Eli nyt tulee sit paljon kysymyksiä. Kuinka korkeita raviesteiden tulee olla hevoselle?
Mitä jos hevonen ei halua seisoa paikoillaan (ratsastuksessa)? pysähtyy kyllä mutta rupeaa sitten heiluttelemaan pääätä ja lähtee peräänannosta. vikana ei ole ratsastajan kova käsi.
miten hevosen saa laukan jälkeen rauhalliseen raviin? inhottavaa kun ravi on laukan jälkeen pomputtavaa eikä sitä mitenkään meinaa saada rauhallisemmaksi. tai ylipäätänsä, miten saa hyvin koulutetun mutta hieman vauhdikkaaamman hevosen ravaamaan rauhallisesti?
ja sitten vielä lopuksi: miten hevosen lihaskuntoa ja kuntoa ylipäätänsä saa kohotettua hiljalleen?
Pliis vastatkaa! Tarvitsen pikaisesti vastauksia!
Mitä jos hevonen ei halua seisoa paikoillaan (ratsastuksessa)? pysähtyy kyllä mutta rupeaa sitten heiluttelemaan pääätä ja lähtee peräänannosta. vikana ei ole ratsastajan kova käsi.
miten hevosen saa laukan jälkeen rauhalliseen raviin? inhottavaa kun ravi on laukan jälkeen pomputtavaa eikä sitä mitenkään meinaa saada rauhallisemmaksi. tai ylipäätänsä, miten saa hyvin koulutetun mutta hieman vauhdikkaaamman hevosen ravaamaan rauhallisesti?
ja sitten vielä lopuksi: miten hevosen lihaskuntoa ja kuntoa ylipäätänsä saa kohotettua hiljalleen?
Pliis vastatkaa! Tarvitsen pikaisesti vastauksia!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nuo raviesteet riippuu ihan hevosesta.. Harjoittele paljon tuota pysähtelyä (anna hevoselle ohjaa), muuta en osaa siihen sanoa. Puolipidätteillä saat hoidettua tuon ravaus homman. Siis heti kun tuntuu että hevonen alkaa kaahailemaan mielestäsi liian lujaa, tee puolipidätteitä niin kauan kunnes vauhti on mielestäsi sopiva ja heti kun vauhti nousee käskemättäsi liian nopeaksi sama homma toistuu.. No toivottavasti tästä oli edes jotain hyötyä.
Raviesteet pitää suhteuttaa hevosen kapasiteettiin & tekniikkaan, mutta myös lisäksi kokoon.
Ystäväni kenttäratsu, 175cm säkä, menee 50cm ravilla, kun taas joillekin jo 20-30cm saattaa olla hyvä.
Jos hevonen ei malta seistä, voi hyvinkin vika olla siinä ratsastajan kädessä. Jos tunnilla ratsastaa, osaa opettaja varmasti neuvoa tässä asiassa ja myöskin siitä kädestä sanoa. Harva ihminen, joka yksin ratsastaa ei osaa ns. tuntea omaa kättään, jolloin kädestä tulee kova ja suuhun jäädään roikkumaan liikaa.
Kun pysähdytään niin pysähdytään. Seisoskella ei tarvitse, hetkellinen seisominen on jo edistystä. Kehu hevosta, mutta lähde liikkeelle ennenkuin hevonen kerkiää peruuttamaan. Ole myöskin tarkkana suun kanssa, sinne ei jäädä roikkumaan pidättävien apujen kanssa yhtään. Myödätään kun hevonen myötää paineelle.
Laukatessa pyritään siihen että laukka on rauhallista ja takapää työskentelee alle. Vaikka laukataankin, on tärkeää muista pidätteet jos vauhti tuntuu hiukan kovalta, eli pehmeitä puolipidätteitä. Kulmiin asetetaan, ihan niinkuin ravissa ja käynnissäkin. Kun päätät siirtää raviin, ota itsellesi joku tietty kohta, missä hevosen pitää olla ravissa. Valmistele huolella. Istu alas, syvälle satulaan ja istu hiukan ns. laukkaa vastaan. Pidätteellä raviin. Koska laukka on aina hiukan nopeampaa ja eri tempoista kuin ravi, alussa monesti tuntuu pomputtavalta.
