Tuntuu tosi kummalliselta, että ihmiset uskovat näihin ikivanhoihin kansantaruihin jumalasta, jeesuksesta, neitsyt mariasta, buddhasta, allahista jne, jne...
ja mitä ne pohjimmiltaan ovat? no, kuten sanottua, kansantaruja. sukupolvelta toiselle siirtyneitä satuja, joita kukin sukupolvi on omana aikanaan värittänyt ja sepittänyt lisää. eräänlainen ketjukirja. fantasiatarina.
jotkut ottavat kaiken vieläpä kirjaimellisesti, vaikka vanhimmat kirjoitukset ovat kirjoitettu aikana, joiden kieltä emme enää edes täysin tunne - jos lainkaan - vaan joudumme turvautumaan tulkintoihin tietyistä sanoista ja/tai symboleista. noihin aikoihin puhuttu kieli eroaa muutoinkin täysin omastamme, kuin yö ja päivä. koska kieli ja kulttuuri on kehittynyt - en ota kantaa mihin suuntaan se on kehittynyt, mutta johonkin...
on hassua miten monet valistavat uskoaan ja uskontoaan ottaen juuri kaiken niin kovin kirjaimellisesti. pelkäävätkö sellaiset ihmiset jotakin kenties? minusta he pelkäävät alistuessaan täydelliseen kritiikittömyyteensä ja siihen, etteivät edes suostu pohtimaan asioita itse. "sana, joka joskus kirjoitettu on, on totuus", he ajattelevat.
tämä nostattaa mieleeni mielenkiintoisen ajatuksen. mitä jos minä päättäisin luoda täysin uuden uskon. loisin vaikkapa joukon jumalattaria ja ihan oman luomiskertomukseni ja painattaisin tästä vaikkapa viidensadan kirjan painoksen. jossain vaiheessa tulevaisuudessa, kun ihmiskuntaa väistämättäkin kohtaa jokin katastrofi, joka pyyhkäisee suurimman osan ihmiskunnasta pois. jäljelle jääneet perustavat jossain päin maailmaa uuden kansakunnan ja kulttuurin. kuluu satoja, kenties tuhansia vuosia, kunnes tuo jäljelle jäänyt populaatio kasvaa niin suureksi, että osa heistä päättää lähteä etsimään itselleen uusia asuinsijoja. jotkut noista sattumalta löytävät jostakin minun kirjoittamani romaanin ja uskovat kaiken mitä olen kirjoittanut "ihmiskunnan luomisesta", "jumalattarista" ja "uskosta, johon tukeutuvat pelastuvat".
hmm... minä olisin luonut uskonnon ja johtanut nuo surkuhupaisan hyväuskoiset harhaan. olisinko mielissäni, ylpeä itsestäni. no, en todellakaan, sillä tietäisin nyt miten paljon kärsimystä sellainen tulisi aiheuttamaan: sotia, vainoja, kaikkea pahaa.
mutta olisin toki ylpeä komeasta fantasiatarinastani.
=)
ja mitä ne pohjimmiltaan ovat? no, kuten sanottua, kansantaruja. sukupolvelta toiselle siirtyneitä satuja, joita kukin sukupolvi on omana aikanaan värittänyt ja sepittänyt lisää. eräänlainen ketjukirja. fantasiatarina.
jotkut ottavat kaiken vieläpä kirjaimellisesti, vaikka vanhimmat kirjoitukset ovat kirjoitettu aikana, joiden kieltä emme enää edes täysin tunne - jos lainkaan - vaan joudumme turvautumaan tulkintoihin tietyistä sanoista ja/tai symboleista. noihin aikoihin puhuttu kieli eroaa muutoinkin täysin omastamme, kuin yö ja päivä. koska kieli ja kulttuuri on kehittynyt - en ota kantaa mihin suuntaan se on kehittynyt, mutta johonkin...
on hassua miten monet valistavat uskoaan ja uskontoaan ottaen juuri kaiken niin kovin kirjaimellisesti. pelkäävätkö sellaiset ihmiset jotakin kenties? minusta he pelkäävät alistuessaan täydelliseen kritiikittömyyteensä ja siihen, etteivät edes suostu pohtimaan asioita itse. "sana, joka joskus kirjoitettu on, on totuus", he ajattelevat.
