Miksi Sinun, nimimerkki "upotettu", piti itsesi nähdä vaiva erota kirkosta, johon et ollut milloinkaan omaehtoisesti liittynyt?
Itse koen siinä asiassa tapahtuneen ihmisoikeuksia loukkaavan vääryyden.
Eikö jokaisen pidäkin itse saada valita tuleeko hän kastetuksi ja liitetyksi johonkin kirkkokuntaan?
Ei riitä, että vanhemmat tai suku tahtoo kastaa lapsen. On odotettava, että asiaa voidaan kysyä asianomaiselta itseltään.
Onko asia näin?
Vastatkaa...
www.Jeesus-on-Herra.com
Itse koen siinä asiassa tapahtuneen ihmisoikeuksia loukkaavan vääryyden.
Eikö jokaisen pidäkin itse saada valita tuleeko hän kastetuksi ja liitetyksi johonkin kirkkokuntaan?
Ei riitä, että vanhemmat tai suku tahtoo kastaa lapsen. On odotettava, että asiaa voidaan kysyä asianomaiselta itseltään.
Onko asia näin?
Vastatkaa...
www.Jeesus-on-Herra.com
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos Jeesus olisi sinun Herrasi tietäisit, että
kaste ei ole jonkun maallisen seurakunnan tai yhdistyksen jäseneksi ottamista. Kasteessa ihminen liitetään Kristukseen Jeesukseen. Kun kastettu uskoo tuon kasteen omalle kohdalleen hän pelastuu.
Kasteessa eletään joka päivä Kristukseen koleman osallisuudessa luonnolliseen kuolemaan asti. Vain siinä tapauksessa ihminen pelastuu.
Vaikka ihminen olisi kastettu sata kertaa, ei hän sillä pelastu, kun ei edes tiedä miksi hänet on kastettu saati usko Jeesukseen. Toiseen kertaan kastettu on kieltänyt uskonsa Kristukseen tuolla kasteellaan. Kastaa ei voida kun yhden kerran.
Johanneksen kaste kuuliaisuuteen ei auta ketään helvetistä, koska sen ehtoja ei kykyne kukaan täyttämään. Kristus kastettiin johanneksen kasteella, ei ketän enää sen jälkeen. Kristus
itse asetti uuden asetti kasteen integroiden sen lähetyskäskyyn. Opetuslapseuttakaa kaikki kansat Jeesuksen opetuslapsiksi kastamalla heidät Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Ja opettakaa sitten näitä opetuslapsia.
Matt. 28:18 Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
Matt. 28:19 MENKÄÄ siis ja TEHKÄÄ KAIKKI KANSAT minun opetuslapsikseni, KASTAMALLA heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
Matt. 28:20 ja OPETTAMALLA heitä PITÄMÄÄN kaikki, mitä MINÄ OLEN KÄSKENYT TEIDÄN PITÄÄ. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
Jeesus on Herra. Jeesus on Sana, joka pitää. Mutta se edellyttää uskoa Jumalan sanaan.
Nimim. Aivan, sinähän sivallat alkupaloiksi kuulijalta korvat noine nimittelyinesi. Selitä siinä sitten korvakipuiselle! Mitä arvelet, kuunteleeko hän sinua, vaikka kuinka oikeassa olisit? Se kai lienee pohjimmainen tarkoituksesi, tulla kuulluksi?
Lähestulkoon kaikki vauvana kasteensa saaneet ihmiset eivät ole "Kristukseen kastettuja", vaan ev.lut. jäseniksi liitettyjä. Suurin osa kirkkoon kuuluvista ihmisistä ei ole uudestisyntyneitä, Jeesukseen uskovia ihmisiä. Eikä lähestulkoon kaikille ole edes YRITETTY opettaa mitä Jeesus on käskenyt pitää.
Tiedät itsekin, että evankelisluterilaisen kirkon jäseneksi tullaan siten, että vastasyntyneelle vauvalle järjestetään ristiäiset ja sen tapahtuman jälkeen hän on ev.lut. kirkon jäsen.
Siteeraamasi kohta kuuluu erään toisen käännöksen mukaan näin:
18. Jeesus tuli ja puhui heille sanoen: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. 19. Menkää siis ja tehkää kaikista kansoista opetuslapsia ja kastakaa heidät Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen 20. ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä olen teille käskenyt. Katso, Minä olen kanssanne joka päivä mailmanajan täyttymykseen asti."
