Yhteiskunnan sivistystä voidaan tarkkailla siitä ,miten paljon rikkaat tarvitsevat köyhiä ollakseen jotakin,tunteakseen ,että rikkaudella on jokin tärkeä funktio heidän elämässään.
Sivistyksen lisääntyessä rikkauden funktiot vähenevät,koska sivistys tuo yltäkylläisyyden kaikkien ulottuville ja yhteiskunnan arvojärjestys määritellään muuten kuin omistamisen pohjalta.
Sivistyksen lisääntyessä rikkauden funktiot vähenevät,koska sivistys tuo yltäkylläisyyden kaikkien ulottuville ja yhteiskunnan arvojärjestys määritellään muuten kuin omistamisen pohjalta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Omalta kannaltani... jälleen kyse on ihmisen persoonasta ja siitä miten hän rikkautensa kokee. Vain harvoilla tuntemillani "rikkailla" on jokin tarve verrata tilannettaan muiden vastaavaan, eritoten jos kyse on peritystä omaisuudesta joka on ollut itsestäänselvyys koko elämän ajan. Enemmänkin se rikkaus on tae turvallisuudesta, tae siitäe ttä voi käyttää aikaansa siihen mihin sen haluaa käyttää, sen sijaan että joutuisi murehtimaan rahan puutetta.
Olen itse kokenut kummankin puolen, sekä taloudellisesti turvatun aseman että sen penninvenytyksen jossa ruoka on täytynyt jättää ostamatta. Jälkimmäiseen en halua enää koskaan joutua... ja henkilökohtaisesti tunnen rikkauden ainoan funktion olevan se ettei rahasta tarvitse koko ajan olla huolissaa, se tekee elämästä mukavampaa. Kun voi unelmoida aineellisistakin asioista ja tietää että niihin on mahdollisuus.
Ja mitä tällä sivistyksen kanssa on tekemistä... uskonpa että ei paljoakaan. Ihmisten henkinen tila ja aineellinen tila kulkevat hyvin harvoin käsi kädessä, yhtä lailla sivistyneitä kuin sivistymättömiä on kaikissa tuloluokissa.
Kieltämättä on varmasti joitakin, jotka tuntevat kuvaamallasi tavalla, että he tarvitsevat "köyhiä" tunteakseen itsensä paremmiksi... mätiä omenia löytyy aina. Mutta yleistyksenä en sitä niele.
***
Sivistys lisääntyy yhteiskunnan teknistieteellisen kehityksen perässä.Vaikka yhteiskunnalla olisi mahdollisuudet jakaa yltäkylläisyyttä ja anteliaisuutta laajemminkin ,ei se sitä tee ,koska emme ole vielä tarpeeksi svistyneitä merkityksessä myötätunnon kokeminen,anteliaisuuden ja hyvinvoinnin korostaminen hyvinä arvoina.
Moni sattaa olla nykypäivänä alakuloinen ,koska perimmältään valtaosa ihmisistä arvostaa toisten huomioimista ,yläkylläisyyttä kaikkille ja anteliaisuutta.Yhteiskunnan vallannut ahneuden muodostuminen hyväksyttäväksi arvoksi käy ristiin ihmisten luontaisen ajattelun kanssa.
Monet ihmisten psyykessä tapahtuneet muutokset huonoon suuntaan ovat mielestäni seurausta tästä ristiriidasta.
Kaikissa yhteiskuntaluokissa on erilaisia ihmisiä,toteamus on kuin nollatutkimus ,jonka jokainen tietää .Ellei sitten ole ottanut ohjenuorakseen löytää jostain ihmisryhmästä pelkästään yksipuolisia havaintoja.
"Yhteiskunnan vallannut ahneuden muodostuminen hyväksyttäväksi arvoksi käy ristiin ihmisten luontaisen ajattelun kanssa. "
Mutta eikö ihminen ole aina ollut itsekäs otus? Ja luullakseni tulee aina olemaan. Kaikkien tekojen perimmäisenä motivaationa on itsen ja oman lähiympäristön hyöty.