tämä nostattaa mieleeni mielenkiintoisen ajatuksen. mitä jos minä päättäisin luoda täysin uuden uskon. loisin vaikkapa joukon jumalattaria ja ihan oman luomiskertomukseni ja painattaisin tästä vaikkapa viidensadan kirjan painoksen. jossain vaiheessa tulevaisuudessa, kun ihmiskuntaa väistämättäkin kohtaa jokin katastrofi, joka pyyhkäisee suurimman osan ihmiskunnasta pois. jäljelle jääneet perustavat jossain päin maailmaa uuden kansakunnan ja kulttuurin. kuluu satoja, kenties tuhansia vuosia, kunnes tuo jäljelle jäänyt populaatio kasvaa niin suureksi, että osa heistä päättää lähteä etsimään itselleen uusia asuinsijoja. jotkut noista sattumalta löytävät jostakin minun kirjoittamani romaanin ja uskovat kaiken mitä olen kirjoittanut "ihmiskunnan luomisesta", "jumalattarista" ja "uskosta, johon tukeutuvat pelastuvat".
hmm... minä olisin luonut uskonnon ja johtanut nuo surkuhupaisan hyväuskoiset harhaan. olisinko mielissäni, ylpeä itsestäni. no, en todellakaan, sillä tietäisin nyt miten paljon kärsimystä sellainen tulisi aiheuttamaan: sotia, vainoja, kaikkea pahaa.
mutta olisin toki ylpeä komeasta fantasiatarinastani.
=)
Vastaukset 18
Vanhimmat
Niin, se on todella... surullista, hämmentävää ja surkuhupaisaakin, miten eksyksissä ihminen on ollut kautta aikain... mutta että vielä nykyäänkin! Aina löytyy niitä, jotka pelkäävät tarpeeksi paljon ja jotka ajattelevat "mitä jos se kaikki tai puoletkin siitä onkin totta ja joudun helvettiin ellei uskoni ole tälle "jumalalle" riittävä"
Ja mitä tapahtuu niille, jotka eivät ole koskaan mistään uskonnosta kuulleetkaan? Olisiko sellaiset ihmiset tuomittuja jo syntyessään? Ja mitä tapahtuu niille, jotka eivät yksinkertaisesti löydä "sitä oikeaa" uskontoa näiden satojen ja tuhansien uskontojen joukosta tässä niin kovin hämmentävässä (salaliittoteorioiden ja harhaanjohdettujen luvatussa) maailmassa?
On surullista, että kristinusko, joka ankkuroituu tiukasti historiaa, pyritään supistamaan historiasta irrallaan syntyneeksi ja eläväksi saduksi.
On surullista, että on olemassa kristinuskon ulkopuolisia lähteitä, jotka antavat tietoa kristinuskon asioista.
On surullista, että Jeesus Nasaretilainen on ollut todellinen historiallinen henkilö...tietenkin ns. uskonasiaksi jää se, onko Hän todella Jumalan Poika vai ihminen.
On surullista se, että Pontius Pilatus oli todella käskynhaltijana antamassa ristiinnaulitsemis lupaa.
On surullista se, että keisari Augustus on todella elänyt.
On surullista se, että miljoonat ja miljoonat ihmiset yhäkin kokevat olevansa yhteydessä tuohon samaan Naseretin Jeesukseen.
On surullista sekin, että ei-uskonnollinen ajattelu on nykyajan länsimaita ja joitakin muualla asuvia yksilöitä lukuunottamatta, hyvin vierasta ihmiskunnalle.
JA VARSINKIN SE ON SURULLISTA, että heistä kerrotut tarinat koettiin pyhiksi, eikä niitä haluttu muuttaa sen vuoksi. Se on niin surullista, että Raamatun teksteistä on säilynyt varhaisilta ajoilta tuhansia tekstejä. Näiden avulla on voitu todistaa, että Raamattu ei ole muuttunut jatkuvasti uusien satuilujen takia, vaan on pysynyt samana....on se niin surullista.
RAUHA, JA IHMISILLÄ HYVÄ TAHTO ..
Toiset eivät tiedä Hyvän tahdon ARVOA !
On niitä jotka uskovat kaikkeen uusiin selityksiin
maailmankaikkeudesta ja kääntävät
-omaksi kadotuksekseen-
suoran.
On täysin utoppisesti uskoa
aikuisten satuihin, miten kaikki on alkanut ja
millaileen päättynee ...
Tai oletettavasti ?
Perustaen luonnon lakeihin oppinsa
ja tietoinen olla siitä
ettei itsestään ala mitään .
Kun on järjestys, niin se on myös ylläpidettävä .
Ihminen päin toisin järkyttää sitä ?
Enpä ole kaikkea tiedettä vastaan tietenkään .