Ja Biblian mukaan näin:
18. Ja Jesus tuli ja puhutteli heitä, sanoen: minulle on annettu kaikki voima taivaassa ja maan päällä. 19. Menkäät siis ja opettakaat kaikkea kansaa, ja kastakaat heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen, 20. Ja opettakaat heitä pitämään kaikki, mitä minä olen teille käskenyt. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä, maailman loppuun asti. Amen!
Minkä takia siis nykyisin olisi toisin kuin apostolisena aikana? Minkä takia nyt pitäisi ENSIN kastaa ja vasta sen jälkeen alkaa julistaa heille evankelimia ja kehottaa heitä uskomaan Kristukseen? Eiväthän kaikki vauvoina kastetut tule Jeesukseen uskoviksi! Ja jos lähetyskentillä toimittaisiin samoin: ensin kastettaisiin ja vasta sen jälkeen alettaisiin julistaa evankeliumia Jeesuksesta ja sitä, että Häneen uskomalla ihminen pelastuu, niin mitäköhän väki siihen tuumaisi?
Jo lapsikin ymmärtää, että ihmisen täytyy tulla ensin Jeesukseen uskovaksi ennen kuin hän pyytää kastetta itsellensä. Jos siis Jeesukseen uskova lapsi ITSE saisi päättää milloin hänet kastetaan, hän pyytäisi jossain elämänsä vaiheessa saada tulla kastetuksi siihen Jeesukseen johon hän uskoo...
Minusta on surullista, että nykyajan uskoville lapsille vain näytetään valokuvaa jolloin heidät on "kastettu", mutta heille ei suoda oikeutta uskoviksi tultuaan kastattaa itseään. Miltä muuten tuntuu lapsesta ja nuoresta, joka EI USKO JESUKSEEN, katsella valokuvaa jota sanotaan hänen kastekuvakseen. "Tässä sinut kastetaan Kristukseen"? Miten ei-uskova tai peräti ateistinen parikymppinen asian ymmärtää? Mitä se ylipäätänsä merkitsee hänelle?
Moni uskova nuori puolestaan haluaisi käydä kasteella itse, mutta perinteinen kirkko yrittää viedä häneltä tämän mahdollisuuden.
Aivan, mietipä sydämessäsi: ONKO tämä mielestäsi oikein ja raamatullista? Rehellisesti.
Se, että jotkut vauvanakastetut uskoontulonsa jälkeen menevät raamatulliselle upotuskasteelle, ei ole syntiä, vaikka Aivan niin väität. En sanoisi synniksi sitäkään, että hänen vanhempansa ovat perinteisen kirkon opettamina kastattaneet hänet vastasyntyneenä, mutta mielestäni se "turha ja ylimääräinen" kaste on tapahtunut nimenomaan silloin vastasyntyneenä. Älä syytä siis heitä, jotka MENEVÄT kastettaviksi. Jos sinun on pakko joitakuita syyttää, syytä heitä, jotka VEIVÄT heidät vastasyntyneinä kastettaviksi. Yksi plus yksi on kaksi, mutta kumpiko "yksi" on ylimääräinen yksi, on eri asia. On naiivia tässä yhteydessä väittää, että se kaste mikä on toimitettu ENSIN, olisi oikeampi vain siksi että se tehtiin ensin. Perustelut löydät Raamatusta.
Kukaan ei voi estää omalta kohdaltaan jälkikäteen sitä, että on tullut avuttomana pienenä vauvana vauvana kastetuksi. Etkö ymmärrä Aivan; kaikki eivät sinun tavallasi ole onnellisia siitä, ettei heidän "tarvitse" kastattaa itseään, koska heidät on kuulemansa mukaan kastettu vastasyntyneinä, vaan erittäin moni uudestisyntymän ihmeen kokenut ihminen HALUAA käydä kasteella ja on pelkästään pahoillaan siitä, että hänelle on tällainen kastetta muistuttava toimenpide suoritettu jo "etukäteen" siellä vauvaiässä. Monen mielestä otsankostutuskaste ei edes ole mikään kaste. Ainakin UT:n aikaan ihmiset kastettiin järvessä ja upottamalla heidät kokonaan veden alle.