Rauhallinen ravi on pitkää työstämistä (huomattu on!) hevosen kanssa, joka on vauhdikas. Pidä tasainen tuntuma suuhun, lähde harjoitusravin kautta hakemaan rauhallisuutta. Tällöin vaikutat istunnallasi enemmän raviin kuin keventäessä. Aseta huolella, ole itse rento! Tee voltteja yms. älä junnaa pelkkää uraa ympäri.
Jos hevosella on peruskunto jo luotu, on huomattavasti helpompi lähteä kuntoa nostamaan. Jos hevosella taas peruskunto on aivan nollassa, lähdetään liikkeelle kevyillä KÄVELYlenkeillä. Kunnon kenttätyöskentely kasvattaa lihaksia, lisäksi pitkät ja rennot ravipätkät yms. Lisäksi tunti/kilometrimäärää nostetaan tasaisesti. Tämän kummemmin en juuri nyt pysty selittämään, koska kunnon kohotus on niitä asioita, joissa pitää tietää hevosen taustaa enemmän.
elikkäs. et kertonyt minkä kokoinen & ikäinen heppasi on. noh eipä se mitään..olisi myös ihan kiva tietää onko sillä ravuri taustaa??
kuitenkin, eli..ravissa hypättävien esteiden koko oon täysin hevos kohtaista. jotkut hevoset hyppäävät ravissa 30 cm. jotkut melkein metrin, eikä asiaan vaikuta hevosen koko, vaan se kuinka itsevarma k.o. hevonen on. arabi (esteratsu) jolla olen paljon ratsastanut hyppää 60 cm. ravissa ilman ongelmia, mutta saman kokoinen ex. ravuri (am.ravuri) menee sen jo laukassa.
mutta muista että vaikka heppasi olisi kuinka hyvin koulutettu, vaikka se olisi mailman huippu, se ei tottele ja toimi täyspainosesti, ellei se luota ratsastajaan ja ratsastajan pitää myöskin luottaa hevoseen. ja ymmärtää sitä.
laukasta raviin siirtyminen pitää muistaa valmistella hyvin, ja muista PUOLIPIDÄTYKSET, niiden merkitystä ei saa aliarvioida.
muista myöskin istua hyvin satulaan hidastaessasi. oikein koulutettu hevonen hidastaa ja vaihtaa askellajiaan & pysähtyy pelkällä istunnalla. ilman ohjia. mutta useimmat ratsastajat unohtavat oikean ja hyödynnetyn istunnan merkityksen. ja hevonen unohtaa sen jollei sitä käytetä. noh, peruskunto nousee harjoituksella ja työllä, pitkillä käynti lenkeillä ja välillä pitää hevosenkin päästä suoristelemaan jalkojaan ja laukkaamaan maastossa kunnolla. mutta muista että talvella on kylmä ja liukasta. eli hikistä hevosta ei ulos!! ettei vilustu, koska silloin työn tulos menee hukkaan.
pysähtymisiä voit treenata aluksi ihan pienellä muutaman sekunnin seisomisella ja siitä pikkuhiljaa pidentää aikaa. mutta hevosen pitää pystyä seisomaan pitkiäkin aikoja paikallaan. onnea!
jos haluat, voit mailata: [email protected]
muutkin saavat mailia..mutta ei en halua asiatonta postia!!!
elikkäs. et kertonyt minkä kokoinen & ikäinen heppasi on. noh eipä se mitään..olisi myös ihan kiva tietää onko sillä ravuri taustaa??
kuitenkin, eli..ravissa hypättävien esteiden koko oon täysin hevos kohtaista. jotkut hevoset hyppäävät ravissa 30 cm. jotkut melkein metrin, eikä asiaan vaikuta hevosen koko, vaan se kuinka itsevarma k.o. hevonen on. arabi (esteratsu) jolla olen paljon ratsastanut hyppää 60 cm. ravissa ilman ongelmia, mutta saman kokoinen ex. ravuri (am.ravuri) menee sen jo laukassa.
mutta muista että vaikka heppasi olisi kuinka hyvin koulutettu, vaikka se olisi mailman huippu, se ei tottele ja toimi täyspainosesti, ellei se luota ratsastajaan ja ratsastajan pitää myöskin luottaa hevoseen. ja ymmärtää sitä.
laukasta raviin siirtyminen pitää muistaa valmistella hyvin, ja muista PUOLIPIDÄTYKSET, niiden merkitystä ei saa aliarvioida.
