mutta kysytään silti. Eli jokainen joka uskoo jonkinsorttiseen Jumalaan, kertokoon, että jos kerran maailmankaikkeus on Jumalan luoma, niin mikä p*rkele sitten loi jumalan? Tuohon kysymykseen en ole saanut kuin sellaisia ärsyttäviä vastauksia kuin: ``Jumala on TIETENKIN ollut aina olemassa.´´
ja ``No mutta eihän maailmankaikkeus tietenkään ole voinut tyhjästä syntyä´´.
Tuollaiset vastaukset eivät kelpaa nyt.
ja ``No mutta eihän maailmankaikkeus tietenkään ole voinut tyhjästä syntyä´´.
Tuollaiset vastaukset eivät kelpaa nyt.
Vastaukset 42
Vanhimmat
eikä siihen ole muuta kuin jo kertomasi vastaus.
Itse näkisin asian niin, että Jumala on selitys sille, minkä voimme aavistaa (uskoa)olevan olemassa, mutta josta meillä ei ole sen parempaa tietoa. Raamatusta tai ylipäänsä uskontojen pyhistä kirjoista löytyy ihmisten aikojen kuluessa esittämiä hyviä, jopa subjektiivisesti perusteltuja arvauksia, mutta varmaa totuutta en ole ainakaan itse niistä löytänyt.
Voi olla että maailmakaikkeus on syntynyt tyhjästä, mutta jos sitä ei pidä uskottavana, Jumalaa parempaakaan selitystä on vaikea löytää. Aikaa voi pitää suhteellisena, vain ihmisen maailmaan kuuluva suureena. Jos niin on, Jumalan vinkkelistä katsottuna on tarpeetonta kysyä, mitä on ollut ennen Jumalaa.
..kyllähän moni asia syntyy täysin tyhjästä. Hmm..tai näyttää ainakin syntyvän tyhjästä!
Toisaalta itse uskon, että Jumala on jumaluutta, energiaa, rakkautta. Mistä ne nyt sitten ovat syntyneetkään?
Hmm..eivät tyhjästä!
Toivottavasti jollain on joitain vastauksia, ajatuksia..
>uskon,että Jumala on Jumaluutta,enrgiaa,rakkautta
on ollut aina kovasti tapana ihmisillä. No, elämme tätä pimeää kivikautta, aina vaan, ehkä joku joskus hyvin hyvin kaukaisessa tulevaisuudessa kertoo oikean vastauksen kysymykseesi. No, ei kerro.
Perstuntumalta heittäisin, että jumalan loi ihminen. Perstuntuma on yleensä osunut aika liki. Kyllä pers tietää !
Sinänsä kaiketi on paljon yksinkertaisempaa uskoa kaiken tarkoituksettomuuteen ja puhtaaseen sattumaan, kuin uskoisi superjumaliin, jotka luovat huvikseen universumeita pelkällä vasurilla, ja kiduttavat siellä sitten tekemiään kaikenkarvaisia olentoja.
Kaiken ns. tarkoituksettomuus ei tietenkään tarkoita, ettemmekö voisi olla kovastikin tärkeitä ja pitää vaikka lystiä, niin vain kuin ihminen voi pitää. Ihminen on parhaimmista parasta kermaa, ainakin tässä aurinkokunnassa, ja niitä kuntia riittää, kuin on hiekkaa rannassa, ja paljon lisää.
Ihmisestä jää jälkeen ainakin kusinen vana, jumalista ei ole kellään yhtään mitään havaintoa, ihme piileskelijä. Di do, eipä tuonne toisen kupoliin oikein näekkään, mitä örkkejä siellä piileskelee.
Olemme tärkeitä, meillä on meille myös joku tarkoitus, keksitään sellainen, ja on toki keksittykin, tulevaisuus odottaa koprat leviänä.
Saviastia tutkii tietäväisenä tekijäänsä. Hän päättää, että
"ei sitä voi varmuudella tietää kuka minut teki, koska en voi käsittää edes sitä, mistä tuo tekijäni on tullut.
Jumala seuraa huvittuneena Taivaastaan "tietäväisten" ihmisten ajatusten kehitystä. Mutta Hän suhtautuu pyhällä vakavuudella ihmiseen, joka alkaa etsiä yhteyttä Hänen kanssaan. Ja "Jokainen etsivä löytää", sanotaan Raamatussa (Luukkaan evankeliumi 11:9).
