Puuttuuko eduskunnasta, puolueilta ja poliitikoiltamme rohkeus innovaatioihin ja keksintöihin?
Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa ja kilpailutalous tuottaa uusia keksintöjä ja innovaatioita päivittäin. Onko näillä asioilla jotain yhteistä? Eduskunta säätää lait, joiden pohjalta kansalaisilla voisi mennä paremmin, helpommin ja mukavammin. Onko tavoite aina parempaan, nopeampaan, tehokkaampaan ja mukavampaan? Onko Eduskunta jarru kehitykselle, jotta useammilla meistä voisi olla mahdollisuus saavuttaa tyytyväisyyttä? Syntyykö tyytyväisyys aina paremmasta, nopeammasta, tehokkaammasta ja suuremmasta?
Tuotekehitys, evoluutio ja keksinnöt sävyttävät ihmistä, luontoa ja koko muuntuvaa eliöstöä. Tuotekehitys ja keksinnöt ovat ihmisten tapa tyydyttää uteliaisuutta ja luomisen tarvetta. Ihmisen tulisi olla luonnostaan utelias ja halukas kokemaan uusia koko luontoa nähden tasapainoisia mahdollisuuksia. Kaikki kehitys ei ole lopullista ja "oikean suuntaista", vaan välillä otetaan peruutusta entiseen, kuten politiikassakin ja yhteisten asioiden hoidossa.
Kansanedustuslaitos edustajineen on hidastunutta enemmistön huomioon ottamista, missä suurille yhteiskunnallisille keksinnöille ja innnovaatiolle ei ole sijaa. Muutokset laajasti kansalaisille lainsäädännöllisesti ovat hitaita, koska uusi ja ennalta kokematon on uhka yhteiskuntaturvallisuudelle. Käytännössä pieni vähemmistö säätää enemmistön mahdollisuuksia. Ympäröivä luonto on täynnä esimerkkejä, kuinka evolutiivinen tuotekehitys toimii tasapainossa muun ympäristön kanssa.
Vain pieni osa ihmisistä on pioneereja, suurin osa myötäilijöitä. Turvallisuushakuisuus ei siedä nopeita muutoksia. Eduskunta ei myöskään osoita nopeita muutoksia, vaikka taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti maailmanlaajuinen työn uudelleen jako niin edellyttäisi. Vai onko malli katsoa ensin ja valita sitten parempi?
Poliitikko ei osoita "keksintöjä" eikä innovaatiota kansalaisille, koska häneltä odotetaan vakautta, tasa-arvoisuutta ja laajojen kansanosien huomioon ottamista. Tosiasiassa edustaja on äänestäjiensä renki ja niiden tuntojen ja tarpeiden edunvalvoja. Edustaja lupaa aina samat asiat: turvallisuutta, kasvua, rahaa ja toimeentuloa. Läheskään kaikki suomalaiset eivät näitä lupauksia kohtaa.
Demokratiassa yhteiskunnallinen vastuu voi ajaa edustamansa ryhmän etujen ajamisen edelle. Innovaatiot ja keksinnöt pohjaavat useasti pienien ryhmien tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Yleinen edunvalvonta ja laaja yhteiskunnan etu ei salli nopeita kilpailusta muodostuneita innovaatioita.
Kehitys politiikan hoidossa on pysynyt vaisuna vuosikymmenet, miltei sata vuotta. Viimeiset suuret poliittiset oivallukset tapahtuivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Viimeinen suuri innovaatio aatepolitiikassa oli kommunismi, joka havaittiin ihmisille sopimattomaksi kilpailevan luonteemme vuoksi. Kommunismin jälkeen on yhteisten asioiden hoidossa tapahtunut vain pientä muutosviilausta. Politiikka ja nimenomaan puoluepolitiikka on taantunut mallina ja metodina viime vuosisadalle, se ei enää vastaa verkostoituneen ja kilpailullisen maailman tarpeita.
