Miten ihmeessä kuiva home voidaan todeta kun kosteusmittaus näytti normaalia ja moinen kasvusto huomattiin kaapit purkamalla? Haistaako homekoira kuivuneen homeen, joka siis mahdollisesti on aiheuttanut oireita? Saako homeen kokonaan pois vai jääkö sitä leijumaan ilmaan?
Kuiva home
myrmeli1
3410214
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
voidaan todeta esim. materiaalinäytteistä. Kyllä hometta jää leijumaan ilmaan, jos ette suojaa paikkoja purkutöissä. Kaikki homeiset materiaalit on purettava pois. Jos kuivunutta hometta on rakenteiden sisällä, sitä voi myös yrittää eristää huoneilmasta tiivistämällä raot mistä sitä voi kulkeutua. Purkaminen on tietysti parempi vaihtoehto.
niin kauan kuin meidän "homelapsi" käy mummulassa (haitajaiset syyskuussa), suositteli terveystarkastaja tänään lapsen mummulle. Mummu vihdoinkin soitti terveystarkastajalle!! Väliin mummu ehdotti, että me kaksi "yliherkkää reagoijaa" ei sitten tultaisi lähisukulaisen hautajaisiin.. Hotellista tuumasi, että siellä on haisevia kokolattiamttoja ja asiakkaiden vaatteista tulleita epäpuhtauksia. Terveystarkastajan mukaan kosteusvaurioinen mummula, kun vielä paikkoja ei ole avattu, on parempi yöpymispaikka kuin sukulaisen koiratalous????? Eihän lapsi siellä ole toistaiseksi saanut kohtauksia, minä kylläkin (vaikka prick-testi negatiivinen) parin tunnin kurkunavausyrityksiä ja vesiverinuhaa. Ketä uskoa, jotta lapsi säilyisi sairaalareissutta hautajaisten ajan (viikonlopun ajan)?
mummulassa ole hometta kuin yhdessä paikassa, niin voisihan sitä yrittää sulkea kyseisen oven ja teipata raot. MUTTA eiköhän ovet ole tähän mennessä olleet auki ja homeitiöitä on varmaan ympäriinsä koko huusholli täynnä, niinhän hometaloissa yleensä on.
Suosittelen hotellia/ vuokramökkiä/ asuntovaunua jos vaan tiedossa joku uusi ja puhdas paikka (monet hotellit ja vuokramökitkin homeessa). Lapsesi kuulostaa sen verran sairaalta, että äärimmäinen varovaisuus on tarpeen. Mieluummin yli kuin ali, kun on lapsesta kysymys.
yövyttiin. JA hän jopa (isänsä kuolemako hänet nyt herkäksi teki vihdoinkin meitä uskomaan!? - että soitti itse terveystarkastajalle!) aikoi mennä sukulaiseni toisen mahdollisen yöpymispaikan siivoamaan katosta lattiaan (missä tuo pitkäkarvainen koira, mittausten mukaan ei k-vaurioita). Kehotin häntä sitä ennen vaihtamaan kotivaatteensa pois ja ottamaan sukulaiseni ryököt päällensä.
Opettajakin soitti koulusta ja toivoi, että lapseni ei osallistuisi kilpailuihin, vaan tulisin hänet hakemaan pois niiden alettua. Liikuntatunnitkaan ei nyt oikein onnistu. Kaverinsa sanoi, että lapseni räyskyttää koko ajan koulun pihalla ja että hän käy käskemässä väliin "ottaa jo piippua". Ostaisinko vihdoinkin hengityssuojaimen? Jos kotona on ikkuna auki, hän räyskyttää taukoamatta.
Mummun asunnossa kylppärin ovi on ollut auki ja paljon homeelle haisevia kukkia. Makkarin nurkasta tulee edelleen se karmea haju, mikä on mummun kaikissa vaatteissa ja huushollissa.
Homeongelmiin perehtynyt asiantuntija (ei siis mikään kosteusmittaaja) osaa valita tilanteeseen sopivan näytteenottotavan. Kuivuneet kasvustot eivät yleensä elvy riittävästi viljelyssä, vaan näyte tulisi tutkia mikroskooppisesti. Muitakin vaihtoehtoja toki on (esim. PCR-tekniikka), joilla kuivuneita kasvustoja voi tutkia.