Etsiminen vain pitää aloittaa oikeasta kohteesta. Pitää lähteä niiden luo, jotka ovat löytäneet. Kristityt opastavat ihmisen Jeesuksen ja Hänen veriuhrinsa kautta Jumalan yhteyteen.
Katso tarkemmin kristillisiltä internetsivuilta:
www.Jeesus-on-Herra.com
"Hakeutukaa niiden luo, jotka etsivät, mutta kaihtakaa niitä, jotka ovat löytäneet".
On suurta röyhkeyttä mennä keselemään Jumalalta.Ei siellä taivaassa kukaan kysele.He saavat tietoa Jumalalta sen mukaan kun Hän haluaa antaa.Luuleeko syntinen nainen pääsevänsä kiusaamaan Jumalaa?Sinun täytyy syntyä uudesti ylhäältä...sitten et kysele ja tyydytä uteliaisuuttasi.Jos nyt joku kuvailisi sinun tuheroasi olisiko se kivaa?Tai kysyisi loukkaavasti,pitäisitkö siitä? Nainen se vaan kyselee onko se nyt niin vakavaa syödä kielletystä puusta...
jos saan osoitteen. Mielestäni en ole missään vaiheessa viestiä ilmaissut haluavani kysyä Jumalalta miten asia on, vaan niiltä jotka uskovat. (korotatko itsesi Jumalan asemaan?)
On myös perin mielenkiintoista miten vertaat tuheroani Jumalaan. Alkaa väkisellä mietityttämään se, että kirjoitatko noin älytöntä tekstiä vain sen takia että haluat tyydyttää sillä jotkin fantasiasi, vai onko mielisairaaloissa lupa käyttää internettiä? Minusta sinä et vaikuta mitenkään henkisesti tasapainoiselta ihmiseltä, jos suoraan saan sanoa.
(Ja vaikutatpa muuten pahasti sovinistilta.)
Ja anteeksi vain, mutta vaikka syntyisin uudesti ylhäällä, ja näkisin itse Jumalaan siellä, ei se minua estäisi kysymästä Jumalan alkuperää eikä kyseenalaistamasta sitä.
En anna sinulle osoitetta muuten varmaan heiluisit sen tuheropimperon kanssa ja syyttäisit vielä minua.Miksi kiertelet ja puhut toisin miten voisin verrata pimperoasi Jumalaan Jumala on kaunis persoona mutta tuhero:miksi sitä kuvailisin:sinun tuherosi on häkellyttävän näköinen ja en fantasioi enkä onanoi ajattelemalla sinun karvaista tupsukkaasi.Se ei ole minua varten.Etsi itse ihailijasi ja se joka sinne kurkistaa.Täällä on lupa käyttää intterseksiä ja tervetuloa ja ota tuhero mukaan kynimättä sitä niin koet kaipaamiasi fantasioita että huutosi kuullaan alimpaan koppiin.Jos riehut ei se anteeksipyyteleminen vakuuta,kysele ja ihmettele ikuisuutta ja sen ihmettä,mutta ilman Jumalaa.
Et ole pelastunut ja paljon tarvitaan että karvainen tuheropimppi tulee oikeaan alkuperäiseen apostoliseen uskoon.Moikka Pimu.
Rinnastit kaksi kysymystä toisiinsa:
Kysyin että onko kukaan miettinyt Jumalan alkuperää ja onko sille jotain muuta mahdollista selitystä kuin ne kaksi vastausta jotka annoin, ja sinä kysyit että olisiko minusta hauskaa jos joku kuvailisi tuheroani. Tein siis johtopäätöksen että vertaat tuheroani Jumalan alkuperään.
``en fantasioi enkä onanoi ajattelemalla sinun karvaista tupsukkaasi´´
Miksi ihmeessä sitten liitit tuheron vastaukseesi? Oli aika mielenkiintoinen tapa havainnollistaa kysymystäni arkisemmalla asialla vähän ajattelua vaativamman sijaan. ( haitko sitä takaa että miltä Jumalasta tuntuisi jos joku kysyisi häneltä hänen syntyperäänsä?)
Sanot että tuheroni on häkellyttävän näköinen mutta kumminkaan et fantasioi? Eikö tuo ole jo jonkin sorttista fantasioimista?
