IQLIS?

Ajattelin ensin tämän vastaukseksi tuonne ketjuun "Binöääri koodi" kirjoitukseen "Evoluution tulos", mutta omahyväisenä nostin sen tänne ihan omaksi aloitukseksi, kun siitä tuli niin hyvä...

Puhutut kielet ovat optimaalisia silloin kun on kysymyksessä äidinkieli. Ne ovat sellaisia, että useimmat kyseisen kielialueen ihmiset oppivat niitä käyttämään jokseenkin virheettömästi, mikäli ovat niitä vauvasta tai nuoresta lapsesta asti kuulleet.

Kirjoitus on uudempaa perua kuin puhuttu kieli. Epämääräisesti kirjoitettavien kielten (mm. englanti) edustajilla on enemmän lukutaidottomuutta (siis silloin kun lukutaidottomuus ei riipu ensisijaisesti sosiaalista tekijöistä).

Optimaalisia kielet eivät useinkaan ole silloin kun kysymyksessä on aikuisena opeteltava kieli. Suomi on kaukana optimaalisesta mm. siksi, että sanat muuttuvat hyvin paljon taivutettaessa (esim. lumi - lunta, yö - öisin).

Englanti on myöskin kaukana optimaalisesta, koska kirjoitus ei vastaa puhuttua kieltä, vaan esim. kirjoitettu a voidaan lausua minä vokaalina tahansa sanasta riippuen tai jättää kokonaan lausumatta. Myöskin eri kielialueiden ihmisten lausumana englanti kuulostaa hyvin erilaiselta. Monillehan esim. ään ja öön lausuminen eivät onnistu, mutta niitä on englannissa runsaasti.

Suomessa optimaalista ulkomaalaisillekin on kirjoituksen lähes täydellinen vastaaminen puhuttua kieltä ja painotuksen yksinkertaisuus. Englannissa kielioppi on suhteellisen yksinkertaista.

Jos haluttaisiin optimaalinen keinokieli, silloin tulisi ottaa mallia eri kielten hyvistä puolista ulkomaalaisen silmin katsottuna.

Voisi tietenkin ajatella, että helpoimmin opittava ja yleistymismahdollisuuksia omaava keinokieli kehitettäisiin sanastoltaan jonkin valmiiksi yleisesti puhutun kielen pohjalta, esim. englannin.

Sanastoa pitäisi toki muokata niin, ettei olisi ainakaan muiden suurten kielien puhujien kannalta vaikeasti äännettäviä sanoja.

Puhutun ja kirjoitetun kielen yhteneväisyyden saavuttamiseksi olisi tietysti hiukan ongelmallista pohtia, että onko parempi muuttaa kirjoitettua kieltä vastaamaan puhuttua vaiko päinvastoin. Mielestäni enimmäkseen niin, että kirjoitusta muokattaisiin enemmän kuin puhuttua kieltä, mutta tietenkin hankalissa sanoissa (Europe äännetään suunnilleen jyorop, mikä on monille hankalaa) voisi puhuttua kieltä muokata kirjoituksen suuntaan.

Jokaista äännettä pitäisi vastata yksi (ja vain yksi) kirjain, joten jo kielen nimikin (mikäli kieli tehdään englannin pohjalta) pitäisi miettiä sen mukaan. Sanassa English on epätäsmällisyyttä siten, että kaksi eri vokaalia äännetään samalla tavalla (e ja i) ja kaksi konsonanttia on ilmaistu kahdella kirjaimella (ng ja sh). Siis todellakin ng-äänne edustaa epätäsmällisyyttä myös suomessa. Ei sitäkään pitäisi hyväksyä sen yleisyyteen vedoten. Turhaksi jäävä Q-kirjain voisi sen korvata. Kiinan kielessähän mm. q ja x onkin otettu "uusiokäyttöön" välittämättä niiden ääntämyksestä länsimaissa.

Eglannista kieltä muokattaessa jouduttaisiin joidenkin sanojen ääntämystä muokkaamaan siksikin, että esim. sea ja see, ear ja air, eyes ja ice ääntyvät samalla tavalla, joten täsmälliseen kirjoitusasuun muutettaessa ne myöskin kirjoitettaisiin samalla tavalla. Jos ei haluttaisi pitää erimerkityksisiä sanoja samoina, pitäisi parien toisille osapuolille keksiä uusi sana.

Jos tyydyttäisiin nykyisiin aakkosiin, ääntämystä olisi karsittava. Jos suhuässä jätettäisiin pois, silloin tulisi muutoksia moniin sanoihin, mutta toisaalta myös sekaannusten vaara vähenisi.

Itse opetan toisinaan englantia mm. kiinalaislapsille, joten tiedän enkun kenkkuuden ulkomaalaisille. Paljon mieluummin opettaisin täsmällistä kieltä.

Etuna englannista kehitettävällä kielellä olisi tietenkin se, että pienellä harjoittelulla sitä ymmärtäisivät kaikki englantia ymmärtävät.

Vaikka kielistä puhuttaessa pitäisi jättää tunteilut pois, olisi kuitenkin mielestäni ihan hyvä, että englanninkielisetkin joutuisivat "tulemaan vastaan" kanssakäymisissään ulkomaalaisten kanssa. Pientä ylimielisyyttähän näkee siinäkin, että englanninkielisissä maissa päällepuhutuissa ohjelmissa usein käytetään puhujan kotikielen aksenttia! Siis halutaan antaa ulkomaalaisesta vähän pölhö vaikutelma... Uuden kielen avulla enlantia äidinkielenään puhuvatkin huomaisivat helpommin oman kielensä heikkouksia.

No niin, siinäpä meille pohdittavaa. Koskas aloitetaan kehitellä? Tehdään siitä erityisesti tietokonekäytössä yleistyvä kieli niin, että kehitellään hyvät sanakirjat ja käännösohjelmat, kehitellään tyylikkäät fontit, joita käytetään kyseisessä kielessä, niin että sen tunnistaa, painetaan T-paitoja...