Homeiset rakenteet tulee vaihtaa uusiin niin tarkoin kuin mahdollista. Mikrobien kaasumaisten aineenvaihduntatuotteiden pääsyä hengitysilmaan on vaikea/mahdoton estää tiivistystoimenpitein.
kuivassa homeessa kaasumaisia ainnenvaihduntatuotteita? Eikö juuri kuivan voi yrittää eristää huoneilmasta, jos sitä on esim rakenteissa jossain hankalasti purettavassa paikassa?
Elävä home on eri asia.
Kyllä on! Ensinnäkin homekasvusto pystyy sinnittelemään hengissä varsin vähäiselläkin kosteudella (paljon vähemmällä, mitä alunperin tarvittiin kasvuston syntymiseen). Toisekseen, vaikka se lopullisesti kuolisikin, homehtunut materiaali on pullollaan aineenvaihduntatuotteita. Sieltä niitä hiljalleen haihtuu ilmaan.
Eristäminen on vaikeaa, koska myrkyt tulevat diffuusiolla materiaalien läpi. Homeiden sulkeminen diffuusiosuojattuun kammioon taas lienee jo paljon vaikeampaa kuin vaurioalueen purkaminen.
Mun "höpö" teoriaa taas...
Jos kuivat itiöt leijuu. Mites niiden sitominen, Eli putooko ne jos kastuvat?
Entä tämä:: Mä harjaan tarraharjalla vaatteet ja huonekalut, ettei itiöitä ja pölyä leijailisi, EIKÖS ne jää siihen teippiin kuin kärpänen kärpäspaperiin.
Sitten vaan teippi roskiin.
Isommas mittakaavassa: Iso tarra arkki johon ne leijuu. Sit polttaa sen?
Nää on taas tätä ULA alueen keksintöjä,, hih
Mites TTL pystyy pitämään altistus aineet purkeissa?
Entä liuos,, Prick liuos oli pienis purkeissa..
Eikös se eritä sieltä ainetta,, siinä sit tämä hoitaja saa liikaa aineenvaihduntatuotteita testejä tehdessä?
ulkona ollessaankin ulkona, eikä tule sisälle kuin silloin jos avaa esimerkiksi ikkunan. Anteeksi kun en tunne fysikkaa, mutta mikä se diffuusio on käytännössä? Jos hometta on vaikka seinän välissä ja se on sinne kuivunut niin ei kai se sieltä enää lähde kävelemään jos kosteus ei lisäänny eikä se ala elämään? Edellyttäen, että mitään rakoja ei ole, josta homepöly voisi päästä kosketukseen huoneilman kanssa?
Jos on esim tiiliverhouksen sisällä kastunutta homeista tavaraa, voiko se imeytyä siitä talon sisään, vaikka sisällä asunnossa seinässä ei näy mitään vaurioo eikä läikkää.. ja ulkoseinässa näkyy tiiliverhoilussa outoa värimuutosta?
Tuleeko tästä jotain höyryjä sisälle?
hajun esiinpääsyn estämiseksi. Haisevat pussienkin läpi! Ukko ei anna viedä kaikkia levyjään varastoon, viedäänkö lapsi johonkin puhtaaseen varastoon? Pidetäänkö lapsella kotona kuonokoppaa isäukon kirjahulluuden vuoksi (ei raski viedä kaikkia opuksiaan pois)? Pannaanko ukko pellolle?? Lähteekö muija kävelemään homelapsen kanssa???
Homemyrkkyjen kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet läpäisevät siis muovinkin - pakko uskoa KOKEMUKSESTA!
Vastatkaa, antakaa linkkejä, ehkä niin tulee vauhtia vaatia taloyhtiötä tutkimaan tuon nurkan kohtaloa.
ei ne itiöt rakenteista tule jos ovat "piilossa" tapettejen tai kaakeileiden alla. Kai. Mutta niitä kaasumaisia aineenvaihduntatuotteita ei pitele mikään eristys. Ja ne ovat ihan yhtä haitallisia terveydelle kuin itiöt.
Kyllä ulkoilmasta tulee sisälle tuuletuksen mukana homeitiöitä. Siihen en osaa sanoa, miksi niihin ei samalla tavalla reagoi.
Esimerkiksi meidän hometalossa sisäilman itiöpitoisuudet olivat n. neljä kertaa pienemmät kuin ulkona (samoja homeita sisäilmassa kuin ulkonakin). Mutta jo tiedettiin, että rakenteissa oli ihan muita homeita, joita sisäilmanäytteissä ei edes näkynyt.
tai koskettele niitä:
http://www.pall.com/datasheet_biopharm_38304.asp?sectionid=complementary_products
kasvuolosuhteet:
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2002b14.pdf
Jos kasvupaikka on lämmin, kostea ja ravinnerikas,
sieni kasvaa paikallaan ja tuottaa
vähän itiöitä. Tämä selittää, miksi ilmanäytteissä
voidaan todeta matala itiöpitoisuus,
vaikka homekasvu on silminnähtävää.