En ole muuten missään vaiheessa ilmaissut kaipaavani fantasioita enkä ihailijoita. Ja tämä taita olla väärä palsta interseksillesi, tiedoksi vain.
Tällä hetkellä ei näytä että minusta uskovaista koskaan tulisi. Käännyn yleensäkin tieteen puoleen ja jos en löydä vastausta rupean miettimään siihen vastausta, vaikka se ei välttämättä oikea vastaus olisikaan. Tavallaan luon omaa uskontoani, jossa ei Jumalaa ole, ei ainakaan persoonallista.
Aika ei ole olemassa kuin maailmankaikkeuden sisäpuolella. Maailmankaikkeuden ulkopuolella on ikuisuus. Ja ennen maailmankaikkeutta on ollut vain ikuisuus. Ja aika ei ole kulunut. Niinpä, jos Jumala on ollut ennen maailmankaikkeutta, ja on vielä sen jälkeen, niin hän on ollut koko ajan ajan.
Ja koko ikuisuuden "ajan". Koska ikuisuudella ei ole alkua eikä loppua.
Olen kuullut ja lueskellut silloin tällöin luppoaikana huhuja siitä, että maailmankaikkeudella ei ole ulkopuolta.
No ei tietenkään ole ulkopuolta, silloinhan se ei olisi mikään MAAILMANKAIKKEUS, vaan vain jotain pullan murua, ihan muuta kuin sanalla MAAILMANKAIKKEUS tarkoitetaan.
Hieno jos-teoriasi heitettiin joulupapereiden kanssa uudelleen kierrätykseen, ehkä siihen sitten vaikka jo ensi vuoden lopulla ilmaantuu jotain järjen hiventä mukaan.
Mistä kmaailmanaikkeus sitten tehtiin? NO EI NIIN YHTÄÄN MISTÄÄN !
Gravitaatioenergia on negatiivista, massaenergia - se Einsteinin E=mc2 - on positiivista. Lasketaan maailmankaikkeuden energiat yhteen, kaikki massat ja kaikki painovoimat: tulos on nolla. Pyöreä 0
Jos lapsen pieni käsi tulisi ja puristaisi kosmoksen kiukuspäissään kasaan, nyrkkiin ei lopulta jää jäljelle yhtään mitään. Maailmankaikkeus on tyhjästä nyhjästy, äärimmäinen taikuritemppu; se on voinut syntyä olemattomasta koska se ei yhteenlaskettuna sisällä yhtään mitään.
Vimosen tiedon mukaan maailmankaikkeus onkin kumma kyllä geometrialtaan laakea, eli lähtijä ei palaisikaan koskaan samaan paikkaan mistä lähti, noin teoriassa, jos kukaan minnekään lähtisi, ja mihin paikkaan palaisi, se olisi toinen ongelma siinä höpinässä, huu.
Me olemme perillä, aina olemme sitä olleet, kotona maailmankaikkeudessa, kivalla siniseksi maalatulla planeetalla matkalla tulevaisuuteen. Nou isompi hätä, kunhan vain saadaan nuo 100 000 000 miljardia pientä maallista ongelmaa lakaistua ensin maton alle.
Iltalukemista: http://www.astro.utu.fi/kuunessee/etusivu.htm
-
Ps. KLL> "No, minä tarkoitan vain että eläköön idealismi, eläköön puhdasoppinen tutkimustyö, eläköön totuuden etsiminen kaikissa muodoissaan, mutta pelkään pahoin että jossain vaiheessa sitä alkaa epäillä että jos minkäänlaista totuutta yleensä on olemassa, ainoa totuus on että koko maailmankaikkeuden moniulotteista äärettömyyttä ohjailee joukko mielipuolia. Ja jos meidän täytyy odottaa toiset kymmenen vuotta vain saadaksemme edellä mainitun vastauksen tai sen sijaan yksinkertaisesti kaappaamme rahat ja juoksemme minkä käpälistä pääsemme, niin minä ainakin olen pienen verryttelyn kannalla", Frankie uhosi.
No siis eihän siellä ulkopuolella ole mitään sellaista, mitä me voisimme ymmärtää. Mutta onhan ennen sitä jotain täytynyt olla, "nihil ex nihilo". Joten jos on ollut jotain ennen maailmankaikkeutta, niin silloin voi olla jotain sen ulkopuolellakin.