Mutta miksi jäädä katsomaan yksinomaan vasemmalle,
kun voisi tarkkailla oikeallekkin .
miksi ylipäänsä tarkkailla VAIN vasemmalle ja oikealle, kun noita suuntia on joka puolelle kolmiulotteisessa maailmassamme?
se, että joku ei usko näihin ikivanhoihin satuihin ei suinkaan tarkoita automaattisesti sitä, että hän uskoisi siihen mitä tiede on selitellyt, hyvät ihmiset.
se, että "mikään ei synny itsestään tyhjästä" ei myöskään tarkoita sitä, että jumala olisi olemassa. se ei ainakaan tarkoita sitä, että meidän raamattumme tai koraanimme tai mikään mukaan "kirjamme" tai jumalamme olisi tosi asia.
raamatun kirjoituksetkaan eivät välttämättä tarkoita sitä, että jumala olisi koskaan antanut meille merkkiäkään itsestään. tätä on niin kovin vaikea monien käsittää.
minä en usko raamattuun, vaan pidän sitä pelkkänä ajan kuvauksena, jota on väritelty tarinoilla (tositarinoiden lisäksi), jumalalla ja keksityllä pyhällä hengellä sun muilla ihme jutuilla. se minusta niin sanotusti huonosti kirjoitettu ja keskeneräiseksi jäänyt romaanin käsikirjoitus, josta on syntynyt eräs maailman suurimmista uskonnoista.
ehkä jumala on, ehkä ei. yhdentekevää. ja jos hän olisikin, olisi hän hullu, tyranni ja todellinen itsekäs narsisti, jos vaatisi ihmiseltä (omalta lapseltaan?) näin hämmentävien todisteiden valossa mahdottomia ja sokeaa uskoa itseensä. ja miksi jumala sellaista vaatisi? siksikö, että raamatussa lukee niin? raamatussa, joka on ihmisen kirjoittama, ihmisen edimoima ja ylipäänsä ihmisten käsiin annettu...
se, että ihminen ei usko, ei tarkoita sitä, että hän olisi paha tai huono. useissa tapauksissa se on juuri päin vastoin. kristinusko on kautta aikain ollut alistamisen uskonto, ihan kuin islamkin ja moni moni muu, oudoista lahkoista nyt puhumattakaan. se rakkaus on vain siellä jossakin sanassa, hirvittävällä tavalla satojen uhkaavien lauseiden seassa... siitä minä en pidä.
Onhan jokaisen itsensä valinnassa .
Liikkuuko mielessä omastamielestään mikä ?
kun tokaistaan...uskovaiset on ??????? tms.
Kyllä rajansa on jyrkäksi tehnyt , kun ei tiedä
miten monessa tehtävässa kuitenkin uskovaiset vaikuttaa.
Tämä - katsoa vain vasemmalle- on katsoa vain yksipuolisesti ?
Ponnistaa turhaan raamattua vastaan, niinkuin itse ne
ymmärtää , tai toinen kertonut ja uskoa se ?
Jos sinä et usko tieteenselitykseen, niin jokin
mielestäsi on pitävämmin todistettavissa, kuin
että raamattu .
Kerrohan mihin nojaat ?
Raamattu on kirjoitettunna kuitenkin niin, jotta
kun sinulle avautuu yksi ja avataan enemmän..
Tulet itse näkemään silloin
TÄSSÄHÄN SANOTAAN SELKEÄSTI..
TÄSSÄHÄN PUHUTAAN JUURI TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ ..
TÄMÄ SANAHAN ELÄÄ !
Minäkin uskon Evankeliumin Ilosanomaan
ja kun olen todeksi saanut kokea..
saduksi tosiasioita en voi muunnella .
Ihmejuttuja raamattu sisältää ja myös
ylittää luonnonlait . ( ne eivät sido )..
miksi ?
Mikä voisi Jumalan Pyhän Hengen sitoa !
Vaikkei saisikaan odottamaansa vastausta..
..Jumalaa ei vangita voi .
Mistä kaikkiaallinen voima elä'mällä maailmassamme ?
Minä uskon epäröimättä
On jumala
yli kaikkien jumalien !
Jos tahtoo oppia, kyllä sen tulee käsittämäänkin,
mutta USKOMINEN tarkoittaa luottamista
Evankeliumin sanomaan ja luottomme monesti punnitaan.
Sovitustyö on mihin järkemme ei ylety
ja siksi perustuu Uskoon .
Valheen isä
Joka saatanaksikkin kutsutaan , hän on niiden isä
jotka häntä seuraavat.
Jumalan lapsia on ne jotka Jumalaa tahtovat seurata.
"Jos sinä et usko tieteenselitykseen, niin jokin
mielestäsi on pitävämmin todistettavissa, kuin
että raamattu .
Kerrohan mihin nojaat ?"
