Sekaisin..tutkintonimikkeet

Olin viime joulukuussa viimeksi Hgin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan publiikissa. Kyllä siellä jaetuissa todistuksissa edelleen luki, että on suorittanut OTK tutkinnon, tosin todistuksissa myös luki, että saa käytää OTM titteliä.

"LL.B. = oikeustieteen kandidaatti"
LL.B = Bachelor of Laws
Alempi oikeustutkinto, eli vastaa Suomen nykyistä oikeusnotaarin, sekä aiempaa varanotaarin tutkintoa suurinpiirtein.

"LL.M. = oikeustieteen lisensiaatti"
LL.M. = Master of Laws
Ylempi oikeustutkinto joka vastaa Suomen OTM/OTK-tutkintoa. Lisäksi tuon LLM:n arvon voi Suomessa saada suorittamalla eräitä oikeustieteen englanninkielisiä erityiskoulutusohjelmia.

caveat.emptor kirjoitti:

"LL.B. = oikeustieteen kandidaatti"
LL.B = Bachelor of Laws
Alempi oikeustutkinto, eli vastaa Suomen nykyistä oikeusnotaarin, sekä aiempaa varanotaarin tutkintoa suurinpiirtein.

"LL.M. = oikeustieteen lisensiaatti"
LL.M. = Master of Laws
Ylempi oikeustutkinto joka vastaa Suomen OTM/OTK-tutkintoa. Lisäksi tuon LLM:n arvon voi Suomessa saada suorittamalla eräitä oikeustieteen englanninkielisiä erityiskoulutusohjelmia.

Lue lisää

yliopiston käytössä voi "valehdella" noin paljon???

Nimittäin katsoin tiedekunnan sivuilta jossa oli OTK tutkinnon suorittanut assistentti mutta englanninkielisessä käännöksessä tuo oli LL.M.

Eli onko nyt sekoittamassa tätä asiaa tuo vanha käytäntö viodelta 2005?

En viitsisi valehdella opiskelevani maisteriksi kun opiskelen kandiksi.

Miten yleistä on Jur.Stud.?

caveat.emptor kirjoitti:

"LL.B. = oikeustieteen kandidaatti"
LL.B = Bachelor of Laws
Alempi oikeustutkinto, eli vastaa Suomen nykyistä oikeusnotaarin, sekä aiempaa varanotaarin tutkintoa suurinpiirtein.

"LL.M. = oikeustieteen lisensiaatti"
LL.M. = Master of Laws
Ylempi oikeustutkinto joka vastaa Suomen OTM/OTK-tutkintoa. Lisäksi tuon LLM:n arvon voi Suomessa saada suorittamalla eräitä oikeustieteen englanninkielisiä erityiskoulutusohjelmia.

Lue lisää

(mvs.), HTK    

Amanuenssi

ja englanniksi


B.Sc.


ja sama henkilö toisessa kohdassa...
oli OTK suomeksi

ja englanniksi

LL.M.


Onko kyseessä lapsus?

asian nähnyt kirjoitti:

(mvs.), HTK    

Amanuenssi

ja englanniksi


B.Sc.


ja sama henkilö toisessa kohdassa...
oli OTK suomeksi

ja englanniksi

LL.M.


Onko kyseessä lapsus?

Lue lisää

Aikaisemmin oikeustieteellisestä valmistuneet (ylemmän korkeakolututkinnon suorittaneet) olivat oikeustieteen kandidaatteja (kun muilla aloilla yl. maistereita), joka siis englanniksi kääntyy LLM. Nykyään uuden tutkintorakenteen mukaan valmistuvat valmistuvat oikeustieteen maistereiksi, joka siis vastaa tuota LLM-nimikettä.

LLB on alempi korkeakoulututkinto oikeustieteessä (esim. Britanniassa on varsin yleistä, että lueataan van alempi bachelor-tutkinto, aineessa kuin aineessa, jota sitten voi jatkaa maisteriksi, esim. oikeustieteen maisteriksi eli LLM:ksi), suomessa alempi tutkinto (joka uuden tutkintorakenteen myötä tuli pakolliseksi välivaiheeksi) on varanotaari.

Oikeustieteen kandidaattia käytetään edelleen yleisesti, ja monet lakimiehet kääntävät en esim. englanninkielisessä CV:ssä LLM.

Jur.stud on ruotsia ja tarkoittaa oikeustieteen ylioppilasta (eli henkilöä, joka vasta opiskelee, eikä ole vielä suorittanut tutkintoa).

asian nähnyt kirjoitti:

(mvs.), HTK    

Amanuenssi

ja englanniksi


B.Sc.


ja sama henkilö toisessa kohdassa...
oli OTK suomeksi

ja englanniksi

LL.M.