Jos kasvupaikka alkaa kuivua, sieni alkaa
tuottaa runsaasti itiöitä löytääkseen uuden
kasvupaikan. Bakteerien ja sienien itiöt,
kestävät äärimmäisen epäedullisiakin olosuhteita,
kuivuutta, pakkasta ja lämpöä erittäin
hyvin pitkiäkin aikoja. Kun olosuhteet
muuttuvat suotuisammiksi, ne alkavat jälleen
lisääntyä. Pelkkä homehtuneen materiaalin
kuivattaminen ei siis ratkaise ongelmaa.
Eräät sienet (esim. lattiasieni) pystyvät
siirtymään paikasta toiseen rihmaston avulla.
Emosieni elää turvallisessa kosteassa paikassa
ja sitkeän rihmaston avulla voi siirtyä
useita metrejä jonkin epäedullisen materiaalin
yli toiseen kasvupaikkaan.
Hometalojen mikrobiyhdyskunnat päästöineen ovat eri asia kuin ulkoilman sisältämä "home".
Rakenteiden sisällä olevien homekasvustojen epäpuhtaudet tulevat ilmanpaineen vaihteluiden mukana sisäilmaan. Edes (huokoinen) tiiliseinä ei niitä pysäytä. Tilanne on vastaavanlainen kuin radonkaasujen osalta. Mitään (järjellistä) riittävän luotettavaa tiivistysmenetelmää radonongelman suhteenkaan ei ole kyetty rakennuksiin kehittämään, vaan nekin tulevat jopa betonilaatan läpi.
Seinän sisään kuivunut home on elintilataistelussaan ehtinyt erittää materiaaleihin aineenvaihduntatuotteittaan, jotka kaasuuntuvat sieltä vähitellen. Kuivuneet lajitkin saattavat välillä piristyä normaalin ilmankosteudenkin nousun mukana ja jatkaa taisteluaan olemassaolostaan. Rakennusmateriaalien kosteusvaihtelut ovat suuria riippuen esim. vuodenajasta.
Kuivuneet kasvustot ovat itsessäänkin terveydelle haitallisia. Lisäksi kuivuneessa homekasvustossakin on yleensä paljon myös "eläviä" itiöitä. Lajit vaan muuttuvat kosteuksien vaihteluiden mukana. Kun paljon kosteutta vaativa laji joutuu ottamaan lepotauon, sen paikan valtaa jokin kosteuden suhteen vaatimattomampi laji. Siinä välissä ehditään kuitenkin käydä taas elintilataisteluja, joissa itiöiminen ja myrkyntuotanto kiihtyy. Mikrobiyhdyskunnat elävät omaa elämäänsä koko ajan, kun ovat kerran päässeet valtaamaan jalansijaa.
kävi oikein DI-mies kertomassa rakennusliikkeelle, miten homekorjaus tehdään. Ja kuivuneita homeita seinän välistä (puutalo) ei kuulemma mitenkään tarvinnut poistaa. Tiivistettiin vaan seinän ja lattian rako sisäpuolelta ettei sisään tule korvausilmaa rakenteista.
Hajua ei ole, ei sitä kyllä ollut alunperinkään. Mutta hometta on, siellä seinän välissä, oikein materiaalinäytteissä todettu kasvavan tai kasvaneen Aspergillus joku.
laittamaan seinälle kehyksiin (mutta kun pelkään uutta homekatastrofia, niin yhtään tauluakaan ei vieläkään ole seinällä - mieli on vieläkin evakossa). Jos tuo tiivistyksen "huippu" ei avaudu homeista tietämättömälle, voi kirveen heittää kaivoon. Mieheni lukee kaikki Liisa/:n tekstit ja aina yhä uudestaan "ihmettelee" "täysin julkaisukelpoista ja tiivistettyä tekstiä". Toivoa on homekatastrofirintamalla!
Tiivistämällä ei voida auttaa tilannetta kuin osittain. Homekasvustot rakenteiden sisällä ovat terveyshaitta myös sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaan. Kysymys on tietysti myös määristä ja lajeista. DI-tutkinto ei tällä alalla takaa asiantuntemusta. Mikrobiologia ei sisälly heidän perusopintoihinsa. Osa rakennusalan ammattilaisista on toki jatkokouluttanut itsensä myös tälle alalle.
