Miten selvisit erosta? Minusta tuntuu, että se voi olla liian vaikea koitos, kun on tottunut elintasoonsa. Joskus tekis mieli koittaa.
Miten selvisit erosta?
Arska
2386
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
..No miltä tuntuu jättää toinen vain omien mielijohteiden perusteella. Minun ensimmäinen mieheni jätti minut kuten sinä nyt ajattelit tehdä toiselle.
Ensin tietysti olin täysin lamassa tuntui kuin olisin täysin epäonnistunut ihminen maailmassa. Muutuin katkeraksi ja vihamieliseksi miehiä kohtaan. Vaivuin syvälle itse sääliin. Kunnes aika paransi haavat. Pikkuhiljaa tuntui kuin olisin huomannut monia hyviä asioita eron yhteydessä. Huomasin, sain tehdä mitä halusin sain mennä minne halusin, enään ei kukaan vaatinut minne menet, mitä tehet, mitä maksaa????
Kaikki oli yhtäkkiä minulle aivan luvallista. Lapsen silmät rupesivat loistamaan kun äiti voi hyvin. Ilo syttyi meidän kummankin silmiin ja mieleen. Enään minun ei tarvinnut keittää ruokaa saavi kaupalla ruoka kulut olivat myös enemmän kuin puolet halvemmat. Pyykkiä oli äärettömän vähän melkein silittämiset sai jäädä.
Minä rupesin voimaan paremmin kuin koskaan avioliitossa olessani. Enään ei meillä ollut viikonloppu pulloa, kuten ennen. Mies löysi paljon nuoremman kuin minä olin. Voi voi tyttöä hän esitteli koko suvulleen ja ystävilleen. Heillä oli tuo viikonloppu pullo joka ei aina piisannut täytyi hakea lisää pimeiltä markkinoilta. Taisi siinä rahatkin loppua kun likka häipyi parempiin ja rikkaimpiin mestoihin.
Kerran sitten armas X mieheni soitti haluavansa nähdä lapsensa? Sanoin iloisesti hänelle tervetuloa vain kyllä hän on sinua jo kaivannutkin. Hetken oli puhelimessa hiljaista. Herra kait laski mielessään koska viimeksi oli mielessä käväissyt lapsen katsominen? Taisi olla peräti puolitoistavuotta sitten. Sanoin sen hänelle ja sanoin myös että parempi joskus kuin ei milloinkaan. X mieheni tuli sanoistani hyvin iloiseksi ja rupesi juttelemaan niitä näitä. Oli minulle kuin mitään ei ikinä olisi tapahtunut.
Sovimme tapaamisen. Pyysin hyvän ystäväni luokseni kun x mieheni tuli lasta tapaamaan. Ovella oli oikein reipas ja iloinen mies....
Siinä sitten seisoimme hetken minä nimittäin arvioin onko hän juovuksissa vai ei. Hän luuli että olin jälleen rakastunut häneen kun hetken katsoin ennenkuin päästin hänet sisälle. Voi miten hän näytti pettyneeltä kun huomasi minun ystäväni olevan kylässä. Huomasin myös hänen hämmästyneen kuinka isoksi lapsemme oli yhtäkkiä muuttunut??? Sanoin hänelle heti etten ole missään vaiheessa aikonut aloittaa hänen kanssaan uudelleen. Sen minkä jätit taaksesi sen jätit, etkä koskaan saa takaisin. Sanoin olevani yhden miehen vaimo ja jos en hänelle kelpaa niin miehet saa olla minun puolestani rauhassa. Mikäli en rakastu uudelleen.. Kuten sitten myöhemmin kävi..
X miehelleni tuli kyyneleet silmiin. Lasta hän on käynyt katsomassa ja ottanut itselleen säännöllisesti. Silloin kun hän sen tekee annan elatus maksusta osan takaisin.
Ei se taloudellinen puoli ole se joka pidemmän päälle ottaa lujille. Alkuun ehkä kyllä.
Kyllä se on se yhden ainoan ja läheisen ihmisen, sylin puute. Välillä menee ihan hyvin, sitten taas tulee hetkiä jolloin palaa aivan alkupisteeseen. Synkkää, surua ja murhetta. Olen ollut eronneena 1.5 vuotta. Tunteet vellovat edelleen ylös alas.
Taloudellisesti sen sijaan - jos raha ei omista sinua, talous sujuu yksinkin jos töitä on. Itse asiassa helpompaakin voi olla, kun voi itse päättää mihin rahansa laittaa.