Ihmiset valitsevat äänillään asioidensa hoitajat ja ehdokkaat valitsevat puolueet, joille ideologinen tuotekehitystaito, menetelmäinnovaatiot ja -keksinnöt ovat miltei tuntematon ilmiö. Kilpailevat yhteiskunnat ovat taloudessa ja arkielämässä luoneet täysin uusia menetelmiä informaation välitykseen, ihmisten kohtaamiseen, tiedon löytämiseen ja sen jäsentämiseen. Nämä menetelmät ovat esiaste kansalaisten suoravaikutukselle, jolloin mielipidesuunnat, tarpeet ja tavoitteet saadaan suoraan käsittelyyn.
Edustuksellisuus ei löydä kilpailun puutteen vuoksi uudistuksia (Eduskunnassa kuulemma pätee vahvasti sanonta: näin on päätetty, ... herää kysymys: kuka ja miksi). Yhteisten asioiden innovaatiot ja keksinnöt siirtyvät kansalaisten omiin käsiin. Internetin yhdistävän vaikutuksen myötä kansalaiset suorittavat tahtomattaan uuden kehitystä yhteisöllisyyden kehittymiseksi.
Ihminen on nisäkkäille tyypilliseen tapaan laumaeläin ja kaipaa hyväksyntää, osallistumista ja kannustetta onnistumisistaan. Yhteiskuntakeskustelu on siirtymässä kansalaisten käsiin ja samalla toteutuu vääjäämätön yhteisten asioiden tuotekehitys ja innovointi. Tämä tuotekehitys on suunnittelematon ja toteutuu "lajinvalinnan periaatteiden mukaisesti".
Ilkka Luoma
Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa ja kilpailutalous tuottaa uusia keksintöjä ja innovaatioita päivittäin. Onko näillä asioilla jotain yhteistä? Eduskunta säätää lait, joiden pohjalta kansalaisilla voisi mennä paremmin, helpommin ja mukavammin. Onko tavoite aina parempaan, nopeampaan, tehokkaampaan ja mukavampaan? Onko Eduskunta jarru kehitykselle, jotta useammilla meistä voisi olla mahdollisuus saavuttaa tyytyväisyyttä? Syntyykö tyytyväisyys aina paremmasta, nopeammasta, tehokkaammasta ja suuremmasta?
Tuotekehitys, evoluutio ja keksinnöt sävyttävät ihmistä, luontoa ja koko muuntuvaa eliöstöä. Tuotekehitys ja keksinnöt ovat ihmisten tapa tyydyttää uteliaisuutta ja luomisen tarvetta. Ihmisen tulisi olla luonnostaan utelias ja halukas kokemaan uusia koko luontoa nähden tasapainoisia mahdollisuuksia. Kaikki kehitys ei ole lopullista ja "oikean suuntaista", vaan välillä otetaan peruutusta entiseen, kuten politiikassakin ja yhteisten asioiden hoidossa.
Kansanedustuslaitos edustajineen on hidastunutta enemmistön huomioon ottamista, missä suurille yhteiskunnallisille keksinnöille ja innnovaatiolle ei ole sijaa. Muutokset laajasti kansalaisille lainsäädännöllisesti ovat hitaita, koska uusi ja ennalta kokematon on uhka yhteiskuntaturvallisuudelle. Käytännössä pieni vähemmistö säätää enemmistön mahdollisuuksia. Ympäröivä luonto on täynnä esimerkkejä, kuinka evolutiivinen tuotekehitys toimii tasapainossa muun ympäristön kanssa.
Vain pieni osa ihmisistä on pioneereja, suurin osa myötäilijöitä. Turvallisuushakuisuus ei siedä nopeita muutoksia. Eduskunta ei myöskään osoita nopeita muutoksia, vaikka taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti maailmanlaajuinen työn uudelleen jako niin edellyttäisi. Vai onko malli katsoa ensin ja valita sitten parempi?