On siis mahdollista, että nämä teidän kasvustonne eivät ole olleet haitallisia määriltään.
Tulee paineita stilisoinnin ja oikeinkirjoituksen suhteen ;-)
Onko sellaisia olemassa? Voikun olisi ollut tuo teksti homeista seinän välissä tiedossa silloin, kun kyseinen inssi kävi opastamassa korjauksia. Nyt vaan uskottiin häntä.
Ajateltiin ilmamittauksia, mutta ovat kuulemma erittäin epäluotettavia?
Nenä on ihan tukossa joka aamu, mutta mene ja tiedä johtuuko se noista vanhoista homeista seinän välissä vai ei. Olen pyytänyt tuttavia haistelemaan taloa, jos itse olisi tottunut hajuun eikä siksi sitä huomaa, mutta kenenkään mielestä mitään hajua ei ole.
Teidän kannattaa huolehtia siitä, että korvausilmaa tulisi mahdollisimman vähän rakenteiden sisältä. Se tehdään säätämällä ilmanvaihto mahdollisimman vähän alipaineiseksi eli että raitisilmatulot ovat riittäviä. Ylipaineinen se ei kuitenkaan saa olla, koska silloin sisäilman kosteus siirtyy rakenteisiin ja elvyttää mikrobit kasvuun.
Viitteellisiä raja-arvoja mikrobipitoisuuksien suhteen löydät esim. sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeesta:
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2003/05/pr1063357766490/passthru.pdf
eli siitäkö/kuivuneiden homeiden aktivoitumisesta, alkoi aina sairastelukierteet ja lapsen astman kaltaisen oiretilan paheneminen - piilossa rakenteissa kun pirulaiset olivat? Lumi kun alkoi sulaa - oireet tulivat. Vettä kun alkoi syksyllä lorottaa - oireet tulivat. Aikuisillekin lastentauteja. Lisäksi jo kosteudessa muhivat rakenteet saivat ilmankin kautta lisää pontta. Jospa se tämä oli syy oire- ja sairastelupainajaisiin.
Syksyllä ei tuuletella enää yhtä reippaasti kuin kesällä.Syksyllä alkaa lämmityskausi ja syksyn kosteus tunkee rakenteisiin.Mikäli ilmanvaihto ei ole erittäin hyvä,liesituuletin,palavat puut takassa/uunissa ottavat korvausilmaa rakenteista.Näin rakenteista tulevat myös kuivat homeitiöt.Eli syksyn luonnon kosteus,tuuletuksen vähentäminen ja lämmityksen aktivointi voivat osaltaan tuoda taas nuo homeongelmat sisäilmaan tuntuvammin.
Itseäni ei sinällään kiinnosta mikä home kyseessä on ollut, joten emme lähetä näytettä mihinkään tutkittavaksi. Kiinnostaa vain se, että miten kauan niitä mahdollisia itiöitä täällä leijuu. Itse huomasin, että kuivunut home aktivoitui sadesäällä, tai sanotaan näin että sateisina päivinä oireilin enemmän. Tämä siis ennenkuin selvisi, että kuivunutta hometta ylipäänsä on. Tila jossa hometta oli on suljettu ja huippuimuri on kytketty pois päältä. Katsotaan mitä tapahtuu..
http://www.aspergillus.org.uk/
vaatii kirjautumisen käyttäjäksi. Mutta hyvä sivusto, kuvia mm. kuinka home on vaatteiden kuiduissa, kuvat elektronimikroskoopilla.
Eli kyllä ne jää kankaaseen!
http://www.aspergillus.org.uk/indexhome.htm?secure/image_library/medicalindex.php~main
Scanning electron micrograph of Aspergillus niger spores on wool fibres.
http://www.aspergillus.org.uk/indexhome.htm?secure/image_library/medicalindex.php~main
Scanning electron micrograph of Aspergillus niger spores on cotton fibres.
aktiivisessa tilassa (itiöitä ja aineen vaihdunta kaasuja) sillä hetkellä huoneilmaan päästävät kasvustot, materiaalin kosteudesta
riippumatta.
homekoiratutkimuksiin,minä taas uskoisin jos sellainen ilmestyisi. No,täytyy sanoa että haistelukohta olisi aivan varma nakki :)
hajut liikkuvat ilmavirran mukana ja koira voi erehtyä paikasta.