Olen sitä mieltä, että tässä asiassa on annettava vapaus kumpaakin kastekäsitystä omaaville. Minä en väitä, että olet "kastamaton pakana", koska sinut on kastettu vain vauvana, niin kuin jotkut tekevät; mutta en puolestani ymmärrä, miksi sinä otat oikeudeksesi väittää kasteella käyviä uskoontulleita ihmisiä harhaoppisiksi hurmahengiksi ja syntiä tekeviksi torveloiksi, jos he vauvakasteestaan huolimatta tämän askeleen kastejärveen tai -altaaseen ottavat ja haluavat noudattaa sitä ohjetta, jonka Raamattu antaa.
Useimmat meistä kristityistä luemme Raamattua uskovan ja kastettavan näkökulmasta, emme kastajan tai kastattajan näkökulmasta kuten ilmeisesti sinä teet. Me emme mene ja kasta muita, vaan me menimme ja kastatimme itsemme!
Hakuan kertoa tästä rauhasta, jonka vain Jumalan Sanan uskominen omalle kohdalle saa aikaan.
Selittelyt ja uskomukset eivät pelasta ketään.
Vain Jeesus pelstaa ja Hän ON Sana.
Siksi piti ihan -ITSE- erota kirkosta kun muuten en olisi päässyt eroomaan!
Kirkkoon saa kuulua kuka hyvänsä ja tehdä mitä hyvänsä!Ketään ei eroteta kirkosta jos vain on siihen joskus liitetty!
No, itselläni tuli tietysti - SYY! erota ,koska uskoontuloni jälkeen noin vuoden verran "kuulostelin" eri seurakuntien julistus tapaa! ja seurakunta käyttäytymistä.
Miten saarnaajat ja vanhimmisto reagoivat erilaisiin asioihin ,kuten juoppouteen! ja epäraittiisiin muihin "ilmiöihin" joita seurakunnan jäsenet mahdollisesti seurakuntaan tuovat.!Ja niitähän sain sitten nähdä ja myös miten niihin reagoitiin.
Esim, juoppoudesta nuhdeltiin ja jos ei se vielä riittänyt ,niin nuhdeltiin uudestaan! Mikäli sekään ei vielä riittänyt niin sitten eroitettiin seurakunnan yhteydestä pois! Tietenkin tilanteet olivat tapauskohtaisia ja ratkaisut sen mukaisia.
Usein tuohon juoppouteen liittyi myös muita "sivutuotteita" kuten esim, näpistely -"avoliitto"! jotka tekivät eri tilanteista aika helppoja ratkaista._(siis riippuen tilanteesta)!
Joka tapauksessa kirkko ei olisi niihin mitenkään suhtautunut,vaan kaikki olisi pysynyt ennallaan,teki kirkon jäsen mitä hyvänsä!
Kirkko itsessään ei ole uskovien seurakunta!vaikka niin väitetään olevan vaikka se edustaa kristillistä näkökantaa.(joskin siellä ON uskovia)
Sen havaitsee aivan pienelläkin havainnoimisella erittäin nopeasti.Leipäpapeista ym,,"sensellaisista" puhumattakaan!
Kaste kysymys oli eräs asia joka tuli eteeni ja tein noin vuoden verran "jaakopin painia" sen kanssa ennenkuin asia minulle selvisi.
Joka USKOO ja KASTETAAN se pelastuu!=(siirtyy Jumalan valtakuntaan muiden uskovien seuraan)!!!
Ei siis vielä taivaaseen,vaan Jumalan -valtakuntaan!
Jos uskova "tahtoo" että hän noudattaa Jumalan tahtoa seurakunta näkemyksessä,niin hän silloin SIIRTYY sellaiseen seurakuntaan jossa KAIKKI ovat tehneet tietoisen ratkaisun kääntyä Jumalan puoleen.
Seurakunta jossa on sekalainen "joukkio" ihmisiä ,ei ole Jumalan seurakunta!
Tunnen kirkon piiristä muutaman uskovan ja ihmettelen miksi he eivät näe samaa kuin ne jotka sieltä ovat eronneet juuri edelläkerrotun vuoksi.
Tässä jokunen sananen minun "stooristani"!
Siunausta!
ALKUPERÄINEN KRISTINUSKO
Kristinusko alkoi Israelin pääkaupungista, Jerusalemista n. v. 30 jKr. Silloin Jeesus Kristus kuoli Golgatan ristillä sijaiskuoleman syntiemme tähden. Kuolemansa jälkeen Hän nousi ylös kuolleista ja sanoi: ”... minä elän; ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet” ( Ilm. 1:17-18 ).