Onko kyseessä lapsus?

Lue lisää

"HTK"
= hallintotieteiden kandidaatti (alempi hallintotieteiden tutkinto)

"B.Sc."
= alempi (luonnontieteellinen) yliopistotutkinto. Enpä tiedä, voi olla että kyseinen henkilö käytti tuota lyhennettä omasta hallintotieteen tutkinnostaan, vaikka oikea lyhenne olisi bachelor of administration. Olen itsekin havainnut, etteivät nuo yhteiskunnallisten tutkintojen käännökset ole vielä kovin vakiintuneet, ja niissä on paljon heittoja sekä kirjavia käytäntöjä.

"ja sama henkilö toisessa kohdassa...
oli OTK suomeksi ja englanniksi LL.M."
Jälkimmäinen on ihan oikein. Jos samalla henkilöllä on molemmat niin ilmeisesti hänellä on kaksi eri alan kanditutkintoa, eli hän on hallintotieteen kandi, (alempi tutkinto) sekä oikeustieteen kandi (ylempi tutkinto).

nippeli kirjoitti:

Aikaisemmin oikeustieteellisestä valmistuneet (ylemmän korkeakolututkinnon suorittaneet) olivat oikeustieteen kandidaatteja (kun muilla aloilla yl. maistereita), joka siis englanniksi kääntyy LLM. Nykyään uuden tutkintorakenteen mukaan valmistuvat valmistuvat oikeustieteen maistereiksi, joka siis vastaa tuota LLM-nimikettä.

LLB on alempi korkeakoulututkinto oikeustieteessä (esim. Britanniassa on varsin yleistä, että lueataan van alempi bachelor-tutkinto, aineessa kuin aineessa, jota sitten voi jatkaa maisteriksi, esim. oikeustieteen maisteriksi eli LLM:ksi), suomessa alempi tutkinto (joka uuden tutkintorakenteen myötä tuli pakolliseksi välivaiheeksi) on varanotaari.

Oikeustieteen kandidaattia käytetään edelleen yleisesti, ja monet lakimiehet kääntävät en esim. englanninkielisessä CV:ssä LLM.

Jur.stud on ruotsia ja tarkoittaa oikeustieteen ylioppilasta (eli henkilöä, joka vasta opiskelee, eikä ole vielä suorittanut tutkintoa).

Lue lisää

"suomessa alempi tutkinto (joka uuden tutkintorakenteen myötä tuli pakolliseksi välivaiheeksi) on varanotaari."
Kun aiempi varanotaarin n. 80 ov:n laajuinen tutkinto muuttui muutama vuosi sitten 120 ov:n pituiseksi, tutkinnon nimikin muuttui oikeusnotaariksi.

caveat.emptor kirjoitti:

"HTK"
= hallintotieteiden kandidaatti (alempi hallintotieteiden tutkinto)

"B.Sc."
= alempi (luonnontieteellinen) yliopistotutkinto. Enpä tiedä, voi olla että kyseinen henkilö käytti tuota lyhennettä omasta hallintotieteen tutkinnostaan, vaikka oikea lyhenne olisi bachelor of administration. Olen itsekin havainnut, etteivät nuo yhteiskunnallisten tutkintojen käännökset ole vielä kovin vakiintuneet, ja niissä on paljon heittoja sekä kirjavia käytäntöjä.

"ja sama henkilö toisessa kohdassa...
oli OTK suomeksi ja englanniksi LL.M."
Jälkimmäinen on ihan oikein. Jos samalla henkilöllä on molemmat niin ilmeisesti hänellä on kaksi eri alan kanditutkintoa, eli hän on hallintotieteen kandi, (alempi tutkinto) sekä oikeustieteen kandi (ylempi tutkinto).

Lue lisää

eroavat toisistaan jos esimerkiksi kaikki suoritetut kurssit ovat oikeustieteen kursseja.Eli täysin samat opinnot?Siis "TÄYSIN SAMAT" perus opinnot ja aineopinnot kuin oikeustieteissä.

Kumpi on parempi ja miten tuo ero näkyy tutkinnossa ja nimikkeessä ja kuinka se näkyy työelämässä?Saako OTK tutkintonimikettä käyttää opintojen vaiko tiedekunnan mukaan?

OTK ja HTK kirjoitti:

eroavat toisistaan jos esimerkiksi kaikki suoritetut kurssit ovat oikeustieteen kursseja.Eli täysin samat opinnot?Siis "TÄYSIN SAMAT" perus opinnot ja aineopinnot kuin oikeustieteissä.

