Yksinäinen , yksinäisyydestä kärsin ... ihmisiä pyörii ympärillä , mutta silti koen yksinäisyyden tunteita .
Pelkään vaikka olen avoin rohkea , mutta perin hiljainen iskuja , petetyksi tulemista .
Kuinka monet leikkii tunteilla , joka on arka paikka . Mielummin väistyn syrjään ja lähden , pakenen paikalta .
Suojelen tavallani itseäni sillä , se miksi olen ajautunut tähän on kokemukset jotka ovat tuoneet tämän tunteen . Ystävyys , luotamus , hyväksytyksi tuleminen tälläisena kuin olen , aitona ihmisenä . Mikä poistaisi yksinäisyyden .
Ehkä näen joskus sen päivän .... saan kokea yksinäisyyden poistumisen elämästäni .
Pelkään vaikka olen avoin rohkea , mutta perin hiljainen iskuja , petetyksi tulemista .
Kuinka monet leikkii tunteilla , joka on arka paikka . Mielummin väistyn syrjään ja lähden , pakenen paikalta .
Suojelen tavallani itseäni sillä , se miksi olen ajautunut tähän on kokemukset jotka ovat tuoneet tämän tunteen . Ystävyys , luotamus , hyväksytyksi tuleminen tälläisena kuin olen , aitona ihmisenä . Mikä poistaisi yksinäisyyden .
Ehkä näen joskus sen päivän .... saan kokea yksinäisyyden poistumisen elämästäni .
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kavereita on, mutta tunnen aina sisimmässäni etten kuulu joukkoon. En edes avaudu kenellekään tutulle syvällisemmin, koska tiedän sen olevan turhaa.
Pitää silti vaan mennä virran mukana ja esittää olevansa yks osa kokonaisuutta, vaikka tekis mieli mennä toiseen suuntaan ja jättää kaikki muu taakse.
Maailma on ihme paikka, toisille paratiisi ja toisille helvetti.
Kavereita voi todella olla , mutta kten kirjoitit et kuulu joukkoon . Oletko miettinyt miksi .
Miksi menet virran mukana , eikö se ole aika pinnallista ... ?!
Avautuminen se on vaikeaa , en edes itse kykene siihen , koska koen aivan samalla tavalla turhauttavalta sen . Moniko edes kuuntelisi , helompi olla hiljaa . Usein kylläkin vetäydyn kuuntelupuolelle jos ympärillä on muita useampia ihmisiä .
Sama tunne , haave jättää kaikki taakse ja häipyä paikkaan missä voisi olla se mitä on .
Itselleni elämä on helvetti kuin paratiisi . J a se kuinka pinnallisia ihmiset ovat , kuinka heille tärkeintä on vain maallinen mammona , se mikä ei itselleni merkitse mitään .
Ehkä elämässäni arvot ovat niin erilaiset , enkä ymmärrä vain kaikkea . Joten pakenen mielummin yksinäisyyteen .
En oikeastaan ole miettinyt näitä asioita, vaan yleensä pyrin tukahduttamaan ne alkutekijöissään. En osaa muuta sanoa joukkoon kuulumattomuuden tunteesta kuin se, että tunnen olevani liian erilainen. En ymmärrä toisten ajatusmaailmaa, eikä toiset taas ymmärrä minun. Ja kun näin on, ei oikein tunnu kuuluvansa joukkoon.
Virran mukana kuljen siinä suhteessa, että jatkan samaa rataa vaikka pitäisi kääntyä ja lähteä toiseen suuntaan. Menen sinne mihin en tahdo, ja jätän menemättä sinne mihin tahtoisin.
Tuntuu vaan helpommalta antaa kaiken mennä niinku aina on menny, vaikka huomaa ettei todellakaan ole onnellinen tilanteesta jossa on.
HEI ÄLÄ IHMEESSÄ ANNA TUNTEIDEN TUKAHTUA ALLESI , NOSTA NE ... NÄYTÄ TUNTEESI . HILJAA HYVÄ TULEE !
KOET KUIN ITSEKKIN TUNTEESTA ETTEN KUULU JOUKKOON , ENKÄ YMMÄRRÄ KAIKKIEN AJATUKSIA .
VIRTA VIE , MUTTA VIRTA TUO MYÖS ! KÄÄNNY JA LÄHDE SUUNTAAN JOHON ITSE HALUAT . EI AINA VOI KULKEA TOISTEN VIETÄVÄNÄ . SEKIN VAATII TYÖTÄ , OMAN TIENSÄ KULKEA .