Jeesus meni Taivaaseen, Isän Jumalan oikealle puolelle. Taivaasta Hän lähetti Pyhän Hengen, joka täytti opetuslapset voimalla ja rohkeudella. He alkoivat puhua Jumalan Sanaa rohkeasti ( Apt. 1:8; 2:1-6 ). Heidän elämänsä oli kokonaisvaltaisesti ristillä suoritetun lunastustyön perustalla ( 1 Kor. 3: 11 ). Jeesus oli edelleen heidän kanssaan, nyt Pyhän Henkensä kautta. Tämän toisen Puolustajan Jeesus oli seuraajilleen luvannut ( Joh. 14:16, 26 ).
EVANKELIOIMINEN
Pyhällä Hengellä täyttyneet opetuslapset lähtivät kertomaan Jeesuksesta ”kaikkeen maailmaan” kuten Jeesus oli lähetyskäskyssään opettanut ( Markus 16:15-16 ). Joka päivä tuli ihmisiä uskoon (Apt. 2:47). Uudet uskoon tulleet ohjattiin sinne, missä ”oli paljon vettä” ( Joh. 3:23 ). Heidät kastettiin upotuskasteella vedessä Herran Jeesuksen Kristuksen Nimeen eli Jeesukselle (Room. 6:3-7; Apt.2:38,41; 8:16; 10:47-48; 19:5; Kol. 3:17 ). Jokainen uusi uskoon tullut sai Pyhän Hengen kasteen ja sen mukana kielilläpuhumisen lahjan. Myös monenlaiset muut armolahjat ja voimateot ilmenivät: sairaat paranivat, ihmiset vapautuivat riivaajista…”Syntyi suuri ilo” ( Apt.8:8 ). Jokainen uskoon tullut alkoi kertoa muillekin Herrastaan Jeesuksesta, joka antaa synnit anteeksi ja vapauttaa paholaisen vallasta.
KRISTITYT - JUMALAN SEURAKUNTA
Alkuseurakunnan uskovia alettiin nimittää ( nimitellä ) kristityiksi. Pian he omaksuivat itsekin tämän nimen ( Apt. 11:26; 1 Piet. 4:13-16 ). Myöhemmin tätä eri paikkakunnille levittäytynyttä kristittyjen joukkoa alettiin kutsua Jumalan seurakunnaksi ( katso esim. 1 Kor. 1:2; 1 Tessal.2:14 ).
Kristityt olivat silloin - ja ovat edelleen Jumalan seurakunta. Muunlaisia nimikylttejä emme tarvitse.
Edelleen Jumalan seurakunta toimii toteuttaen Herransa antamaa lähetyskäskyä. (Matt.28:19; Luuk. 24:47; Markus 16:15-17 ). Seurakunnassa on monimuotoista toimintaa. Ikävää on se, että toiminta suurelta osin tapahtuu erilaisten hajaannussuuntien sisällä. Kaikenlainen sielujen Jeesukselle voittamiseen tähtäävä uskovien toiminta on kaikesta huolimatta meidän seurakuntamme toimintaa. - Huomioi kuitenkin Matt. 23:13-15. - Oikeaa evankelioimista Jumala siunaa. Sitä koko seurakunnan on siunattava. Lähetyskäskyn toteuttamisella osoitamme olevamme Jeesuksen opetuslapsia. Se on rakkautta Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan ( Matt.22:36-40; Joh. 13:34-35; 14:23-24 ). Suurin rakkauden osoitus lähimmäistä kohtaan on kertoa hänelle pelastumisen mahdollisuudesta Jeesuksen ristintyön ansiosta.
ESIMERKKI MEILLE
Alkuseurakunta kaikkine oppeineen ja toimintatapoineen annettiin esimerkiksi kaikille sukupolville.
”Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä. Jos teissä pysyy se, minkä olette alusta asti kuulleet, niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä” ( 1 Joh. 2:24 ). Uskomme alkuseurakunnan tavoin Jeesukseen Kristukseen Raamatun opettamalla tavalla.
Mitä alkuperäinen kristinusko kaikilta osin on, sen voimme lukea Raamatusta, esim. Paavalin kirjeistä ja Apostolien teoista. Apostolien teot on Jumalan seurakunnan historiikki, joka kertoo alkuhistoriamme noin kolmekymmentä vuotta ristintyöstä eteenpäin.