muista myöskin istua hyvin satulaan hidastaessasi. oikein koulutettu hevonen hidastaa ja vaihtaa askellajiaan & pysähtyy pelkällä istunnalla. ilman ohjia. mutta useimmat ratsastajat unohtavat oikean ja hyödynnetyn istunnan merkityksen. ja hevonen unohtaa sen jollei sitä käytetä. noh, peruskunto nousee harjoituksella ja työllä, pitkillä käynti lenkeillä ja välillä pitää hevosenkin päästä suoristelemaan jalkojaan ja laukkaamaan maastossa kunnolla. mutta muista että talvella on kylmä ja liukasta. eli hikistä hevosta ei ulos!! ettei vilustu, koska silloin työn tulos menee hukkaan.
pysähtymisiä voit treenata aluksi ihan pienellä muutaman sekunnin seisomisella ja siitä pikkuhiljaa pidentää aikaa. mutta hevosen pitää pystyä seisomaan pitkiäkin aikoja paikallaan. onnea!
jos haluat, voit mailata: [email protected]
muutkin saavat mailia..mutta ei en halua asiatonta postia!!!
Hevosella ei ole ravitaustaa, se on 11 v. säkä 160 cm.Puoliverinen. Ongelma on siinä että jos yritän rentoutua tunnen itseni sätkynukeksi?
mutta kiitos vinkeistä!!
Raviesteet monesta asiasta riippuen.. Edellisissä varmaan oli vastauksia.
Pysähdyksestä... Kun pysäytät, niin päätät että nyt seisotaan esim. 2 sekunttia. Sitten kun se on seisottu, (on muuten niin lyhyt aika että varmaan jaksaa seistä. Jos ei, niin sitten lyhempi aika) myötäät, elikkä ohjaa löysemmmäksi, kiitä äänellä ja silitä. Välittämästi!!!!!!!!! Ja kun löysäät ihjaa, hepan ei pitäisi lähteä pois peräänannosta, koska se ei saa roikkua kättesi päällä. Sen pitää kannatta päätään kuitenkin, ja kun löysäät ohjaa, se pääsee vapaampaan asentoos.. Tietysti riippuen siitä miten laitat hevosesti peräänantoon. Jos on liian kova kuolain ja hepan on pakko pitää kaulaansa kaarella niin silloin, kun löysäät ohjaa se ei enää ole peräänannossa. Jos taas saat sen "peräänantoon", sahaamalla, tulos on taas sama. Jos sen saat ratsastamalla peräänantoon, ja se polkee hyvin jalat alleen, se kyllä pysyy peräänannossa. Joo, ja tosta peräänannosta, sitä ei voi saavuttaa muuten kuin ratsatamalla. Ja heppa on ratsastettu sit'ä ennen hyvin notkeaksi. Peräänanto ei ole se, että heppa kaartaa kaulaansa, vaan se että heppa polkee takajalat alleen ja paino siirtyy takajaloille. Hevonen siis kevenee edestä. Se ei saa painaa kädelle ja sen pitää olla samanlaisessa asennossa kun päästät ohjaa löysemmälle. Ja variskin sisä ohjaa kun päästät löysälle, heppa on yhä peräänannossa, vahan vapaammin vain. Ja kiittämisestä. Hepalle paras kiittäminen on myötäys. Sillon se tietää tehneensä oikein. Se ei tarvitse aina sanallisia kiitoksia tai silityksiä. Ja yötäys on myös nopein tapa. Kiitoksen on tultava salaman nopeasti, enne kuin tilenne menee ohi.
Ja laukan jälkeen kevyttä ravia, paljon voltteja ja puolipidätteitä. Kannatan kyllä enemmän voltteja, usein tehokkaampia, mutta molempia yhdessä. Hevoset ovat luonnostaan eläimiä jotka menevät sieltä mistä aita on matalin. Eli, ne kyllä pian oppivat että jos menee hitaammin ravia, ei tarvitse tehdä niin paljon töitä, koska jos menee kovaa, joutuu ylimääräisiä mutkia tekemään. Ja sitten, muista että hepo ei saa vain lönkytellä, Sen pitää laukan jälkeen olla myös vireä vaikka ei kaahota. Että ota siihen temponvaihteluita. ja keksi paljon tekemistä sille.
No, tohon kuntojuttuun olet varmaan jo saanut vartauksia.. En jaksa enää kirjottaa sormet ihan lopussa. Toivottavastiautto, ja anteeks noist kirjotusvirheistä!