Kiinnostuin niin paljon mediassa olleesta varusmiesten kunnon huononemisesta, että kaivoin omat varusmieskuvani esiin.
Katselin v. 1964 otettuja AUK:n ja RUK:n kuvia ja hämmästyin. Nykymiehet näytävät suorastaan nakkimakkaroilta niihin kuviin verrattuina.
Cooperia ei siihen aikaan oltu vielä keksitty, mutta kyllä tuo 2450 metriä keskivertona tuntuu hyvin vaatimattomalta.
Katselin v. 1964 otettuja AUK:n ja RUK:n kuvia ja hämmästyin. Nykymiehet näytävät suorastaan nakkimakkaroilta niihin kuviin verrattuina.
Cooperia ei siihen aikaan oltu vielä keksitty, mutta kyllä tuo 2450 metriä keskivertona tuntuu hyvin vaatimattomalta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Joukkotuhoaseet tappavat ja sotakoneet tekevät työt. Mihin sitä ihmiskuntoa enää tarvitaan? Vai tarkoitatko ehkä että siirrytään takaisin antiikinaikaiseen sodankäyntiin, ja joukkojen miestappioiden vähentämiseksi valitaan puolin ja toisin vahvimmat urhot, jotka keskinäisillä otteilla saavat ratkaista koko taistelun voiton?
"Mihin sitä ihmiskuntoa enää tarvitaan?"
Kylläpähän se ruumiillinen työ on ihmiskeholle tarpeellinen juttu. Vaikka yhteiskunta kuinka muuttuu niin ei ihminen tällä aikaskaallalla ja tuskin muutenkaan siihen suuntaan muuttuu. Amerikan mantereella näkee hyvin minkälaisia hulluja siellä kehittyy kun ihminen ei tee itselleen luontaista työtä. Nuppi sekoaa.
Sitäpaitsi ruumiillinen työ ei lopu koskaan, aina sitä tarvitaan. Koskaan ei keksitä konetta joka tekisi enemmän työtä kuin siihen laitetaan. Ja olisihan se mukavaa kun suomalaista työtä tekisivät suomalaiset ihmiset, ettei joka hanttihommaan tarvitse ulkomaalaista laittaa. Sitten kun joskus tämä teknologiayhteiskunta lamaantuu joko sodan tai ympäristökatastrofin seurauksena niin ollaankin ihmeissään.
"Lapio, mikä se on? Mistä se menee päälle?"
En nyt ajatellut sotaan lähtöä, vaan suomalaisen miehen yleiskuntoa yleensä.
Millaisessahan kunnossa ovat ne, keitä ei edes varusmiespalvelukseen kelpuuteta. Taitaa elämänkaari jäädä melko vaatimattomaksi.
Aivan, itse olin intissä 1977, ja täysin harjoittelematta (sillä kunnolla, mikä tuli nuorena liikkuessa ja pelatessa erilaisia pelejä) juoksin siellä 3000 Cooperissa.
Tosin silloin ei istuttu päiväkausia tietokoneen ääressä, eikä menty taksilla kouluun.
Itse menin 1969 inttiin 75-kiloisena pikku ruipelona. Pituutta minulla ei ole enempää kuin 175 cm (= 4-5 cm alle tämän hetken vausmiesten keskipituuden).
Tarkoitukseni oli saada itseni valtion ilmaisen muonituksen turvin edes 85-kiloiseksi. Turha toivo: pääsin RAuK:n aikana parhaimmillani noin 80 kiloon.
RUK:ssa oli liikuntaa sen verran, että paino auttamatta putosi. Kotiutettaessa sitä taisi olla 77-78 kg.
Cooperia en joutunut juoksemaan kertaakaan. RUK:n maastojuoksumestaruusskabassa olin jossakin sijaluvun 210 tienoilla (osanottajia taisi olla tuhatkunta tai vähän yli). Olin sijoitukseeni tyytyväinen.
Cooperin juoksin joskus 1975 tienoilla työpaikkani järjestämässä tilaisuudessa. Tulos oli 3010 m eli haamuraja 3 tonnia rikkoutui juuri ja juuri.
Nyt 175-senttisessä papparaisen varressani on massaa 90 kg eli silleen sopivan mukavasti.
Muutama sukupolvi takaperin olisivat nauraneet kuvasi tyypeille. Nuoret ovat aina huononpia. Näin se on aina ollut ja tulee olemaan, niin kauan kuin maailmassa on vanhoja ja nuoria yhtä aikaa
Omia lähes esihistoriallisia varusmiesaikojani muistellessa mieleen tuli se, että fyysinen kunto ikäpolvellamme saattoi olla kovempi kuin nykypolvella. Itse olin harrastanut urheilua eikä armeija ollut fyysisesti hankalaa. Aika monella oli lisäksi ruummillisen työn tuoma peruskunto.
Nykynuoriso lienee paremmin koulutettua ja siten omaa paremmat valmiudet koulutuksen tiedollisen osan vastaanottamiseen. Omana aikanani mentiin aina sen hitaimman ja heikkohoksaisimman mukaan, jolloin porukka ainakin peruskoulutuskaudella suivaantui itsestäänselvyyksien jatkuvaan toistoon. Tosin AUK ja RUK muodostivat poikkeuksen asiassa, koska kuitenkin siellä oli valikoitunut varusmiesaines. Uskoisin kouluttajilla olevan tässä suhteessa helpompaa. Koulutustapa tuohon yli 30 vuoden takaiseen aikaan lienee myös muuttunut ja käsittääkseni parempaan suuntaan.
Selvähän on se, että sotilastoiminta vaatii fyysistä kuntoa. Mieleeni jäi eilen tuosta MTV:n uutisten juhlalähetyksestä (muistaakseeni)jonkun liikuntakasvatuksesta vastaavan nuoremman upseerin kertoma siitä, että varusmiehet jaettaisiin fyysisen kunnon perusteella erilaisiin tasoryhmiin. Ei hyvä koulutuksen kannalta lainkaa,