Ja turha väittää ettei maailmankaikkeus ole mitään, kun kaikki sen näkee, että se on jotain. "Ajattelen, olen olemassa", joten ainakin minä olen. Muusta en tiedä.
Aika ja ikuisuus otsikolla kirjoittanut n81 toi esille merkittävän viisauden.
Aamen.
Toisaalta tuolloin maailmankaikkeus ei olisikaan maailmankaikkeus, vaan vain osa maailmankaikkeudesta.
ja toiselle -5. Edelleen painotan tätä hommelia, puhuttaessa maailmankaikkeudesta, puhutaan kaikesta, joten kaiken ulkopuolta ei voi olla. Paitsi mielikuvituksessa voi olla, se ei kuitenkaan tee siitä totta.
Jos ajatellaan, että havaitsemamme maailmankaikkeus kuuluukin vain pienenä osanaan hypoteettiseen ns. multiversumiin, "superuniversumiin" joka olisi täynnänsä tälläisiä, erilaisia "normaaleja maailmankaikkeuksia".
Niin tässäkin tapauksessa, jos vaikka multiversumi olisi totta, niin sana maailmankaikkeus tarkoittaisi silloin tuota multiversumia, koska se olisi se maailmankaikkeus, kaikkeus. Niinpä, ei o helppoa, multiversumikin on vain tietysti hippunen jostain isommasta, vaikea homma on hahmottaa, mielikuvituksen keksintöjä.
Multiversumin havaitsemisessa ja todistamisessa on suuria vaikeuksia, joten se elelee jossain harmaalla uskon vyöhykkeellä. Toisaalta multiversumi selittäisi ilman mitään vaikeuksia sen, miksi ns. meidän maailmankaikkeudessa on elämää, edellytykset sille jne.
No siksi, että multiversumissa olisi hypoteesin mukaan ääretön määrä, ääretön määrä erilaisia maailmankaikkeuksia, eilaisilla ominaisuuksilla varustettuna, joten silloin ainakin tässä yhdessä voi todellakin syntyä ja elää myös tämä, hiilipohjainen elämä niminen ilmiö, ilman uskoa taikatemppuihin. Ja onhan täällä todistetusti eloa.
Toki täytyy myös muistaa, että tutkijoilla on aineesta edelleen hukassa 90-99%, sellaisen joka kuitenkin pitää havaintojen mukaan olla olemassa...Kaikki söpöt loistavat tähdet, planeetat ja kaasusumut, neet ovat vain vaahtoa oluen pinnalla. Varsinainen olut on siis hukassa. Kauheeta... )))
Ja toki täytyy muistaa, että rajoittavatko kenties piskuiset aivomme mahdollisuuttamme ylipäänsä ymmärtää meitä ympäröivän kosmoksen olemusta? Onhan mahdollista, että yksinkertaisesti aistimme liian vähän, liikaa, tai merkityksettömiä yksityiskohtia, jotta pystyisimme hahmottamaan maailmankaikkeuden kannalta oleellisia asioita.
Sou What ?! Mulle riittää ihan nämä arkihuolet!
Lisää: http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19990206/erik/990206er05.html
http://netti.nic.fi/~avaruus/kirjat/ennen%20alkua/ennen%20alkua.html
Ei kukaan ole väittänytkään, ettei sinänsä mitään ole, mutta maailmankaikkeuden kokonaisenergian summa on laskennallisesti 0, joten olemme ja elämme eräänlaisella lainalla, lainalla ei niin mistään. Olemme siinä meilessä pohjimmiltaan olemattomia 0-haamuja, jos toki itsellemme hyvinkin olevaisia ja tärkeitä, omine tärkeine asioinemme.
Lisää iltalukemista:
http://www.tsv.fi/ttapaht/994/pekonen.htm
http://www.tsv.fi/ttapaht/011/valtaoja.htm
http://www.minedu.fi/tieteellisetseurat/lfs/verkko/Aika.htm
maailmankaikkeus laajenee pieneneekö ikuisuus vastaavasti?
kun maailmankaikkeus kerran laajenee,pieneneekö "ikuisuus"silloin vai mihin maailmankaikkeus laajenee?