Yltäkylläisyys kaikille on ajatuksena kaunis mutta käytännössä mahdoton, juuri siksi että ihmiskunta, sivistystasosta riippumatta, on itsekeskeinen jo aivan biologisista syistä. Ne selviytyvät (parhaiten) jotka ottavat ensin itselleen ja omilleen. Laumassa tietenkin muut otetaan huomioon tasapuolisesti heti sen jälkeen kun omat välittömät tarpeet on tyydytetty.
AJatellessa ihmiskuntaa jossa kaikille annetaan yhtä paljon, tulee välttämättäkin mieleen akksi asiaa; kuka antaa ja yhtä vähän. Jos resurssit ovat kuitenkin rajalliset, on tuloksena ennemminkin kuin yleinen yltäkylläisyys, yleinen semiköyhyys jossa jokaisella on yhtä vähän. Minkäänlaiseen tuottavuuteen se ei kannusta, ja koko ryhmä köyhtyisi entisestään. Ajatteles, oman työn hedelmät joutuisi antamaan pois niillekin jotka eivät välitä sitä työtä itse tehdä! Todella kannustavaa.
Lähimmäisenrakkauteen perustuvana hyväntekemisenä tämä toimii, mutta silloin on aina myös olemassa väliinputoajia. AIna on ollut ja aina tulee olemaan. Kaikkia ei voi miellyttää.
***
On jo pitkä aika siitä kun luin tuon kokonaan ,joten ehkä olisi aika kerrata se nyt parinkymmenen vuoden tauon jälkeen.Saattaisi nähdä sen uusin silmin.
http://www.sosialismi.net/kirjasto/engels/Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkupera.pdf
Muistaakseni siinä-tietenkin sosialismin asian poulesta tarkoitushakuisesti on haettu sellaisia todisteita ,mitkä tukevat yhteisöllisyyden ihannetta- kerrotaan noista alkukantaisista yhteisöistä ,että niitten on täytynyt jakaa ruoka keskenään (ja eikös san jakamisen ole pitänyt tapahtua huolellisesti ,siis sillälailla ,että se edistää heimon olemsaaoloa ,eli kaikkien on saatava terveellistä ja ravitsevaa ravintoa ,etteivät sairastu ja nälkiinny,eli ei ole voitu jakaa voimasuhteuitten mukaan.Vain ne heimot ,joissa jako on onnistunut noitten periaatteitten mukaan ovat säilyneet hengissä.Ne heimot joissa vahvimmat ovatkin aina syöneet parhaat palat ja vähentäneet siten muun heimon vastustuskykyä ja työvoimaa ovat nääntyneet sukupuuttoon puutteen ja tutien alle.MOT)
Oikein tohtorinväitöksenä on tutkittu Suomessa-lähdetietoa en löydä (Tiede lehden arkistosta saattaa löytyä-miten varakkuus edesauttaa ihmisen henkilökohtaista hyvinvointia.
Jotenkin näin siinä todetaan:Ne,joilla on varoja harrastaa vapaa-ajallaan erilaisia harrasteita,käydä konserteissa jne ,tehdä lomamatkoja ,omistaa kesämökki ,viettää aikaa kylpylöissä jne -ovat tyytyväisempiä ja vähemmän stressaantuneita kuin ne joilla ei ole näihin kaikkiin vapaa-ajan virkistyksiin varaa.
Nyky-ajan ravintoa on suuressa määrin henkinen ravinto.
No voidaan tietysti etsiä vähemmän rahaa vieviä harrastuksiakin.
Goethen mielestä ihmisen oli joka päivä hyvä kokea jokin taiteellinen nautinto-teatteria ,oopperaa,balettia ,konsertti-no tässä olemme jo ylittäneet Goethen tason TV:n avulla.
Ettei vaan tule ylensyödyksi sitä henkistä ravintoa.
Latasin tietokoneeseen ohjelman ,jonka kautta näkee kymmeniä TV kanavia netissä ,myös konsertteja ja kultturia-toivottavasti.
Taidetta voi tarkastella määrättömiin netin kautta.Olemme siis astuneet aikaan ,jolloin kaikki alkaa olla kaikkien ulottuvilla.