ONNELLISUUS , EI AINA VOI OLLA . JOKAISELLA ON MEILLÄ OMAT HUONOT HETKET MUTTA NIIDEN KANSSA ON OPITTAVA ELÄMÄÄN . VAIKEAA SE ON , TAISTELUA . MUTTA JOS ON TODELLINEN YSTÄVÄ RINNALLA , YSTÄVÄ JOLLE PUHUA , YSTÄVÄ JOKA ON KOKENUT SAMANTYYPPISISTÄ ONGELMISTA , ASIOISTA ... YHDESSÄ OLISI HYVÄ JATKAA !!!
Mutta olen niin jumissa tässä hetkessä että en jaksa enää yrittää väkisin tehdä asioita paremmiksi.
Parempaa odotellessa on hyvä koittaa nauttia kaikesta mahdollisesta, kunnes löytää sen ankkurin joka pitelee aloillaan maailman suurten aaltojen keskellä.
Uskon löytäväni tasapainon ja onnen, sitten kun löydän ihmisen joka tuo sen ilmestymällä elämääni.
"Uskon löytäväni tasapainon ja onnen, sitten kun löydän ihmisen joka tuo sen ilmestymällä elämääni."
Taistelen itse juuri tämän saman ajatuksen kanssa.
Miksi kukaan voisi tehdä sinut (tai minut) onnelliseksi? Mikä olisi se taika, jolla se onnistuisi?
Sanonnassa "Onnelliseksi ei voi tulla, onnellinen voi vain olla" taitaa olla aika paljon perää. Onnea on turha etsiä muiden ihmisten kautta, ja tasapaino syntyy vain katsomalla sisäänpäin.
En väitä, että se olisi helppoa. Minä soudan ja huopaan omien tunteideni kanssa. Mutta pikkuhiljaa tasapaino alkaa löytymään. Töitä se tosin vaatii...
>>Miksi kukaan voisi tehdä sinut (tai minut) onnelliseksi? Mikä olisi se taika, jolla se onnistuisi?>Onnea on turha etsiä muiden ihmisten kautta, ja tasapaino syntyy vain katsomalla sisäänpäin.
Uskon että , ilanteesi on jumissa , mutta anna aikaa .
Toden totta nauti siitä mistä voit , siitä on hyvä lähteä .
Mutta hyvin kuvastaa :
KUNNES LÖYTÄÄ ANKKURIN JOKA PITELEE ALOILLAAN KIINNI MAAILMAN SUURTEN AALTOJEN KESKELLÄ !
Sitä varmaan kaikki tarvitaan ja kun se tie löytyy , ankkurikin on helppo irroittaa ja antaa virtojen viedä .
Juuri tuohon päämäärään pyrin kaiken aikaa :)
Toivottavasti se hetki ei ole kaukana tulevaisuudessa.
Tuo edellinen kirjoittamasi teksti oli todella osuva varmaan meille monille . Ankkuroida itsensä . Mutta asiat täytyy jokainen tosiaan nähdä omasta kulmasta . Kuten itse kirjoitit sinulla on tavoite mihin tavallaan pyrit .
Ja toivon hetkesi olevan lähellä jotta voit nostaa sen ankkurin .
Joillakin se voi olla todella vaikeaa ja yksin se on vaikeampaa . Silloin tarvisi edes yhden ystävän tueksi ja turvaksi , kantavaksi voimaksi tavallaan yksinäisyyteen .
Siihen pimeyteen jossa voi olla vaikea nostaa ankkuria ja löytää edes tietä .
Se siinä onkin. Suojelet itseäsi ehkä liikaa, etkä päästä ketään lähelle.
Se voi olla ja onkin totta suojelen . Syystä että olen joutunut erittäin ikäviin tilanteisiin , ulkoiset tekijät ovat tuoneet tämän . Voinko luottaa , hyväksytäänkö minut tälläisena kuin olen aitona ihmisenä . Olen aina ennen ollut ulospäin suuntautuva jo työnikin puolesta . Se jos mikä ihmetyttää itseänikin .
Mutta kun törmään tänäpäivänä ihmisiin ja huomaan kuinka kylmiä , tunteettomia osa on . Se vetää kuin ulkokuoreen itseni .
Teen valtavasti sen eteen jotta pääsisin pois , mutta se tärkein avain on hukassa .