Mutta jos maailmankaikkeus kerran syntyi alkuräjähdyksessä, niin ei se ole voinut tyhjästä räjähtää, edelleen nihil ex nihilo. Eli ennen sitä on täytynyt olla jotain, ja se jokin ei sisällä aikaa, koska kaikki tuntemamme ulottuvuudet syntyivät alkuräjähdyksessä.
Kuka sanoi, että maailmankaikkeus on kaikki? Maailmankaikkeus on tila, joka laajenee, on laajennut alkuräjähdyksestä asti. Ehkä sen ulkopuolella ei ole "mitään" meidän näkökulmastamme (eihän siellä ole niitä ulottuvuuksiakaan), mutta jotain siellä täytyy olla, mistä maailmankaikkeus on saanut alkunsa.
Siis en tarkoittanut mitään multiversumeita. Sitä ei tarvitse olettaa. Vaikka olisi multiversumeita, ne eivät ole voineet syntyä myöskään tyhjästä, vaan täytyy olla jotain ihan muuta kuin universumi.
Turhaan laitat minulle nettilähteitä, en vaivaudu niitä lukemaan. Netissä voi kuka vaan kirjoittaa mitä vaan. Ajasta ja sen semmoisesta on tullut luettua muutenkin. Ja nyt on niin paljon luettavaa, että en taida tuhlata aikaani :
Matematiikan mukaan ikuisuus ei ainakaan voi pienetä. Siis ikuisuus miinus jotain on silti ikuisuus, koska ikuisuus on sellainen määre, joka on sananmukaisesti ikuisuus, sillä ei ole alkua eikä loppua eikä määrää, siis vaikka siitä miinustettaisiin 999 miljardia (tai mikä tahansa rajallinen juttu), se on yhä ikuisuus.
Siis, jos oletetaan, että maailmankaikkeus on saanut alkunsa alkuräjähdyksessä, sillä on alku, ja sillä on myös rajat. Joten kun se vähennetään ikuisuudesta, ikuisuus ei vähene.
maailmankaikkeus ei laajene silloin "ikuisuuteen"?
Maailmankaikkeuden ulkopuolella on meistä katsottuna tyhjyys, joka on kuitenkin maailmankaikkeus henkisessä muodossa. Siis ei ole tyhjä. Kokonaisuudessa on kuitenkin kysymyksessä jatkumo, eli kaikki henkinen siirtyy fyysiseen päin rajattomasti ja jälleen sieltä henkiseen. Olemme "Jumalan kuvia", eli siis meilläkin on fyysinen ja henkinen olemuksemme. Aika vaikuttaa ainoastaan täällä sisäpuolella. Sisäpuolelta siirrymme "kehityksen" myötä henkiselle puolelle joka on ikuisuus. Tila on ajaton ja on aina ollut ja tulee aina olemaan. Siis uskontojen "taivas".
sitten Jeesus vei fyysisen ruumiinsa sinne "taivaaseen"?
Hän ei suinkaan vienyt fyysistä kehoaan henkisille tasoille. Se ei ole mahdollistakaan.
Jeesus oli todella kova "jätkä". Niin... hän oli "tavallinen" sielu, kuten me kaikki, mutta hän oli käynyt koko sielukiertonsa kaikkien elämiensä aikana lähes loppuun. Hän oli Jumalasta seuraavalla tasolla "alaspäin", joten häntä voitiin kutsua Jumalan pojaksi. Kuitenkin hän halusi tulla takaisin tälle fyysiselle tasolle suorittamaan opetustehtävän. Se on tosi kova homma tulla niiltä ylemmiltä henkisiltä tasoilta tänne uudestaan. Mutta kun "se oli täytetty" hän pääsi Jumalan tasolle.
Eikä ole mikään ihme mikäli sieltä kohta tulisi joku toinen tänne suorittamaan loppukoettaan. Onhan paljon puhuttu "Jeesuksen" uudesta tulemisesta.
Laajenee, mutta ikuisuus ei voi pienetä. Siellä ei ole edes mitään ulottuvuuksia, jotka voisivat pienentyä.
Sinullahan on varmaa tietoa asiasta.
Tietääkseni siellä ei ole käynnyt kukaan kurkkimassa,eli yksikään ihminen maailmassa ei pysty sanomaan mitä siellä on tai ei ole,
mutta tietysti teillä uskovaisilla on oma "tietotoimisto" joka selittää tämänkin asian.
on tietysti vastaus siihenkin missä maallinen ruumis odottaa tätä uutta tulemista?