-en nojaa mihinkään, vaan seison tukevasti jaloillani ja katselen milloin ajatuksiini, milloin eteenpäin yrittäen hahmottaa mihin olemme (itseni mukaan lukien) menossa. tällä hetkellä ei totisesti hyvältä näytä... ja se tuskin on kenellekään mikään uutinen. eli minä olen yhä etsintäretkelläni, tasapainoillen omien kehitelmieni (ajatusteni) kanssa, joihin poimin niin sanotusti "parhaat palat" niin tieteestä kuin uskonnoistakin. katsotaan mitä tulee, jos tulee valmista tässä elämässä =)
"Raamattu on kirjoitettunna kuitenkin niin, jotta
kun sinulle avautuu yksi ja avataan enemmän..
Tulet itse näkemään silloin
TÄSSÄHÄN SANOTAAN SELKEÄSTI..
TÄSSÄHÄN PUHUTAAN JUURI TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ ..
TÄMÄ SANAHAN ELÄÄ !"
-niin... yhtä taitavasti kirjoitti eräskin herra ennustuksiaan. hänen nimensä oli Nostradamus. hänenkin sanansa voidaan (vilkkaalla mielikuvituksella) tulkita tämän päivän tapahtumiin. riippuu vain siitä katsooko asioita yhtään kriittisin silmin vai uskooko sokeasti selitykset ja ennusmerkit (jotka siis on niin taitavan epämääräisiä, että ne voidaan sijoittaa hyvin moniin tapahtumiin).
"Minä uskon epäröimättä
On jumala
yli kaikkien jumalien !"
-no, kaiketi tuo olisi niin sanotusti "turvallisin" menetelmä siinä tapauksessa, JOS sattuisitkin olemaan oikeassa =) eihän siinä ainakaan mitään häviä... kai? mutta kukin taaplaa tyylillään tämän elämänsä (ilman mitään epäkunnioitusta uskoasi kohtaan). jollain tasolla - tunnustan! - olen jopa hiukan kateellinen sinunlaisillesi, jotka voivat levollisin mielin luottaa ja turvata johonkin.
puuttuuko sinun riveistäsi puolet vai oletko leikkinyt käännöskoneilla? Tekstiäsi ja lauseitasi olisi niiin paljon mukavampi lukea ihan kokonaisina lauseina, edes jotakuinkin ymmärrettävinä, ilman että tarvitsee arvailla mitä tälläkin tajunnanvirralla nyt haetaan. Ehkä olen vain tiukkapipoinen kielen suhteen mutta ymmärrät varmmankin mitä yritän sanoa.
***
Mikä se olikaan se uskonto jonka pohjalta tuo suuri ja mahtava neuvostoliitto alkoi suomen köyhää kansaa vainoamaan, muistatko vielä sen, minä muistan. Enkä voi unohtaa tuota kiinan mahtivaltiotakaan tässä yhteydessä, en vaikka haluaisin. Karl Marx oli kyllä monissa teorioissaan oikeassa. Mutta ymmärsikö joku juuri väärin käytännön ja teorian välisen eron joka johti näihin maailman karmeinpiin "satuihin", jossa miljardit, miljoonat ihmiset elävät vieläkin. Raha, raha, raha ja ihmisten kunnianhimo sekä omistamisenhalu se maailmaa vie kohti tosi auvoista loppuaaan. Kannattaa kuitenkin olla jossakin mielessä vielä jopa optimistinen. ;) Siis ainaskin meidän oikea uskoisten, ei sinun! :)
Keskustelun aloittaja ei liene ole tutustunut Uskon alkajaan ja sen täydelliseksi tekijään Jeesukseen. Kulisseihin olet näköjään törmäillyt melkein joka kadun kulmassa. Uskonnot ovat juuri ihmisten keksimiä juttuja, joten niissä ei ole elämää. Ei Jeesusta voida tuntea inhimillisin keinoin. Se täytyy kokea, että Jeesus on sisäisesti minussa. Autuas se mies joka ei vaella jumalattomien teitä, eikä istu siellä missä pilkkaajat istuvat.
Sydämestä se löytyy, siis koko taivastenvaltakunta.
Valitettavasti emme pääse enää karkuun pilkkaajia, sekin on mainittu edeltäkäsin Johanneksen ilmestys-
kirjassa, jossa Johannes välittää Kristuksen sanomaa tulevasta lopusta. Jonka jälkeen ilo on ylimmillään.
