Mitähän jos aloitettaisiin viimeinkin se asiakesakustelu ja puuhasteltaisiin yhtenä joukkona,yhteisen hyvän eteen,eikä jankutettaisi turhia asioita.
Haloo,asiakeskusteluun!
kyllästynyt
11346
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
esiin tuomatta, mikä sen aihe, tai tarkoitus olisi.
Toistaa yhdessä ja erikseen vennamon lanseeraamia mielikuvia. kertaanko? wanha.... äsch, olkoon
on, niin minä en siihen yhdy. Jos ei ole kykyä asioihin, niin sitten tuo yhteinen tekeminen, ja keskustelu saa jäädä.
Vennamo ja vennamolaisuus on kuollut, eikä kuulu nykyaikaan. Kuka sen varaan julistaa, niin saa tehdä sen ihan ittekseen.
POUTIAINEN PUHUTTELEE NYKYIHMISTÄ
SMP:n legendaarinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Eino Poutiainen oli kansan syvien rivien kasvattama ja karaisema sekä heidän tuntojensa aito tulkitsija. Hän osoitti, että politiikassa on tilaa persoonalle ja tavalliselle ihmiselle, jonka on mahdollista ymmärtää syvällisesti yhteiskunnan ongelmia ja syy- ja seuraussuhteita ilman virallisia oppiarvoja. Kokemusperäinen tieto on vahvempaa kuin harmaa teoria ja kylmä kirjanoppineisuus.
Eino Poutiainen ja Veikko Vennamo muodostivat yhdessä työparin, joka mahdollista Suomen poliittisen historian yllätyksellisimmän vaalivoiton vuonna 1970. He löysivät yhdessä unohdetun kansan, jota virallisesti ei ollut olemassakaan. He paitsi löysivät sen, mutta myös saivat sen liikkeelle ja kanavoitua poliittiseksi voimaksi. Vahva perusta ja käytännön aate nousivat suoraan kansasta kansan karttuisan käden tukemana ilman merkittäviä rahoja.
Eino Poutiainen oli pienen ja alas painetun ihmisen väkevä ja uskottava puolustaja. Tällaisia "einopoutiaisia" tarvittaisiin kipeästi myös nykypäivänä. Pienet ihmiset jäävät ja jättäytyvät liian usein poliittisen päätöksenteon ulkopuolelle. Suomen kansalla ei ole varaa menettää heidän panostaan. Eino Poutiaisen perintö suorastaan huutaa itselleen jatkajia; aitoutta, rehellisyyttä, suoruutta ja valmiutta puolustaa rohkeasti omaa kantaansa "rohvessoreja ja roknooseja" haastamalla.
Eino Poutiainen on yksi Suomen politiikan suurmiehistä. Hän ei noussut järjestelmän nostamana vaan nousi itse omien avujensa ja oman unohdetun kansansa nostamana. Hän myös sai ihmisten kunnioituksen yli puoluerajojen.
Uskon, että Eino Poutiaisen elämäntyö puhuttelee myös monenlaisien huolien painamaa nykyihmistä. Poutiainen on omalla esimerkillään näyttänyt tietä, että äänellä on merkitystä. Sisulla ja sydämellä saisi paljon aikaan tänäkin päivänä.
Poutiaisen linja lähti epäkohtien korjaamisesta, ei vihasta ja katkeruudesta. Se on rakentavaa, toivoa herättävää ja uskoa luovaa. Siksi se on kestävää, jota voimme tänään kiitollisin mielin muistella ja kunnioittaa ja toivottavasti myös elää todeksi.
Tuosta vennamon ja einon menestyksestä on yli 35 vuotta ja kukaan nykyihminen ei ajttele samoin ajatuksin.On silkkaa typeryyttä luula moista. se vain osoittaa, ettei ole kykyä ja osaamista vastata nykyihmisen vaatimuksiin ja haasteisiin. Ei tarvinne ihmetellä, että miksi on vain 1,9% kannatus!
NYKYIHMISELLE:
"...Uskon, että Eino Poutiaisen elämäntyö puhuttelee myös monenlaisien huolien painamaa nykyihmistä. Poutiainen on omalla esimerkillään näyttänyt tietä, että äänellä on merkitystä. Sisulla ja sydämellä saisi paljon aikaan tänäkin päivänä.
Poutiaisen linja lähti epäkohtien korjaamisesta, ei vihasta ja katkeruudesta. Se on rakentavaa, toivoa herättävää ja uskoa luovaa. Siksi se on kestävää, jota voimme tänään kiitollisin mielin muistella ja kunnioittaa ja toivottavasti myös elää todeksi..."
Halla-ahoista ja Helsingin piirin koplista.
Eikös me olla Perussuomalainen puolue?
Perussuomalaiseen aatteeseen.Nykyaikana on
nykyaikaiset epäkohdat,siinä on vain se ero.
Perussuomalaiset on kuitenkin niin pieni ryhmä että on turha piikitellä/nostaa jalustalle yksilöitä taikka yksittäisiä kokonaisuuksia.
On ymmärrettävää että jokaisen meidän puolueeseen kuuluvan motiivit kannattaa perussuomalaisuutta lähtevät omista mielenyhtymistä ja oikeiksi omaksutuista arvomaailmoista. Tästä syystä ei ole ollenkaan kummallista että joku vannoo Vennamon nimeen, toinen pitää tätä historiaa kirosanana.
Asiakeskustelulle olisi tilausta. Perussuomalainen puolue on kokenut ""hieman"" uskottavuuden puutetta sitten viime eduskuntavaalien. Puolue on toki nuori, mutta tässä hektisesti eteenpäin menevässä maailmassa muutokset tapahtuvat vauhdilla. Siksi uskottavuuden nostaminen takaisin, taikka ylemmäs lähtöarvoja on täysin mahdollista. Se vaatii vain meidän perussuomalaisten yhteisöllisyyttä ja toistensa tukemista.
Jos ajatusmalli on se että jakaudutaan kuppikuntiin - joku on SMP:tä, joku koplaa, joku elitistiä tai junttia - what ever, yhtenäisyydelle voidaan sanoa hyvästit, kuten myös menestykselle seuraavana 10 olemassa olon vuotena.
Erilaisuus ja toisten kuunteleminen pitää ottaa vastaan resurssina joka tässä muuttuvassa maailmassa on ensiedellytys keskustelulliselle päätöksenteolle. Siis suomeksi sanottuna, voi myöntää olevansa väärässä jos huomaa että oma mielipide ei ollutkaan se oikea.
Olen jyrkästi samaa mieltä. Yhtenäisyys on se, millä puolue menee eteenpäin.
Mutta mitä tapahtuu yhtenäisyydelle, jos osa puolueen edustajista sanoutuu avoimesti irti yhteisesti sovituista ohjelmista ja periaatteista?
Mihin äänestäjä voi luottaa jos linjoja tarjotaankin useita ja ainakin osittain toisilleen täysin vastakkaisia?
antaa tulkinnoille tilaa. Ei ole olemassa niin yhteisiä ja sovittuja ohjelmia tai periaatteita, ettei niitä saa tai voi alueelisesti soveltaa, tai muokata. Ei ole tietä, totuutta ja elämää. On vain elämä, ja se muokkautuu sen mukaan mikä on ihmisten ja yhteisöjen tarve .