Sillä ei ole mitään merkitystä. Kehon sisällä asustavalla sielulla tietysti on. Niin... eikä mahdollisen uuden mestarin nimi mikään Jeesus ole... välttämättä. Juu... ei se ole Marcelkaan. Tai mistä sitä kukaan tietää. Nimi ei ole ainakaan Bush.
En muuten tiedä paljon muutakaan.
Olis ollu ihan hyvä nälväisy, jos en olis heti aluksi sanonu puhuvani vaan omasta mielipiteestäni :P
kun minä en löytänyt tuota väitettä?
maan perii,sanotaan.
...ellen sitten puhunutkaan totta tuossa viimeisimmässä lauseessani!
Ohops, on sitten tainnut jäädä sinne toiseen viestiketjuun, jossa tätä samaa juttua käsittelin. Mutta kai sen nyt pitäisi tajuta muutenkin, etten minä voi tietää näitä juttuja. En ole myöskään missään kohdassa väittänyt, että tämä olisi yleispätevä totuus.
Paitsi, että tiedemiehet ovat myös sitä mieltä, että universumin ulkopuolella ei ole niitä ulottuvuuksia ja että ikuisuudella ei ole alkua eikä loppua jne. Kaikki nuo mitä olen tässä viestiketjussa sanonut, ovat tieteen näkemyksiä, ei uskonnon. Siis paitsi ne, missä puhutaan jotain Jumalasta. Ettei nyt pääsisi taas saivartelemaan.
Mutta sen kyllä tiedän, ettei sitä kukaan voi oikeasti tietää. Tiede on siis yhtälailla "uskonto", siinä uskotaan asioihin, joita ei voida ainakaan vielä todistaa.
Miksi sinulle ei kelpaa vastaus: Jumala on aina ollut olemassa? Mikä siinä ärsyttää? Sekö, että sinun on vaikea ymmärtää sitä? No, ei totuutta voi muuttaa vain sen takia, että se olisi helpompi ymmärtää...
ei viellä synny siitä,että joku sanoo sen olevan totuuden.
Minun järkeni mukaan jokaisen asian on täytynyt jostain syntyä, myös tyhjyys ja aika. (ja Jumala, jos sellaista on, tosin en usko varsinkaan mihinkään persoonalliseen tapaukseen)
Ja tuo ``no mutta eihän maailmankaikkeus tietenkään ole voinut tyhjästä syntyä´´ ärsyttää siksi että tuon vastauksen antaneet ihmiset eivät olleet miettineet Jumalan syntyperää ennen kuin asiaa sitten kysyin saatuani tuon raivostuttavan vastauksen. Sitten heillä meni jauhot suuhun ja vastaus jäi sanaan öh. Sitten takellellen tuli vastaus: ``TIETYSTI Jumala on ollut aina olemassa, Raamattukin sen kertoo...´´
Tuosta olisin voinut jatkaa väittelyä vaikka kuinka pitkään, mutta tämän jälkeen alkoivat he raivoamaan minulle jotain Raamatun oppien kyseenalaistamisesta. Kyseisistä henkilöistä tiedän sen verran, että tuskin ovat lukeneet Raamatusta muuta kuin ne osat jotka on joskus ollut pakko koulussa/rippikoulussa lukea, ja niitäkään eivät ole itse miettineet yhtään. Ja minusta vaikuttaa kovasti siltä että he ovat tekopyhiä ihmisiä, jotka ovat kristittyjä vain sen takia että heidät on siihen opetettu.
Käsitin myös sen raivoamisen kysymysteni jälkeen henkilöiden hämmentymiseksi. Olin miettinyt asiaa omilla aivoillani jota ilmeisesti he eivät olleet tehneet, ja lisäksi kyseenalaistin Raamatun oppeja ehkä aika huonoon aikaan. Oli nimittäin uskonnon tunti, ja olin ensinmäisellä uskonnon tunnilla. Jos joku ihmettelee sitä, että puhun aina ``heistä´´, selvennettäköön että olen kysynyt tuota asiaa jokaiselta uskonnon opettajaltani ensinmäisestä luokasta lähtien.