Kumpi on parempi ja miten tuo ero näkyy tutkinnossa ja nimikkeessä ja kuinka se näkyy työelämässä?Saako OTK tutkintonimikettä käyttää opintojen vaiko tiedekunnan mukaan?

Lue lisää

"No miten sitten OTK ja HTK eroavat toisistaan jos esimerkiksi kaikki suoritetut kurssit ovat oikeustieteen kursseja."
Ero on siinä että toinen on hallintotieteen alempi korkeakoulututkinto, ja toinen on oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto.

"Kumpi on parempi ja miten tuo ero näkyy tutkinnossa ja nimikkeessä ja kuinka se näkyy työelämässä?"
OTK/OTM tutkinnolla pääsee eräisiin sellaisiin virkoihin, joihin muilla tutkinnoilla ei pääse, eli muodollinen status ratkaisee.

caveat.emptor kirjoitti:

"No miten sitten OTK ja HTK eroavat toisistaan jos esimerkiksi kaikki suoritetut kurssit ovat oikeustieteen kursseja."
Ero on siinä että toinen on hallintotieteen alempi korkeakoulututkinto, ja toinen on oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto.

"Kumpi on parempi ja miten tuo ero näkyy tutkinnossa ja nimikkeessä ja kuinka se näkyy työelämässä?"
OTK/OTM tutkinnolla pääsee eräisiin sellaisiin virkoihin, joihin muilla tutkinnoilla ei pääse, eli muodollinen status ratkaisee.

Lue lisää

kömmähdys edellisessä viestissäni, varanotaari->oikeusnotaari.

Sitä tutkintonimikettä käytetään, minkä se tiedekunta saa myöntää, josta valmistuu. (Esim Joensuussa saa lukea paljon ympäristöoikeutta, mutta oikeusteellisen tutkinnon myöntämisoikeutta sillä yliopistolla/tiedekunnalla ei ole).
Hallintoteiteiden maisterit ja oikeustieteenmaisterit valmsituvat eri tiedekunnista. Mutta sinänsä OTK ei ole mitenkään suojattu, eli eipä kukaan vahdi, kuka esiintyy OTK:na. Vrt. esim. asianajaja, joka on lailla varattu vain asianajajatutkinnon suorittaneiden ja Suomen asianajajaliiton jäsenten käyttöön.

Tietyt virat ja ammatit ovat varattu vain OTK/OTM-tutkinnon suorittaneille, esim. tuomarin virat tuomiosistuinlaitoksessa, syyttäjän virat, ja asianajajat (tosin kelpaa tietyin edellytyksin myös ulkomainen lainopillinen tutkinto). Eli vaikka olisi hallintotieteiden maisteri ja opiskellut vain oikeustieteellisiä kursseja, ei voi päästä esim. käsräjäoikeuteen tuomariksi.

nippeli kirjoitti:

kömmähdys edellisessä viestissäni, varanotaari->oikeusnotaari.

Sitä tutkintonimikettä käytetään, minkä se tiedekunta saa myöntää, josta valmistuu. (Esim Joensuussa saa lukea paljon ympäristöoikeutta, mutta oikeusteellisen tutkinnon myöntämisoikeutta sillä yliopistolla/tiedekunnalla ei ole).
Hallintoteiteiden maisterit ja oikeustieteenmaisterit valmsituvat eri tiedekunnista. Mutta sinänsä OTK ei ole mitenkään suojattu, eli eipä kukaan vahdi, kuka esiintyy OTK:na. Vrt. esim. asianajaja, joka on lailla varattu vain asianajajatutkinnon suorittaneiden ja Suomen asianajajaliiton jäsenten käyttöön.

Tietyt virat ja ammatit ovat varattu vain OTK/OTM-tutkinnon suorittaneille, esim. tuomarin virat tuomiosistuinlaitoksessa, syyttäjän virat, ja asianajajat (tosin kelpaa tietyin edellytyksin myös ulkomainen lainopillinen tutkinto). Eli vaikka olisi hallintotieteiden maisteri ja opiskellut vain oikeustieteellisiä kursseja, ei voi päästä esim. käsräjäoikeuteen tuomariksi.