Odotellaan sitä. :)
entä onkohan siellä johanneksen ilmestyskirjassa kerrottu mitään siitä miksi uskovat ovat kautta aikain olleet niin itsekkäitä, omahyväisiä ja rasistisia, että herjaavat ei-uskovia lähettäen heidät sanoillaan helvettiin sen sijaan, että toimisivat kirjansa mukaisesti, eli ymmärtäen ja rakastaen kaikkia lähimmäisiään, myös vihamiehiään.
ulkoa opetellut raamatunlauseet tuskin takaavat pääsyä vielä mihinkään. jos te uskovat oikeassa olette taivaan suhteen, eiköhän se pääsylippu lunasteta kuitenkin jollain muulla tavoin, kuten käyttäytymisellä kanssaihmisiä kohtaan.
sinulla, trubadurix, on kyllä mainio taito tulla höpisemään omiasi alkuperäisen aiheen vierestä - tarkoitan kilometreittäin vierestä!
Jos ihmisten pyytetön auttaminen ja opastaminen
on sinun mielestäsi sekä käsityksesi mukaan vain itsekkyyttä ja tämän maallisen maailman rahan ja vihan kyllästämä tyyli epäitsekyyttä edustava, niin täytyy vain ihmetellä logiikkasi tasoa ja rationaalisen ajattelun kykyäsi.
Ei yksikään uskova tai uskoton ihminen voi lähettää ketään helvettiin, tämä selvennykseksi.
Tuo tapa jolla esim. kirjoitat muiden ihmisten nimet kertovat sinusta kyllä yllättävän paljon.
Ja tuo, että jatkuvasti kirjoitat omahyväisyydestä
ja itsekkyydestä. Onko sinulla valot pois kun käyt vessassa?
Avauksen aiheena oli sadut, etkö osaa lukea?
en lietso vihaa - ainakaan se ei ole tarkoitukseni, vaan esitän kritiikkiä.
uskovien kyltymättömällä omahyväisyydellä ja intohimoisella itsekyydellä tarkoitan juuri sitä miten he ikään kuin omivat itse itselleen paikan taivaasta julistautumalla julkisesti "kristuksen morsiameksi" tai "jeesuksen seuraajaksi", eivätkä he edes huomaa sitä miten he käyttäytyvät kanssaihmisiään kohtaan. niin moni uskova ei tunnu muistavan mielessään fraaseja (jotka raamatustakin löytyvät) "ylpeys käy lankeemuksen edellä", "älä nuolaise ennen kuin tipahtaa" (jälkimmäinen tosin muunnelmana), "kukaan ei ole toista ylevämpi tai arvokkaampi", "älä tuomitse, jottei sinua tuomittaisi". tämä kaikki on sitä epätasa-arvoistamista, joka on omahyväisyyttä, ystäväni.
minulla on tästä lukuisia hyviä esimerkkejä oikeasta elämästä. suu vaahdossa paasataan (pelotellaan!) silmät leiskuen (jopa lapsille!) helvetistä ja saatanasta ja siitä kohtalosta, johon kaikki muut kuin uskovat joutuvat. mitä uskovan päässä liikkuu puhuessaan moisia kauhutarinoita lapselle??? hyvin monasti tämä paasaaja ei edes ole ottanut selvää onko hänen tulikivenkatkuisten sanojensa kohde uskovainen. hän vain paasaa, koska hän olettaa omiaan. toisekseen hän ei myöskään paasaustuulella ollessaan ymmärrä, ettei hänellä ole valta ketään mihinkään lähettää.
mitä taasen tulee kirkon pyyteettömyyteen ja todellisessa hädässä olevan auttamiseen (vaikka apua melkein rukoilisi), siitä voidaan olla montaa mieltä. tästäkin on esimerkki olemassa, mutten sitä halua tuoda esille. sanon vaan, että pelkkää välinpitämättömyyttä tuli seurakunnan taholta.
minusta on hassua miten uskovat poimivat raamatusta vain ne tietyt jutut, joita noudattavat. karkeana esimerkkinä: kuinka moni uskovainen todella nykyään avaisi tuntemattomalle hädässä olevalle kotinsa oven, jos tämä kolkuttaisi? kuinka moni antaisi omastaan, rahaa tai ruokaa hädässä olevalle... oikeassa tilanteessa ja karvoihin katsomatta?
sisäisen tutkinnan paikka itse kullekin...
ja miten neuvostoliitto, kiina ja raha tai karl marx liittyvät satuihin tai uskontoihin? nämä kaikki esille tuomasi asiat eivät ole kumpaakaan, sillä ne ovat (karl marx oli) konkreettisia, olemassa olevia asioita.
Nii-i, mitenkä ne nyt liittyy elämään ollenkaan. ;)
no, elämäänhän nyt liittyy kaikki. kyse olikin uskontojen ja satujen suhde toisiinsa. keskity nyt, hyvä mies. =)