Ainoastaan livenä paikalla-olo maksaa konserteissa jne.
Ehkäpä tuosta sosiaalisesta läsnä-olosta ja sen tärkeydestä "heimomme " jatkuvuudelle tehdään seuraava väitöskirja.
Voimakkaimmin tuo sosiaalisuuden tärkeys näkyy skitsofreenikkojen kuntoutuksessa.Heillähän elämään kuuluu vetäytyminen sosiaalisista kontakteista sairauden vuoksi.Lääkityksen avulla kontaktikyky paranee ,koska kommunikaatiokyky palautuu ajatusmaailman normaalistuessa pois harhamaailmasta ja ajatuksenriennosta (pahimmillaan totaalisesta sekavuudesta).Lähentymisen tukeminen tuttuihin ja sukulaisiin on tärkeä osa avohoidossa pärjäämisessä ,samoin esim. suojatyöpaikka luo mahdollisuuden kontakteihin ja yhteisöllisyyteen kerhotoiminnan ohella.
Tuntuuko jo siltä ,että ylensyön kultturiantimia ? Tuskin ihan kulttuuri-antimia ,mutta ehkä enemmänkin ylensyön informaatiota keskustelupalstoilla.Ja omien tuotosten lukeminen lisää sitä ylensyöntiä. Eli informaation tuottamisella on sama stressava vaikutus kuin sen lukemisellakin--Siksi kai toimittajat ovat stressaantuneita.
ongelma on nimenomaan se että jonkun täytyy tuo jakaminenkin hallinnoida ja sen jonkun tulisi olla epäitsekäs yksilö (tai hallintoelin).
Ajatuksena tuo toimii, mutta käytännössä ei, juuri tuon ihmisen itsekkyyden vuoksi. Tässä alkukantaisessa yhteisössä asia on sen verran helppo että se oma lauma, jonka kanssa jako tuli suorittaa, on tärkeä. Vieraille ei tarvinnut antaa, vain omille. Se toimii :D kyllä ihminen omistaan huolen pitää. Jos omia olisi pitänyt jakaa naapuriporukalle josta ei ole mitään hyötyä, olisi jäänyt sapuskat antamatta. Omat lapset nälässä että naapurikin saisi vaikka naapuri ei sen eteen mitään tee? Ei kuulu ihmisen toimintaan. ihanteita voi olla vaikka mtien paljon mutta käytännön toteuttaminen vaatii niin paljon poikkeuksellisia yksilöitä että... noh, ei mikään kai mahdotonta ole :D
***
Kyllä. Varakkuus on hyvästä ihmiselle. Turvallisuuden tunne jokapäiväisestä selviämisestä vapauttaa ihmisen tyydyttämään muita tarpeitaan, niitä henkisiäkin. Joissakin elämävaiheissa tuo on mahdollista ja joissakin ei, mutta yleistyksenä se käy.
Se jäi vähän uupumaan miten nämä jutut liittyvät aiempaan keskusteluun? En tosin avstusta niiden esille ottamista ilman asiayhteyttäkään, hyvää tekstiä ovat.
***
kuin silloin kivikaudella.Meillähän on jo yltäkylläisyys.Kaikille on ruokaa ja vaattet on terveydenhoitoa ,kolutusta ja asunnot ,työtäkin on yltäkylläisesti,voimme hankkia uskomattomia laitteita ,syömme mitä herkullisimpia ruokia ,voimme harrastaa kultturia monimuotoisesti.
Perusasioissa olemme yltäkylläisiä.Ei voi valittaa.
Ehkä suurin valituksen aihe on siinä ,että toisilla on enemmän ja ajattelemme silloin ,että meillä on puutetta. Todellisuudessahan tällaisissa uskomattoman upeissa oloissa ei mikään sukupolvi ole aiemmin elänyt.
Omassa elämässä ovat suurimmat harmin aiheet:- luonnon pilaantuminen etenkin vesien pilaantuminen joka haittaa kesäisiä uimaretkiä ja veneilyä merellä.
Toinen seikka on tämä pitkä talvi täällä Pohjolassa.Mielelläni viettäisin aikaani Etelän mailla keskitalvella eli minulla on tavoitteita vaurastua senverran ,että se olisi joskus vielä mahdollista.
Kyllä kait se nykyaikana nähdään ,että meidän "heimomme" on tämä valtio ja pitkälle olemme onnistuneet tuottamaan sellaisen politiikan ,talouden ja kulttuurin ,jossa koko kansan hyvinvointi katsotaan tämän valtion menestyksen takeeksi.
No nyt sitten olemme siirtymässä liittovaltio tasolle EU:ssa ja yhä laajemmaksi käy ajattelumme.
NYt yritämme lisätä hyvinvointai laajentuvan EU:n alueella ,koska hyvin toimova kokonaisuus tuottaa kaikille sen osatekijöille lisääntyvää hyvinvointia.
Entäpä globaali toiminta.Yritykset rynnistävät kehitysmaihin ja kohta koko maailma on teollistumisen vauhdissa mukana.Teollisuuden ulkoistaminen on sitä kehitysapua voimallisimmillaan.Nyt ollaan jo keskustelemassa :kannattaako ostaa afrikkalaisia sijoitusrahastoja eli teollisuuden leviäminen sinnekin on käynnistynyt.
Yhdentymisprosessi on käynnissä .Ehkäpä ensi vuosisadalla näemme odottamattomia valtioliittoja tai siis jälkeläisemme näkevät.
Johan H.G. Wells Historian ääriviivat kirjassaan osasi hahmotella tulevan EU:n ja yhteisen rahayksikön sekä Turkin liittämisen EU:iin sata vuotta sitten.
No laitetaan tähän ennustus:(ne kun ovat minulle niin mieleen)2200 luvulla koko maailma on yhtä valtioliittoa.
Mikään ei ole mahdotonta, sinun maalailemasi tulevaisuus on paljon kauniimpi kuin minun. :D Minä olen ihmisten suhteen niin pessimistinen etten osaa kuvitella valtioidenkaan vetävän yhtä köyttä, kun omia etuja ajavia ryhmittymiä on yksilötasolta yhteisöihin, kunnat ja läänit, valtiot ja valtioliitot... siinä on vain liian monta tilaisuutta ihmisluonnolle näyttää todellinen luontonsa.
Ellei evoluution myötä hoidu tuokin, ihminenhän jatkuvasti muuttuu niin miksei parempaankin suuntaan!
***
Tieteestä on tullut suurin tuotantovoima pääoman ,työn ja työkalujen rinnalle.Ihminen kehittää tuotantovoimia kiihtyvällä vauhdilla.(Kohta ei kannata tehdä enää juurikaan mitään käsityönä elannokseen paitsi taidetta ja taidekäsitöitä ,jos tuotteet ovat uniikkeja)
Arvot muuttuvat tuotantovoimien muuttuessa.Ennen joutui hirteen hevosvarkaudesta nyt auton anastus on luvatonta käyttöönottoa ja vain siksi ,että auto on niin yleinen ja helppo hankkia.
No onhan siinäkin eroja .Ei kaikilla ole autoonkaan erityisen suuria varoja.
Tuotantovoimien kehittyessä ,robotisoitumisen lisääntyessä tuotantokustannukset pienenvät tuotettua yksikköä kohti ja massatuotanto suoltaa tuotteita yhä useamman ihmisen saataville.
Katselin Itä -Hämeessä järven rannalla ihmeissäni ja iloisesti yllättyneenä.Ihmiset olivat jättäneet virvelinsä rantaan.Siis varallisuuden lisääntyessä ei ole niin väliä vaikka joku lainaisi jotain tavaraa,koska sen hankkiminen ei ole suuren vaivan takana.
Sitä en ymmärrä ,jos tavaroita tuotetaan enemmän kuin ihmiset kykenevät niitä ostamaan ja sitten myymättä jääneet tavarat viedään kaatopaikalle haudattavaksi.Tuossa on kyllä merkillinen seikka jota en ymmärrä.
Siis yleensähän ne myydään alennusmyyneissä,mutta kyllä sinne kaatopaikallekin joutuu kuranttia tavaraa.