Lue lisää

... ja epäilempä, että nissä tiedekunnissa, joissa voi opiskella hallintotieteiden maisteriksi, olisi tarjolla täysin samat opinnot kuin oikeustieteellisessä tiedekunnassa alkaen perusopinnoista. Tai että tarjottaisiin opetusta kaikista oikeudenaloista. Eihän oikeustieteellisissäkään noudateta prikulleen samoja opintokonaisuuksia, vaan vaihtelua on tiedekuntien sisälläkin. On varsin yleistä, että joku hallintotieteilijä tai kauppatieteilijä lukee omassa tiedekunnassa hallinto-oikeutta tai yritysjuridiikkaa pääaineena ja saattaa siihen päälle suorittaa sivuaineoikeuden perusteella kursseja oikeustieteellisessä tiedekunnassakin, mutta ei siis siltikään valmistu mihinkään oikeustieteellisen tutkintoon.

nippeli kirjoitti:

... ja epäilempä, että nissä tiedekunnissa, joissa voi opiskella hallintotieteiden maisteriksi, olisi tarjolla täysin samat opinnot kuin oikeustieteellisessä tiedekunnassa alkaen perusopinnoista. Tai että tarjottaisiin opetusta kaikista oikeudenaloista. Eihän oikeustieteellisissäkään noudateta prikulleen samoja opintokonaisuuksia, vaan vaihtelua on tiedekuntien sisälläkin. On varsin yleistä, että joku hallintotieteilijä tai kauppatieteilijä lukee omassa tiedekunnassa hallinto-oikeutta tai yritysjuridiikkaa pääaineena ja saattaa siihen päälle suorittaa sivuaineoikeuden perusteella kursseja oikeustieteellisessä tiedekunnassakin, mutta ei siis siltikään valmistu mihinkään oikeustieteellisen tutkintoon.

Lue lisää

http://www.joensuu.fi/oikeustieteet/valikko/index_1.html

Kun tarkastele tätä lähemmin niin voisitko kertoa mitä tästä puuttuu kandin osalta oikeustieteelliseen verrattuna?Olisin kiinnostunut tietämään.

nippeli kirjoitti:

... ja epäilempä, että nissä tiedekunnissa, joissa voi opiskella hallintotieteiden maisteriksi, olisi tarjolla täysin samat opinnot kuin oikeustieteellisessä tiedekunnassa alkaen perusopinnoista. Tai että tarjottaisiin opetusta kaikista oikeudenaloista. Eihän oikeustieteellisissäkään noudateta prikulleen samoja opintokonaisuuksia, vaan vaihtelua on tiedekuntien sisälläkin. On varsin yleistä, että joku hallintotieteilijä tai kauppatieteilijä lukee omassa tiedekunnassa hallinto-oikeutta tai yritysjuridiikkaa pääaineena ja saattaa siihen päälle suorittaa sivuaineoikeuden perusteella kursseja oikeustieteellisessä tiedekunnassakin, mutta ei siis siltikään valmistu mihinkään oikeustieteellisen tutkintoon.

Lue lisää

Ja suoranainen selkään puukotus alan edustajilta.

Ihmisellä on oikeus opiskella juristiksi jos hän haluaa katsomatta siihen onko heistä liikatuotantoa vaiko ei.

Ja onko sitä liikatuotantoa todella vai ovatko ahneet juristit suuntautuneet vain yksityiselle sektorille kun muut asiat jäävät suomenmaassa sitten hoitamatta ruuhkautumisien vuoksi.Häpeä se joka tämän kieltopäätöksen teki samoin te jotka tätä henkilöä tuitte.

Taitaa olla niin että kateus on alalla aikamoista.
Tätä se tulosjohtaminen teetättää.

Oman käräjäoikeuteni tuomarit ovat kaikki harmahapsia, toivottavasti siitä liikatuotannosta on joskus täälläkin hyötyä.

nippeli kirjoitti:

... ja epäilempä, että nissä tiedekunnissa, joissa voi opiskella hallintotieteiden maisteriksi, olisi tarjolla täysin samat opinnot kuin oikeustieteellisessä tiedekunnassa alkaen perusopinnoista. Tai että tarjottaisiin opetusta kaikista oikeudenaloista. Eihän oikeustieteellisissäkään noudateta prikulleen samoja opintokonaisuuksia, vaan vaihtelua on tiedekuntien sisälläkin. On varsin yleistä, että joku hallintotieteilijä tai kauppatieteilijä lukee omassa tiedekunnassa hallinto-oikeutta tai yritysjuridiikkaa pääaineena ja saattaa siihen päälle suorittaa sivuaineoikeuden perusteella kursseja oikeustieteellisessä tiedekunnassakin, mutta ei siis siltikään valmistu mihinkään oikeustieteellisen tutkintoon.

Lue lisää

http://www.om.fi/34360.htm

Hän korosti, että tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden luonne on muuttunut muun muassa lisääntyneen kansainvälistymisen, teknisen kehityksen ja lainsäädännön nopean uudistumisen vuoksi.