MIKÄ MENI VIKAAN ?
Näemme Raamatusta, ettei Jeesus itse perustanut minkäänlaista uutta kirkkokuntaa.
Hän ei antanut seuraajilleenkaan ohjetta uuden uskonnon perustamiseen puhumattakaan monista uskonnoista. Raamatun kirjoituksetkaan eivät anna ohjetta kirkkokuntien perustamiseen.
Vasta 300-luvulla alkoi kirkollinen kehitys, joka edelleen jatkuu ja tuottaa hajaannusta.
Alkuperäinen kristinusko jäi toimimaan ulkopuolelle eripuraisten kirkkokuntien. Siellä se edelleen toimii pienessä mittakaavassa. Lähes kaikki, oikeassa uskossa olevatkin, ovat mukana tuossa surkeassa hajaannustilassa.
Uudessa Testamentissa ei lainkaan esiinny sanaa kirkko. Tämän seikan huomasi vuoden 1992 suomennoksen raamatunkäännöskomiteakin. He päättivät poistaa tämän ”puutteen”. Nyt uudessa raamatunväännöksessä on sana kirkko mm. Matt.16:18. Alkutekstissä tässä kohden on sana ekkleesia, jonka merkitys on, ekk = ulos, leesia = kutsutut. Uloskutsutut eli Jumalan seurakunta on kokonaan eri asia kuin kirkko. "Antakaa pelastaa itsenne ( ulos ) tästä nurjasta sukupolvesta” (Apt.2:40).
UUSUSKONNOT
Raamattu varottaa kaikista uususkonnoista. Niitä nimitetään yhteisnimellä baabel. Baabel = sekoitus eli sekauskonto, jossa on elementtejä Raamatulle vieraista uskomuksista. Katso esim. Room. 16:17-18; Apt 20: 28- 31; 1 Joh. 2:18-19; Ilm. 18:4; 1 Tim.6:3-5.
Roomalaiskatolinen kirkko oli ensimmäinen uususkonto. Se muodosti käsitteen ”kristikunta”, johon luetaan kuuluviksi kaikki kastetut huolimatta heidän kääntymisestään. Tämä baabelin sekauskonto hylkäsi apostolisen uskon ja muodostui kirkoksi. Alusta asti se oli turmeluksen tiellä täynnä väkivaltaa, sotaa ja kauhun lietsontaa.
Kirkko keksi sakramentit, joilla korvataan Pyhän Hengen toiminta. Elävästä uskosta tuli uskonto. Alettiin luetteloida jäsenet. Syntyi käsite ”liittyä seurakuntaan” eli saada nimi kirkonkirjaan. Tähän liittyi paljon taikauskoa ja sen kautta pelkoa: ”Ellei nimeni kuulu jäsenkortistoon, en kuulu kirkkoon.” Se oli samaa kuin olla kirottu. Jossain määrin tämä taikauskoinen käsitys toimii edelleen, jopa vapaitten uskonsuuntien piireissä: ”Nimi jäsenkortistoon, niin kuulut seurakuntaan. Nimi pois jäsenkortistosta, etkä enää kuulu seurakuntaan.” Näin ei Raamattu missään kohden opeta. Se on vierasta sekauskontoa. Raamattu tuntee ainoastaan yhden jäsenluettelon: ” …iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitetut Taivaissa” ( Luuk. 10:20 ).
Katolisen kirkon toimesta on surmattu kymmeniä miljoonia ihmisiä mm. sen aiheuttamissa uskonsodissa ja inkvisitiolaitoksen julmuuksissa. Ne eivät todista rauhan puolesta.
LUTERILAISUUS
Meillä Suomessa toimiva saksalaisuskonto, evankelisluterilainen kirkko on eräs uususkonto. Se on roomalaiskatolisesta kirkosta 1500-luvulla erkaantunut lahko. Luterilaisuus syntyi siis 1500 vuotta kristinuskon ja meidän seurakuntamme syntymisen jälkeen. Se on opeillaan, esim. lapsikasteen harhallaan, eksyttänyt suuria ihmismassoja pois alkuperäisestä kristinuskosta. Syksyllä v 2000 koteihin jaettu katekismus edustaa tätä uususkontoa.