Tämä homeen kieltämisongelma on ja pysyy yhä ja monessa paikassa.
Olin maanantaina eräässä tilaisuudessa. Kävin erään homesairaan ystäväni kanssa tuon talon kellaritilassa - tai oikeastaan emme päässeet kuin muutaman askelman alaspäin - kun kumpikin aloimme oireilla. Yskien juoksimme ulos ja matkalla sanoimme vahtimestarille, että emme pysty tuonne tilaan menemään "kun siellä on hometta". Vahtimestari sanoi melkein äreän tuntuisena: "Ei varmasti ole hometta, kun homekoirakin on käynyt siellä haistelemassa". Sanoin tuolle miehelle: "Meille on turhaa väittää, ettei siellä ole hometta, kun kumpikin reagoimme rajusti. Tässä sinulla on kaksi puhuvaa ja kävelevää kaksijalkaista homekoiraa, jolle ei auta vakuutella paikan homeettomuudesta". Ulkona otin kaikki mukanani olleet astmalääkkeet ja ystävääni alkoi yökkäyttämään. Hän ei kuitenkaan oksentanut, mutta "yökkäyttävä olo tuli" hänelle. Muutaman minuutin kuluttua avaavat ja muut lääkkeet veivät tuon inhottavan yskimisen, kuristavan tunteen ja henkitorven kutinan minultakin pois.
Eräälle homesairaalle väitettiin uudelleenkoulutuksessa, "ettei koululla ole hometta, kun homekoira on kerran käynyt haistelemassa eikä löytänyt mitään". Tuo homesairas kuumeili (40 astetta) ja ODTS oireilu tuli niin rajuna, että hän joutui lopettamaan koulutuksen. Vakuutusyhtiö tulkitsi tuon koulutuksen lopettamisen: "Kieltäytynyt uudelleenkoulutuksesta" ja lopulta tuo henkilö putosi sosiaaliturvan väliinputoajaksi. "Fiksut" (=hölmöt) viranomaiset sanoivat hänelle: "Onneksi sinun miehesi on työssä". Ammattitautikorvaukset lopetettiin siihen.
Minä en ole niinkään vakuuttunut siitä, että homekoirat löytävät KAIKKI homeet, joista me jotkut homesairaat oireilemme. "Homeystävieni" kanssa oireilemme eri paikoissa erilailla. Joku "homeystävä" yskii jossain paikassa, jossa minä en oireile ja jossain minä yskin, jossa "homeystäväni" eivät yski. Kokemusta siitä on useidenkin "homeystävieni" kanssa, kun olemme käyneet syömässä tai kahvilla tai ihan vain shoppailemassa eri puolilla Suomea tässä vuosien varrella useammankin kerran.
Kokemusta on !
Suomessa kiertää tällähetkellä useita yhden koiran 'homekoira'-yrityksiä, joiden jälkiä oikein koulutettujen homekoirien on jatkuvasti käytävä paikkailemassa. Kannattaa hieman haastatella homekoirayrittäjän ammattitaitoa ja tietämystä alasta, ennen kuin valitsee kenet tilaa. 'Kyllä tämä koira kaikki homeet näyttää' - homekoiraan varmasti hukkaa rahansa.
Homeiden tunnistamiseen oiva kuvapankki...
http://www.startremodeling.com/mold_pictures.htm
Oirekuvausta täältä.
Only in the past decade or less have we begun to understand the
potential health risks associated with exposure to toxic mold contamination.
-
Spores can be inhaled, absorbed through the skin or ingested on our food. And, because some people are more susceptible than others, one person may become debilitated by exposure to mold in the home, another person sharing the same environment is essentially unaffected. ( continued below)
Infants, the elderly and anyone with immune system deficiencies due to disease, chemotherapy, etc. are particularly susceptible to serious illness following exposure to microbial contamination.
Many species of black mold and mildew (or the mycotoxins they produce) can cause or aggravate a number of ailments. Common effects from molds such as stachybotrys atra, penecillium, cladosporium and several strains of aspergillius, are asthma, pneumonitis, upper respiratory problems, sinusitis, dry cough, skin rashes, stomach upset, headaches, disorientation and bloody noses. Numerous other species of mold and mildew are also toxic, and many mycotoxins are known carcinogens. Severe exposures can lead to internal bleeding, kidney and liver failure and pulmonary emphysema. Such health risks due to the presence of mold in a dwelling are a serious concern to occupants, and can pose potential liability for owners of rental properties.