Poliitikko ei osoita "keksintöjä" eikä innovaatiota kansalaisille, koska häneltä odotetaan vakautta, tasa-arvoisuutta ja laajojen kansanosien huomioon ottamista. Tosiasiassa edustaja on äänestäjiensä renki ja niiden tuntojen ja tarpeiden edunvalvoja. Edustaja lupaa aina samat asiat: turvallisuutta, kasvua, rahaa ja toimeentuloa. Läheskään kaikki suomalaiset eivät näitä lupauksia kohtaa.
Demokratiassa yhteiskunnallinen vastuu voi ajaa edustamansa ryhmän etujen ajamisen edelle. Innovaatiot ja keksinnöt pohjaavat useasti pienien ryhmien tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Yleinen edunvalvonta ja laaja yhteiskunnan etu ei salli nopeita kilpailusta muodostuneita innovaatioita.
Kehitys politiikan hoidossa on pysynyt vaisuna vuosikymmenet, miltei sata vuotta. Viimeiset suuret poliittiset oivallukset tapahtuivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Viimeinen suuri innovaatio aatepolitiikassa oli kommunismi, joka havaittiin ihmisille sopimattomaksi kilpailevan luonteemme vuoksi. Kommunismin jälkeen on yhteisten asioiden hoidossa tapahtunut vain pientä muutosviilausta. Politiikka ja nimenomaan puoluepolitiikka on taantunut mallina ja metodina viime vuosisadalle, se ei enää vastaa verkostoituneen ja kilpailullisen maailman tarpeita.
Ihmiset valitsevat äänillään asioidensa hoitajat ja ehdokkaat valitsevat puolueet, joille ideologinen tuotekehitystaito, menetelmäinnovaatiot ja -keksinnöt ovat miltei tuntematon ilmiö. Kilpailevat yhteiskunnat ovat taloudessa ja arkielämässä luoneet täysin uusia menetelmiä informaation välitykseen, ihmisten kohtaamiseen, tiedon löytämiseen ja sen jäsentämiseen. Nämä menetelmät ovat esiaste kansalaisten suoravaikutukselle, jolloin mielipidesuunnat, tarpeet ja tavoitteet saadaan suoraan käsittelyyn.
Edustuksellisuus ei löydä kilpailun puutteen vuoksi uudistuksia (Eduskunnassa kuulemma pätee vahvasti sanonta: näin on päätetty, ... herää kysymys: kuka ja miksi). Yhteisten asioiden innovaatiot ja keksinnöt siirtyvät kansalaisten omiin käsiin. Internetin yhdistävän vaikutuksen myötä kansalaiset suorittavat tahtomattaan uuden kehitystä yhteisöllisyyden kehittymiseksi.
Ihminen on nisäkkäille tyypilliseen tapaan laumaeläin ja kaipaa hyväksyntää, osallistumista ja kannustetta onnistumisistaan. Yhteiskuntakeskustelu on siirtymässä kansalaisten käsiin ja samalla toteutuu vääjäämätön yhteisten asioiden tuotekehitys ja innovointi. Tämä tuotekehitys on suunnittelematon ja toteutuu "lajinvalinnan periaatteiden mukaisesti".
Ilkka Luoma
Vastaukset 2
Vanhimmat
laiska vai ahne? Mikä puolue ajaa tavallisten kansalaisten etua?
Poliittinen eliitti kumartaa Bryssään ja ajaa omaa etuaan. Onhan nykytoiminta tavallaan aika innovatiivista, jos tarkoitus on maksimoida oma etu
Eristetty kaupunki ja maailma.
On se niin väärin että emme ole mukana siinä suunnitelmassa ja yrityksessä nimeltaan hallinto.
Katselemme kansalaisina sivusta kuinka hyvin systeemi toimii ja käskee itseitseään.
Käskijä ja käskyn vastaanottaja ovat samoja.
Näytelmä on televisioitu suorana kotitalouksiin.
Ulkopuolelle rajatuilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa mihinkään.
On sama antavatko lapset kukkia poliisien ympäröimänä Brezneville vai kännykkäkuvia Brodille.
Tärkeintä on kuitenkin eristys kansasta ja vääristä mielipiteistä tai mielipiteistä konsanaan.