Noiden kysyysten jälkeen olen saanut opettajiltani vain jäätäviä katseita, joiden viesti on sanomattakin selvä. (Nyt on taas yksi hairahtunut valon polulta ja jne..)
Vetoat omaan järkeesi ja mainitset mm. että "olisit voinut väitellä" asiasta vaikka kuinka jne. Mutta nuo ovat aika arvottomia mittapuita, kun puhutaan maailman luomisesta ja Jumalasta. Ei kukaan oletakaan, että sinun järkesi pystyisi näitä asioita selittämään – sen paremmin kuin minunkaan järkeni tai kenenkään muunkaan ihmisen järki.
Jos haluat löytää totuuden, sinun on ensin tunnustettava, että järkesi ei koko elinaikanasi riitä selvittämään koko totuutta maailmasta ja Jumalasta. Jos luotat vain järkeesi, suljet huomattavan osan totuutta tietoisuutesi ulkopuolelle. Uskon avulla maailmankuva laajenee ja näet paljon, paljon suuremman osan todellisuudesta kuin nyt voit nähdä.
Totuus ei synny siitä, että asian sanotaan oleva totta, mutta toisaalta: asia, jota väitetään todeksi voi olla totta, vaikka sitä ei olisikaan tieteellisesti todistettu. Ja vielä: moni asia, jota on tieteellisen tutkimuksen perusteella pidetty totena, on myöhemmin osoittaunut joksikin ihan muuksi ja tutkimuksen johtopäätökset vääriksi.
Tieteessä ei pidetä mitään totuutena ennenkuin se on todistettu,siis "mikä todistettu on".
Siis ihan toisin kuin uskonnoissa.
En oletakaan että kukaan pystyisi koskaan selvittämään maailmankaikkeuden, Jumalan, ikuisuuden ym. syntyä, mutta minulle tuo järki on aika tärkeä, lähes yhtä tärkeä kuin uskonto on monille muille. Jos en löydä vastausta johonkin kysymykseen jonkin tieteen parista, alan miettimään asiaa itse, vaikka päin metsää saattaisi mennäkin. Minua uskonnoissa ärsyttää se, kun niitä on niin paljon, ja jokaisessa on jotain hyvää mitä toisessa ei ole, ja uskonnoista ei saa selvyyttä, mikä niistä on oikeassa. Joten miettimällä asioita itse järjen avulla luon samalla omaa uskontoani. En usko että uskon avulla maailmankuvani enää paljoa laajenisi, olen silti sen verran paljon ottanut selvää eri uskonnoista, enkä mitään niistä kohtaan ole tuntenut uskoa. Vanhempani ovat ateisteja, joten tämmöinen minusta on tullut.
Joskus kolmentoista vuoden iässä koin kyllä uskonnollisen herätyksen, mutta sen seurauksena en juurikaan enää ajatellut maailmankaikkeuden syntyä enkä muutenkaan filosofioinut. Asiassa oli se hyvä puoli, että eipä ainakaan mennyt pää sekaisin, mutta minä pidän asioiden pohtimisesta.
Tyhjästä. Niin juuri. Se on niin uskomattoman yksinkertaista. Jaa että kuinka!!!
Ensin oli tyhjyys. Mutta koska maailmankaikkeus ei voi olla stabiilissa tilassa täytyi tyhjyyden muuttua vastakohdakseen. Mikä se sitten on!! No sehän on tietysti: KAIKKI MITÄ ON. Tyhjyyden tilalle ilmestyi kaikki mitä on, sillä pelkkää tyhjyyttä ei voi olla olemassa. Jos on tyhjiö, se pyrkii täyttymään.
Kaikki mitä maailmankaikkeus sisältää syntyi kerralla. Jumala taas on KAIKKI MITÄ ON. Siis myös TYHJYYS.
Eikö olekin helppoa tajuta tämä.
mitenköhän muuten tuohon olettaisit vastattavan?
Sillä jos käsität mitä käsite nimeltä Jumala pitää sisällään, niin eiköhän pitäisi tajuta että kyseessä on tämän ajallisen maailman ulkopuolinen hyperlogos, mikä on ikuinen.
Tämä kysymys on siihen nähden oleellinen, että ymmärtääkseen loppua, tulisi ymmärtää alkuakin.
Tosin, sinä pohdit että onko kaiken yläpuolisen yläpuolella vielä jotain.