmilla ole omaa aikaa tarpeeksi. Miniät itse ovat tuoneet lapset hoitoon saadakseen olla puolisoidensa kanssa kahden kesken. Ja olemme sen mielellämme sallineet.Nyt yhden perheen kriisin aikana emme voi lasten vuoksi kääntää selkäämme. Isän aika ei riitä huolehtia kaikista yllättävän yksinhuoltajuuden eteentuomista käytännön asioista. Näissä asioissa tarvitaan muun perheen apua. Yritän itse löytää rajat liialle puuttumiselleni. Kiitos kommenteista!
lasten hoidossa.Pojan erotessa autoimme erorahojen maksuissa,veloissa ym,nyt on ilo katsella miten han on paassyt hyvin jaloilleen ja uuden elaman alkuun.
- äiti ja isä
uzma-m kirjoitti:
lasten hoidossa.Pojan erotessa autoimme erorahojen maksuissa,veloissa ym,nyt on ilo katsella miten han on paassyt hyvin jaloilleen ja uuden elaman alkuun.
aina äiti ja isä. Lasten ja lastenlasten hyvinvointi on vielä tärkeämpi kuin omamme.
- Äiti, anoppi ja mummo
äiti ja isä kirjoitti:
aina äiti ja isä. Lasten ja lastenlasten hyvinvointi on vielä tärkeämpi kuin omamme.
Vanhemmat ovat aina vanhempia, heidän tehtävänsä on saattaa jälkikasvunsa maailmalle itsenäisiksi ihmisiksi kasvattamaan omia lapsiaan eli uutta sukupolvea. Vanhojen sukupolvien tehtävä on tehty, se on lunnonlaki.
- Hyvän anopin saanut
Olisit sanonut puuttuvasi poikasi perheen asioihin jo seurusteluvaiheessa, tuleva miniä ei olisi erehtynyt naimisiin epäitsenäisen miehen kanssa. Huh, huh, onneksi anoppini ei ole puuttunut asioihimme, enkä puutu minäkään lapseni perheen asioihin koskaan!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2097179
- 594692
Etsin vastaantulevista sua
Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s434584- 733322
Kaikesta muusta
Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko161975- 301748
Tekis mieli lähestyä sua
Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗261737Ajatteletko koskaan
Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹411600- 341499
- 1431267