EKUMEENINEN LIIKE JA KIRKKOJEN MAAILMANNEUVOSTO
Maailmallista nimikristillisyyttä pahimmillaan edustavat Ekumeenisen liikkeen ja Kirkkojen maailmanneuvoston yhteydessä olevat uskonnot. Ne ovat ihmisperusteisten uskontojen yhdistämisliikkeitä, mutta samalla ne ovat todellisen Jumalan seurakunnan hajottamisliikkeitä. Suuntaus niissä on rakentaa ihmistekoista, ihmisten tekemien ”kristittyjen” yhteyttä.
Ekumeenisissa uskontokunnissa ei opeteta, että koko maailma kaikkine uskontoineen on synnin ja saatanan vallassa. Ko. liikkeissä ei hyväksytä Raamatun opetusta siitä, että tulee antaa pelastaa itsensä ”tästä nurjasta sukupolvesta” (Apt. 2:40).
Roomalaiskatolinen kirkko sekä Ekumeeninen liike ja Kirkkojen maailmanneuvosto kaikkine jäsenkirkkoineen on Ilmestyskirjan mainitsema baabelin porttokirkko: ”Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi, salaisuus: "Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti." Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain verestä” ( Ilm. 17:5-6 ). ”Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: "Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa” ( Ilm. 18:4 ).
Uskossa olevat ovat aina tunteneet todellisuuden paholaisesta ja sen uskonnollisesta toiminnasta:
”Me tiedämme, että olemme Jumalasta, ja koko maailma (kaikkine uskontoineen) on pahan vallassa” (1 Joh. 5:19 ). ”Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta” ( Apt.2:40 ) ja sen sekauskonnoista.
”Älkää mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä” ( Room. 12:2 ).
TAKAISIN ALKUUN
Yhä kuuluu Raamatun sivuilta alkuajan opetus: ”Ei yli sen, mikä on kirjoitettu” (1 Kor.4:6). Kukaan ei ole saanut lupaa tehdä lisäyksiä Raamatun kirjoituksiin - ei paavi tai Lutherkaan.
Kristinusko oli valmis apostolisena aikana. Raamatun lopussa onkin kehotus: ”.. jos joku panee niihin (Raamatun kirjoituksiin) jotakin lisää, on Jumala paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan; ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu” ( Ilm.22:18-19 ).
Laitoskirkot esim. luterilaisuus on tuonut Raamatun rinnalle lukuisia lisäyksiä. Näitä ovat mm. tunnustuskirjat, kirkkokäsikirjat, kirkkolaki, katekismus jne.. Tästä huolimatta ihmisille väitetään, että kansankirkossa pitäydytään yksin Raamattuun. Väite ei ole tosi. Jumala on ilmoittanut meille tahtonsa ainoastaan Raamatussa, ei katekismuksissa yms..
Raamatun opetuksissa pysyminen tarkoittaa sitä, että asetamme jokaiseen hengellistä elämäämme koskevaan väitteeseen kysymyksen: Missä kohden Raamattu opettaa niin? Jos jotakin asiaa ei löydy Raamatusta, poistamme sen uskonelämästämme. Näin teemme pesäeron vääristyneisiin kristinuskon muotoihin eli uususkontoihin. Jos jokin asia löytyy Raamatusta otamme sen iloiten vastaan. Näin tehden kuljemme takaisin alkuperäisen kristinuskon lähteille! Tämä on Jumalan tahto.
Jumalan Hengen liikehdintä on nyt siirtämässä painopistettä ulkopuolelle kaikkien uskonsuuntien, takaisin alkuperäiseen seurakuntatoimintaan. Tämä liikehdintä on muuttuva suureksi joukkopaoksi ulos baabelista.
Jumalan suuri siunaus ja menestys odottaa ulkopuolella uskontojen toimivia kristittyjä.
Jokaista kutsutaan mukaan tähän siunaukseen.
Lisää kirjoituksia alkuperäisestä kristinuskosta voit tilata maksutta osoitteestamme:
Sähköposti: [email protected]
Internetsivut: www.Jeesus-on-Herra.com
Kirjoittaja
Weijo Lindroos
Sofiankatu 3 A 61
20100 Turku
Kokous osoitteessamme joka lauantai ja sunnuntai klo 14.oo.
Tervetuloa!
Puh. 02-2 303 407 tai 040-556 32 97
E-mail: [email protected]