Katselkaapa tämän illan tv-uutisia...

Urho Kekkosen presidenttikausi kylmän sodan ajalta sai erittäin myönteisen arvion kadettikunnan teettämässä tutkimuksessa. Päätutkijana on toiminut everstiluutnantti, valtiotieteiden tohtori Pekka Visuri, jonka tutkimustuloksiin yhtyi mm. entinen puolustusvoimien komentaja, kenraali Jaakko Valtanen.

Tutkimusta jaetaan peruskoulun yläasteiden ja lukioiden käyttöön DVD-levynä. Arvelisin, että tutkimus tulee modernissa muodossaan hyvinkin runsaaseen käyttöön koulujen historiantunneilla.

Tässä välillä jo tuntui, että näemme vain kriittisiä Kekkos-tutkimuksia ja niiden mukana kokonaisarvio Kekkosesta pahasti vääristyy. Ei tämä tosin ole ensimmäinen kerta, kun siirrytään ylilyönnistä toiseen, jonka jälkeen vasta kokonaiskuva selkeytyy.

Mitähän linkissä sanottiin
Ette taas impulsiivisuudessa lukenut tätä:

"Miten hoidettiin ulkopolitiikkaa, sitä ei tässäkään keskustelusarjassa ole kukaan arvostellut. Ehkä vain tuo kepulainen itse,
kun alkoi sokea puolustaminen."

--
Kysymys on vallan käytöstä sisäpolitiikassa, jossa Kekkonen käytti epäparlamentaarisia otteita ja "eristi" vastustajat" oppositioon.

Sen myöntävät monet kepulaistetkin. Kepun vaikuttajiin kuuluva komissaari Olli Rehn arvosteli keväällä Paasikivi-seurassa Kekkosta tältä osin.

http://www.paasikivi-seura.fi/rehn.htm

"Kekkosen sisäpolitiikkaa arvioin kriittisemmin: ”En voi hyväksyä epäparlamentaarista vallankäyttöä, joka tiettyinä kausina oli ominaista Kekkosen toiminnalle, kuten eduskunnan hajotukset 1972 ja 1975, valinta presidentiksi poikkeuslailla 1974, rapsakka myllykirjoittelu ja kilpailijoiden kovakourainen käsittely sekä korvaamattomuuden tunteesta kummunnut ehdokkuus ja uudelleenvalinta 1978.” "

..saksan liittotasavalta näyttää mitä on poliittinen menestystarina!
Rakennetaan maa uudestaan, henkisesti ja fyysisesti. Ollaan oikeuden puolella, pahaa vastaan.
Ollaan lopulta hyvien venäläisten puolella ja on autettu myös heidän yhteiskunnallista kehitystä valtavasti.

Saksan(lue. liittokanslereiden yhdenmukainen-) politiikka on menestystarina.

Menestystarina jatkuu, kun schröder ryhtyi ostamaan energiaa venäjältä, nostaen näin koko maan perikadosta.

Suomen menestystarinaa oli ehdottomasti Porkkalan palauttaminen. Eikä siihen Kekkonen vielä vaikuttanut mitenkään.

Suomen kansa oli yhteen aikaan erittäin vasemmistolaista, meillä oli menestynyt kommunistinen puolue sekä sosialismiin hamuileva sdp, joka johtui Kekkosen manipuloinnista ja työväenliikkeestämme.

Suomi ei ole koskaan ollut vastaavanlainen kuin saksa poliittisesti. Kekkonen "pelasi" suomella, hämäsi politiikkoja joiden olisi saksanmalliin ,pitänyt yhdessä pohtia asioita.jne..itsekseen yritti palautella karjalaa, ilman ulkopoliittista apua virkamiehiltä. Oli täysin kontrolloimaton valtion päämies.

Puhutaan myös Kekkosen suhteesta sotasyyllisiin, mahdollisetsi aiheutti pahemmat tuomiot. Samaa koskee hänen presidenttiyttäänkin. Kekkonen oli liian läheisissä suhteissa Kremliin, nimenomaan demokraattisesti vaihdettu presidentti olisi pakoittanut neuvostoliiton ymmärtämään demokratiaa, Kekkoen sai aikaan Neuvostoliitossa käsityksen; "demokratian manipuloinnin olevan täysin mahdollista".

Kekkosen tarina ja aika oli surkea aika suomen historiassa. äärimmäisen epäsuomalaista politiikkaa, epärehtiä,jopa suomalaisen yhteiskunnan täydellistä halveksuntaa.

Kekkonehan avasi ominpäin vaaleissa suhteensa kgb:hen ja käytti hyväkseen tätä kanavaa loppuun saakka.

Visurin tutkimus unohtaa maailman tilanteen, kommunismillahan piti valloittaa koko maailma. Oli selvä linja olemassa maailmalla, pahat ja hyvät. Suomi valitsi pahat. Suomi olisi jatkuvalla presidenttien vaihdolla saanut jopa sen karjalankin takaisin. neuvostoliitossa pidettiin Kekkosta pikku tshunana, jolle annettin käskyjä.

Hyvä esimerkki oli Neuvostoliiton marsalkan ehdottama Neuvostoliiton joukkojen suomeen "harjoittelemaan tulo"-tämä oli juuri sitä Kekkosen liiallista rähmällään olon seurausta. Neuvostoliitto ei kunnoittanut suomea, Kekkosen takia!

Saksa joka teki hirveitä ympäri venäjän , vastusti kynsin ja hampain kylmässä sodassa Neuvostoliittoa, on nyt uuden Venäjän paras ystävä..ja berliinin muurit ovat pois ja saksa yhtenäinen.

Kekkosen tarina ei ollut menestytarina suomelle, se oli vain osoitus meilläkin olevan mahdollista päätyä ;kabinetti politiikkaan, epädemokratiaan, diktatuuriin, kieroiluihin, koko kansan kehitystä hidastettiin, pienryhmät saivat etuja.....

Muistelkaapa, kun keskustan ministerit pitivät kuulema kädestä kiinni, että ks. valtionpäämies saa kirjoitettua lakiinsa allekirjoituksen. Ei muistanut omia höpinöitään televisiossa, oli täysin sairas mies ennen politiikasta pois vetäytymisestään..tämä oli se viimeinen näyttö tästä miehestä, joka vastusti talvisodan lopettamista, ei koskaan ollut rintamalla, oli tappamassa punaisia teloituskomppaniassa, muutteli kuulema asiakirjoja, edusti suomalaista raukkamaisuuttta, hommasi keskustasta itselleen rahalla, maatalouden tukemisella, ulkopolitiikkansa ääliö tukijat jne...

Toivottavasti suomalaiset eivät koskaan saa näin huonoa presidenttiä!

..60 v (myös urheilijapoika?)... Haastattelu...
Siinä saa kepulaiset kyytiä.. Ja kylmää sellaista.. Vai onko kyseessä avaajalle hyvin tuttu änkyröinti? Ettet olisi ihan sukua Väykylle? Sairaalloinen oikeassa olemisen pakko on ainakin yhteinen tunnusmerkki..
Ja samanlainen kiimainen kiihko keskustalaisuuteen..

Ehrnrooth kuvasi hyvin Kekkosta tv-haastattelussa; No, se Kekkonen torjui venäläisiä viinalasilla... Siinä samassa haastattelussa, missä kannatti ehdotonta liittymistä Natoon... Mutta Ehrnrooth olikin hyvin sivistynyt mies..