Suomen Linnat

Hallinnon ja linnan rakennuksen kolmijakomalli tuli Suomeen Gotlannista. Esim. Turun linna on kopio sieltä. Myös HKI, porvoo ja Viipuri jako.
Gotlanti oli erittäin vauras ja globaali keskus.
9785
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

oli euraasian isoin aarre hopeaa.

Äänestä
  • Suomeen ruotsalaisuuden alaisuudessa rakennetut linnat ovat hyvin voitu rakentaa vanhojen suomalaisten linnojen päälle ja paikoille.

    Äänestä

  • fennoman kirjoitti:

    Suomeen ruotsalaisuuden alaisuudessa rakennetut linnat ovat hyvin voitu rakentaa vanhojen suomalaisten linnojen päälle ja paikoille.

    perää että viikinkien käydessä ensi kertoja Suomessa täällä oli puulinnoja jokivarsissa ja korkeilla paikoilla?

    Milloin ja ketkä ne tekivät?

    Äänestä

  • ikutursopää kirjoitti:

    perää että viikinkien käydessä ensi kertoja Suomessa täällä oli puulinnoja jokivarsissa ja korkeilla paikoilla?

    Milloin ja ketkä ne tekivät?

    "Milloin ja ketkä ne tekivät?"

    Muinaislinnoista on tietoja historian kirjoissa. Tässä yhdestä kuuluisimmasta eli Rapolasta:
    http://www.nba.fi/fi/mjhrapola

    Kysyit ketkä tekivät linnoja. Veikkaisin että Karjalassa karjalaiset, Hämeessä hämäläiset, Varsinais-Suomessa suomalaiset jne.

    Äänestä

  • Fornjotr kirjoitti:

    "Milloin ja ketkä ne tekivät?"

    Muinaislinnoista on tietoja historian kirjoissa. Tässä yhdestä kuuluisimmasta eli Rapolasta:
    http://www.nba.fi/fi/mjhrapola

    Kysyit ketkä tekivät linnoja. Veikkaisin että Karjalassa karjalaiset, Hämeessä hämäläiset, Varsinais-Suomessa suomalaiset jne.

    Sääksmäen kulttuurimaiseman hallitsevin elementti on 1500-luvun alussa rakennettu keskiaikainen kivikirkko.

    Muinaisjäännösalueen keskus on Rapolan muinaislinna, joka kohoaa jääkauden synnyttämän harjun laella noin 65–70 metriä viereisen Rauttunselän yläpuolelle. Varsinaisen linna-alueen muodostaa noin 200 metriä leveä ja 400 metriä pitkä harjulaajentuma, jonka sisään jää kaksi jääkauden aikaansaamaa harjuhautaa eli suppaa. Suuremman haudan syvyys on noin 15 metriä. Näitä luonnon muovaamia maastonkohtia hyväksikäyttäen on aikoinaan rakennettu noin kilometrin pituinen puolustusrakennelma, josta nykyisin ovat jäljellä hirsivarustusten tukikiveys ja hiekkapengerrys. Vallien sisäpuolelta on löytynyt 13 uunimaista tulisijaa, noin 80 asuinkuopanteiksi tulkittua syvännettä sekä heittokivikasoja.

    Muinaislinnaa on tutkittu useaan otteeseen. Varhaisimmat merkit ihmisen toiminnasta ovat nuoremmalta rautakaudelta 600-luvulta, nuorimmat ajoitustulokset puolestaan on saatu tulisijoista, joita on käytetty vielä varhaiskeskiajalla 1200–1400-luvuilla. Muinaislinnan pinta-alasta on kuitenkin tutkittu ainoastaan yksi prosentti, joten tulevaisuudessa käsitykset muinaislinnan historiasta voivat muuttua.

    Äänestä

  • Fornjotr kirjoitti:

    "Milloin ja ketkä ne tekivät?"

    Muinaislinnoista on tietoja historian kirjoissa. Tässä yhdestä kuuluisimmasta eli Rapolasta:
    http://www.nba.fi/fi/mjhrapola

    Kysyit ketkä tekivät linnoja. Veikkaisin että Karjalassa karjalaiset, Hämeessä hämäläiset, Varsinais-Suomessa suomalaiset jne.

    Rapolanharjun Vanajanpuoleisilta länsirinteiltä tunnetaan useita eri ikäisiä muinaisjäännöksiä, joista vanhimmat ovat kahden tuhannen vuoden takaa. Näkyvimpiä ovat rautakautiset kalmistot, jotka koostuvat kiven- ja maansekaisista hautaröykkiöistä. Ne ovat olleet käytössä 300-800 jKr. Alueen nuoremmasta asutuksesta kertovat Rapolan ja Voipaalan kartanot, jotka kylinä mainitaan jo vuonna 1340 paavi Benedictus XII pannabullassa. 1500-luvun lopulla muodostettu Timilän tila kuului vuosina 1725–1886 Svinhufvud-suvulle ja Rapolan kartano on presidentti P.E Svinhufvudin synnyinkoti

    Äänestä

on löydetty kivimuuraustekniikkaa 1100 luvulta joka viittaa tanskaan.

Äänestä

tanskasta ja hämeen vaakuna myös vanhasta tanskan lipusta.

Äänestä

Gotlanti oli tärkeä Hansaliiton keskuspaikka. Keskiajan historiassa on Hansaliiton ja Kalmarin unionin merkitys paljon suurempi kuin yleensä ajatellaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Viiisbyyy kirjoitti:

Hallinnon ja linnan rakennuksen kolmijakomalli tuli Suomeen Gotlannista. Esim. Turun linna on kopio sieltä. Myös HKI, porvoo ja Viipuri jako.
Gotlanti oli erittäin vauras ja globaali keskus.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu