Tervehdys! Oli tuossa taannoin juttua kaasuttimen vaihdosta 20hp to 25hp marinerissa.
On itselläni sellainen kone ja suoritin vaihdon
syssyllä ennen kuin laitoin veneen teloille talveksi. Gepsi mittauksilla huiput nousi n. 3 solmua ja "pärstuntumalla" tuli mielestäni liukuunlähtöönkin aivan toisenlaista tehoa.
Kun ennen yksin ajettaessa (keula kevyt)
sai jonkin aikaa pitää kaasua auki ennenkuin lahdettiin niin nyt tuuppasee suorastaan veneen liukuun. Myös tyhjäkännit ja muut toimii moittettomasti, vaikkakin sain ennakkoon varoituksia joiltain kuulemma saman vaihdon tehneiltä tyyliin -ei käy sitten enää tyhjäkäyntiä jne. jne.- Olet ilmeisesti tehnyt saman vaihdon joskus taannoin ja perehtynyt asiaan joten muistatko/saitko selville, onko sytytyspuolella jotain eroa? Ainakin säätöarvot on samat molemmissa moottoreissa. Sain myös kuulla ammatti perämoottorinkorjaajalta sellaista että kyseisen moottorin pakopuoli sisältäisi jonkinlaisen kuristeen 20 mallissa joka -"ei ole poistettavissa helposti"- siteeratakseni suoraan kys. henkilöä. Oli sitä mieltä että pakoputken/ jonkin putkiston osan ( ei antanut selkokielistä vastausta vaikka yritin udella) joutuisi vaihtamaan... Ota tosta sitten selvää kun ei
ammattimiehet suostu asiaa paljastamaan!
Itselläni on mercury kirja jossa on jonkintasoiset räjäytyskuvat ja niistä tutkin
asiaa. Mietin vaan että olisko pakopuolen lähdössä lohkon kyljestä ( laippa jonka läpi kaasut menevät ennen varsin. p-putkea)
laipassa sisällä jokin kuriste vai mahtaisko löytyä varsinaisen putken sisältä...?
Mistä mahtais saada jotain epc tai vastaavaa kuvaluetteloa varaosanumeroineen että pääsis vertailemaan?
Kiinnostai nimittäin selvittää juttu kunnolla kun on ns. leikkiin ryhtynyt..;)
Itse työstelen autojen korjauksen parissa eli hommat kyllä onnistuu kun olis sitä tietoa...
Kiitos jos jaksoit lukea ja vieläpä vastata!)
On itselläni sellainen kone ja suoritin vaihdon
syssyllä ennen kuin laitoin veneen teloille talveksi. Gepsi mittauksilla huiput nousi n. 3 solmua ja "pärstuntumalla" tuli mielestäni liukuunlähtöönkin aivan toisenlaista tehoa.
Kun ennen yksin ajettaessa (keula kevyt)
sai jonkin aikaa pitää kaasua auki ennenkuin lahdettiin niin nyt tuuppasee suorastaan veneen liukuun. Myös tyhjäkännit ja muut toimii moittettomasti, vaikkakin sain ennakkoon varoituksia joiltain kuulemma saman vaihdon tehneiltä tyyliin -ei käy sitten enää tyhjäkäyntiä jne. jne.- Olet ilmeisesti tehnyt saman vaihdon joskus taannoin ja perehtynyt asiaan joten muistatko/saitko selville, onko sytytyspuolella jotain eroa? Ainakin säätöarvot on samat molemmissa moottoreissa. Sain myös kuulla ammatti perämoottorinkorjaajalta sellaista että kyseisen moottorin pakopuoli sisältäisi jonkinlaisen kuristeen 20 mallissa joka -"ei ole poistettavissa helposti"- siteeratakseni suoraan kys. henkilöä. Oli sitä mieltä että pakoputken/ jonkin putkiston osan ( ei antanut selkokielistä vastausta vaikka yritin udella) joutuisi vaihtamaan... Ota tosta sitten selvää kun ei
ammattimiehet suostu asiaa paljastamaan!
Itselläni on mercury kirja jossa on jonkintasoiset räjäytyskuvat ja niistä tutkin
asiaa. Mietin vaan että olisko pakopuolen lähdössä lohkon kyljestä ( laippa jonka läpi kaasut menevät ennen varsin. p-putkea)
laipassa sisällä jokin kuriste vai mahtaisko löytyä varsinaisen putken sisältä...?
Mistä mahtais saada jotain epc tai vastaavaa kuvaluetteloa varaosanumeroineen että pääsis vertailemaan?
Kiinnostai nimittäin selvittää juttu kunnolla kun on ns. leikkiin ryhtynyt..;)
Itse työstelen autojen korjauksen parissa eli hommat kyllä onnistuu kun olis sitä tietoa...
Kiitos jos jaksoit lukea ja vieläpä vastata!)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sorry, en mennyt noin pitkälle asiassa. Koneen suorituskyvyn muutoksesta ja vertailussa esm. OMC:n 25 suorituskykyyn, tulin siihen tulokseen, että ei siitä ainakaan paljon, jos ollenkaan tehoa puutu ns. tehdas-25 verrattuna. Kipparissa aikoinaan olleen testin perusteella, jossa maahantuoja oli tuonut tällaisen "talvi version" vakiona mukaan, voisi kuitenkin kuvitella, että pakopuolellakin voisi olla jotain eroa. Koneen jarrupenkkikäyrästö kun paljasti, että tehokäyrä oli vähän liian mutkainen. Samoin polttoaineen kulutus g/hv/tunti oli korkea. Nämä seikat voivat kuitenkin olla kiinni myös kaasarin ja sytytyksen synkronoinnista. Kaasuläpän aukeaminen suhteessa sytytysennakoon kun on helposti säädeltävissä tuossa koneessa.
Kumpikaan em. ominaisuus ei kuitenkaan ollut mielestäni huomattavissa käytännössä veneessä omassa koneessani. Kone toimi, kulki ja oli harvinaisen nuuka polttoainekulutukseltaan. Sanalla sanoen kone parana reilusti alkuperäisestä muodostaan, erityisesti kaasarin jäätämisominaisuuksiltaan.
Kirjallisuutta Sinulla jo näkyy olevankin, joten enpä osaa siltä puolelta lisää neuvoa.
Veneurheilun harrastajat voisivat myös tietää asiasta jotain koska koneella menestyttiin rataveneilyssä, olikohan 400-luokassa joskus aiemmin, kunnes Selvan luokkaan rakentama kilpakone osoittautui ylivoimaiseksi. Mulla ei ole tiedossa sopivaa rataveneilysaittia. http://members2.boardhost.com/Rusetti/ toimi vielä syksyllä, nyt näyttäisi olevan ihan hiljaa. Saitissa keskusteleva porukka oli lähinnä off shore luokkien kuskeja, mutta uskoisin heidän tuntevan myös rataveneilijöitä, piiri kun on varsin pieni, joten kun saitti herää talvihorroksesta, niin sieltä voisi saada vinkkejä ainakin siitä keneltä voisi kysellä.
Vene tai Kippari julkaisee silloin tällöin myös näitä saittiosoitteita, voisi olla avuksi.
Onnea selvitystyöllesi, se vaati vain sitkeyttä! Jos ja toivottavasti kun saat asiaan lisää selvyyttä, niin jaahan sitä tietoa muillekkin.
Hyvää uutta vuotta ryhmän seuraajille.
Otavassa toimii Pienkone huolto Jouko Paasonen,on Welho mieheksi kysy sieltä.0500240530.