miksi useissa uskonnoissa suhtaudutaan niin paheksuen avoliittoon..?? jos molemmat on avoliitossa uskollisia ja onnellisia, miksi se on joidenkin silmissä paheellista ja syntistä?
Kyselen siis, että onko jokin Raamatun kohta jossa nimenomaan kielletään elämästä avoliitossa tai mikä selitys tälle asialle olisi?
Kyselen siis, että onko jokin Raamatun kohta jossa nimenomaan kielletään elämästä avoliitossa tai mikä selitys tälle asialle olisi?
Vastaukset 9
Vanhimmat
silloinkin, kun mies on aviossa toisen naisen kanssa. Samaa oikeutta ei taida olla naisella Raamatun mukaan.
Luuletko että pystyt tekemään Jumalan onnelliseksi sillä että menet naimisiin? Ei Jumala sinulta mitään vaadi. Olet Jumalalle täydellinen sellaisena kuin olet. Murhaajakin on Jumalalle täydellinen murhaaja, mikäli hän tekee työnsä hyvin. Tosin... murhaaminen on alhaisen "kehitysasteen" omaavan sielun ilmentymä. Tietysti meillä pitää olla pyrkimys hyviin tekoihin, jotta sitten useiden elämiemme jälkeen, kun osaamme elää täydellisesti, pääsemme takaisin Jumalaan, josta olemme lähteneet.
Voitkin kysyä itseltäsi: olisiko avioitumisesi hyvä teko jotakin kohtaan! Mikäli esim. avopuolisosi pitäisi siitä, on sinulla mahdollisuus suorittaa hyvä teko häntä kohtaan, mutta pakkoa ei ole. Valinta on täysin sinun. Meillä on vapaa valinta kaikessa, mutta valintamme osoittavat millä "tasolla" olemme.
Ei välttämättä ole kyse uskonnosta, vaan ihmisten omista periaatteista.
Joillakin kun on sellainen käsitys, että kunnollinen sitoutuminen tapahtuu vasta avioliitossa.
Silti ev.lut. kirkossa hyväksytään vissiin jo avoliitto joten kuten, koska suurin osa ihmisistäkin pitää sitä riittävänä sitoutumisena.
Kyse ei siis välttämättä ole avoliiton "syntisyydestä" sinänsä, vaan irtosuhteiden "syntisyydestä" ehkä enemmänkin. Ja joillekin vaan suhde on irtosuhde kunnes se on virallistettu.
Pakanalle semmosia terveisiä, että Raamatun aikoihin oli taas eri kulttuuri, ja avioliittokin solmittiin hieman eri tavalla kuin nykyään, joten sitäkään ei voitane soveltaa suoraan nykypäivään.
Ymmarsinko oikein mita sanoit. Etta raamatun aikoihin oli eri kulttuuri ja siksi sita ei voi soveltaa nykypaivaan.
Vaikuttaisiko tuohon erilaiseen kulttuuriin myos tuhansia kilometreja pokkeava sijainti. Ja ehka myos siksi pitaisi valttaa raamatun soveltamista oikeaan elamaan.
..sopivasti tulkitaan raamattua!
Tietenkin Raamattua joutuu koko ajan tulkitsemaan ja senaikaista yhteiskuntaa selittämään.
Esimerkiksi avioliitot olivat pääsääntöisesti sukujen ja perheiden välisiä sopimuksia kahden ihmisen parinmuodostuksen tiimoilta. Sellaisen vaivalla tehdyn sopimuksen purkamiseen eivät puolisot tietenkään saaneet syyllistyä. Sellaisen estämiseksi oli muodostettava pitävät käytännöt. Eiköhän se entisaikoina ollut proosallisesti näin; tietenkin asiaan liittyi uskonnollisiakin puolia. Uskontojen eräs tehtävähän on lujittaa ryhmien/kansojen yhteenkuuluvuutta.
Nykyisenlainen "rakkausavioliitto" on kovin uusi ja heppoinen ilmiö, eikä ainut avioliiton solmimistapa maapallolla. Avioliittoon mennään oman itsen ja rakastumisen takia. Siksi liitot hajoavat helposti, vihittiin sitten kirkollisesti tai ei ollenkaan.
Luterilaisessa kirkossa avioliitto - "kirkkovihkiminen" - ei ole sakramentti, katolisessa on. Eikä sielläkään tietääkseni alusta asti.
Halusin vielä lisätä, että ehkäpä Amerikasta on tullut tämmöinen haavekuva avioliitosta, että se täytyy olla täydellistä ruusuilla tanssimista. Plääh.
"Plääh" ainakin näille muodikkaille ökyhäille!
Joo, mua etoo. Miksi ihmiset haluaa kalliit häät ja jonku miljoonan markan timanttisormuksen jne jne. Yööök. Tietääkö porukka ees, että ne timantit on maksanu monen afrikkalaisen hengen. Se olis sama ku pitäs pääkalloa nimettömässä.
Olis kiva saada pitää puhe joskus niissä ökyhäissä. Ennen ruokailua. Sanoisin:
Rakkaat ihmiset. On ihanaa viettää Matin ja Maijan häitä. Maijan kaunis puku maksoikin varmaan 10 000 euroa. Haluaisinkin muistuttaa, että tällä rahalla oltaisiin voitu ruokkia monet niistä 10 000 000 ihmisestä, jotka näkevät nälkää Etiopiassa. Siis, toivoisinkin, että kun nyt vedätte naamaanne tuota kallista kakkua ja muita herkkuja, muistaisitte niitä pallovatsaisia, suurisilmäisiä etiopialaislapsia. Kuinka he katsovat teihin kärpästen peitossa ja pyytävät ruokaa ja vettä. Heidän isänsä ovat varmaan kuolleet, yrittäessään hankkia perheelleen elantoa, timanttikaivoksilla, pienellä palkalla, ja jos heidän omatuntonsa antoi myöten lasten nälän edessä, he saattoivat yrittää varastaa yhden pienen timantin. Ja jos heidät saatiin kiiinni, heidät tapettiin. Mutta mitä sillä on väliä, kun Maijalla nyt killuu kaunis ja kallis sormus tuossa nimettömässään.