– Nämä seikat edellyttävät tuomarikunnalta korkeata ammattitaitoa ja erikoistumista, halua ja aikaa ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan, hän jatkoi.

http://www.om.fi/36259.htm

Tuomareiden eläköityminen kiihtyy lähivuosina ja uusia tuomareita tarvitaan huomattavasti aikaisempaa enemmän. Suunnitellulla tuomarikoulutuksella pyritään varmistamaan, että tuomareiden osaaminen täyttää mahdollisimman hyvin yhteiskunnan asettamat vaatimukset ja odotukset. Lisäksi uusi koulutusjärjestelmä edistää tuomarin uran avaamista myös tuomioistuinlaitoksen ulkopuolella työskenteleville lakimiehille.

Odotukset tuomaria kohtaan kasvaneet

Tuomariin kohdistuvat ammatilliset vaatimukset ovat viime vuosikymmeninä selvästi muuttuneet ja kasvaneet. Lainkäytön kansainvälistyminen, oikeuden nopea muuttuminen, tietoyhteiskunnan kehitys ja tuomioistuinmenettelyn uudistuminen ovat tuoneet tuomioistuimille ja tuomareille uusia haasteita. Työn laatuun kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja myös tehokkuusvaatimukset ovat huomattavasti kiristymässä.



Nykyisellään alempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto ei täysin vastaa työelämän
tarpeita. ON-tutkinto on liian teoreettinen soveltuakseen niihin tehtäviin, joihin alemman
tutkinnon suorittaneet voisivat luontevasti sijoittua. Kokemus myös osoittaa, että opiskelijat
eivät tyydy alempaan tutkintoon, vaan jatkavat säännönmukaisesti ylemmän tutkinnon
opiskelua.


Kiitos sinulle ministeri,minulla velkaisena ei ole asiaa helsinkiin ilman asuntoa jota ei velkaisena perheellisenä saa edes Hki:n kaupungilta, jonoista puhumattakaan.Kiitos myös kannustuksesta jota olen kokenut näin työväenluokan edustajana ja pienituloisena joka halusi opiskella,tulla joksikin,turvata työnsaannin ja perheensä toimeentulon,saada joskus eläkettä sekä ehkä muuttaa asioita tulevaisyydessa.

Kun et kerran tukenut ahdingossa elävää ja heidänlaistensa nälkäkuurilla opiskelua edes tutkintonimikkeellä joka mahdollistaisi opintojen mukaisen arvostuksen ja monipuolisemmat työpaikat ja jatkokoulutuksen niin päätän tämän lauseeseen että taidanpa siirtyä tästä takaisin tuonne tötterön ja soppalan jonoihin.


Kun sinä olet niin hyvässä työssä ja sat kunnon palkkaa niin hyvänhyvyyttäsi voit minut ja perheeni elättää maksamalla verosi.Kiitos kun jaksat tehdä työtä hyväksemme.

T:Opiskelija (ex) ja kansalainen.

caveat.emptor kirjoitti:

"suomessa alempi tutkinto (joka uuden tutkintorakenteen myötä tuli pakolliseksi välivaiheeksi) on varanotaari."
Kun aiempi varanotaarin n. 80 ov:n laajuinen tutkinto muuttui muutama vuosi sitten 120 ov:n pituiseksi, tutkinnon nimikin muuttui oikeusnotaariksi.

Lue lisää

"Kun aiempi varanotaarin n. 80 ov:n laajuinen tutkinto"
Aiemmin varanotaarin tutkinto oli väh. 100 ov. Ei 80 ov. Ehkä joskus 20 vuotta sitten laajuus on ollut tuo 80 ov. Mutta ei enää pitkiin aikoihin.

Täsmällisyys kirjoitti:

"Kun aiempi varanotaarin n. 80 ov:n laajuinen tutkinto"
Aiemmin varanotaarin tutkinto oli väh. 100 ov. Ei 80 ov. Ehkä joskus 20 vuotta sitten laajuus on ollut tuo 80 ov. Mutta ei enää pitkiin aikoihin.

Lue lisää

" Aiemmin varanotaarin tutkinto oli väh. 100 ov. Ei 80 ov. Ehkä joskus 20 vuotta sitten laajuus on ollut tuo 80 ov."
Voi olla että muistelin vanhoja hyviä aikoja, tosin tietenkin sekin voi olla mahdollista, että VN:lla ei ollut varsinaista säädettyä opintoviikkojen vähimmäismäärää, vaan sen sisällöksi oli määrätty tietyt opinnot jotka tuli kuulua tutkintoon. Tällöin juristiopintojen tapaa tutkinnon laajuus opintoviikoissa vaihteli sen mukaan missä yliopistossa se suoritettiin.