En paljastanut nimimerkkiäni, ettei arvoiniit värittyisi sen mukaisiksi. En voi paljastaa myöskään lähdettä enkä toivo lähteen mahdollisesti tunnistavien tekevän sitä. Mitä mieltä???
Keskustelua
Monikulttuurisuus ? tuo suopeaa hyminää ympärilleen tuottava muodikas termi. Strateginen lauselisä, jolla projektiin kuin projektiin saadaan lutunen tunnelma.
Sana, joka mukavasti viittaa kaffitteluun, lautapeleihin ja tutustumisleikkeihin. Monikulttuurisuus: rauhaisa
yhdessäolon tapa, riidan vastakohta, tapa siivota pöydältä eroavaisuuden eripura.
Monikulttuurisuuden käsitettä näytetään viljeltävän ennen muuta sellaisten hankkeiden liepeillä, joiden tarkoitus on helpottaa muiden asettumista tänne. Maahanmuuttajien
kotouttamiseen tarvitaan ohjelmia ja
opintokokonaisuuksia, jotta toiset oppisivat meidän kielemme ja meidän tapamme.
Suopealla sanalla on tarkoitus
arvatenkin viestiä sitä, että nämä kantaväestön harjoittamat
sopeuttamishankkeet on tarkoitettu luonteeltaan ystävällisiksi ? pois pakotus ja sisään yhteisymmärrys.
Vai puhutellaanko tässä sittenkin kantasuomalaisia, jotenkin kasvatusmielessä? Yritetäänkö ?monikulttuurisuutta?
hokemalla muistuttaa siitä, ettei se kuulkaa rasismi ole ainoa vaihtoehto, että sitä voi ei-etninen ihminen astua etniseen kauppaan muutoinkin kuin kivi takinliepeeseen
kätkettynä? Jos näin, kyse on vaivoin peitellystä vieraanpelosta ja vihamielisyydestä. Kulttuurinen ?moni? viittaa puheeseen ilmaantuessaan välttämättä kääntöpuoleensa eli ?yhteen?.
Hokema sanoo, että meillä täällä on tämä yksi kulttuuri, johon te toiset tuotte ne toiset kulttuurit. ?Monikulttuurisuus? tulee
sanoneeksi, että suomalaisuus
olisi jotakin yhtä ja yhtenäistä ?
niin kuin se koskaan sitä olisi ollut.
Hämmästyttävintä kuitenkin on,
että monikulttuurisuuden sanaa
käytetään niinkin oudossa yhteydessä
kuin kansainvälisestä adoptiosta
puhuttaessa. ?Kansainvälisen adoption kautta teistä tulee monikulttuurinen perhe.? Näin sanoo jo sukupolven adoptioita välittänyt Interpedia nettisivuillaan.
Mitä ihmettä? Miten niin? Mikä maailmassa voisi olla se ?kulttuuri?, jonka muutaman kuukauden tai vuoden ikäinen lapsi mukanaan tuo? Tahtooko järjestö sanoa, että kulttuuri sijaitsee geeneissä? Että afrikkalaiset ovat
luonnostaan rytmikkäitä?
?Terveen ja positiivisen itsetunnon kehittymisen
kannalta on tärkeää, että adoptiolapsi
säilyttää kontaktin etniseen taustaansa.? Mikä ihmeen etninen
tausta?
Eikö Sörnäisiin vuotisena tuodun etninen tausta hahmotu ennen muuta Helsinginkatua vasten?
Vai pitäisikö toisenlaiselta näyttävä jo pienestä pitäen kasvattaa jonkinlaiseen hyväntahdonlähettijyyteen? ?Haluatteko
oppia lisää lapsen kulttuuriperimästä ja taustasta?? kysyy Interpedia.
Sitäkö tässä tarkoitetaan, että kiinalaiselta näyttävän pitäisi kasvaessaan opetella sikäläiset kirjoitusmerkit, jotta hän voisi loputtomasti vastailla kantasuomalaisten kyselyihin, että eikös siellä teillä olekin se kommunismi?
Vai että brasilialaisen vauvan sisällä soi ajastaikaan samba? Ja mitenkähän mahtaa olla ? mitkä ovat monikulttuurisuuden
ja etnisen taustan painotukset silloin,
kun kyse on hämäläisperheisiin adoptoiduista savolaisvauvoista?
Miksi kansainvälistä adoptiota edesauttava järjestö turvautuu propagandassaan alkeellisimpiin, sananmukaisesti rasistisiin stereotypioihin?
Monikulttuurisuuden ja etnisyyden hienotunteisuuteen pyrkivin nimikkein yritetään arvatenkin sanoa
näin: Lapsi tulee pahoittamaan mielensä huomatessaan, ettei hän näytä samalta kuin muut. Lapsi tulee tuntemaan murhemieltä tajutessaan, että joku on hänet alun pitäen hyljännyt ja antanut pois.
Miksi näihin tosiin, syvästi inhimillisiin ja universaaleiksi uskottaviin ahdistuksiin pitää sotkea jotakin kulttuurin, etnisyyden ja taustan kaltaista huttua? Jotta aikuisille ei tulisi paha mieli?
?Eikö Sörnäisiin vuotisena tuodun etninen tausta hahmotu ennen muuta Helsinginkatua vasten??
Keskustelua
Monikulttuurisuus ? tuo suopeaa hyminää ympärilleen tuottava muodikas termi. Strateginen lauselisä, jolla projektiin kuin projektiin saadaan lutunen tunnelma.
Sana, joka mukavasti viittaa kaffitteluun, lautapeleihin ja tutustumisleikkeihin. Monikulttuurisuus: rauhaisa
yhdessäolon tapa, riidan vastakohta, tapa siivota pöydältä eroavaisuuden eripura.
Monikulttuurisuuden käsitettä näytetään viljeltävän ennen muuta sellaisten hankkeiden liepeillä, joiden tarkoitus on helpottaa muiden asettumista tänne. Maahanmuuttajien
kotouttamiseen tarvitaan ohjelmia ja
opintokokonaisuuksia, jotta toiset oppisivat meidän kielemme ja meidän tapamme.
Suopealla sanalla on tarkoitus
arvatenkin viestiä sitä, että nämä kantaväestön harjoittamat
sopeuttamishankkeet on tarkoitettu luonteeltaan ystävällisiksi ? pois pakotus ja sisään yhteisymmärrys.
Vai puhutellaanko tässä sittenkin kantasuomalaisia, jotenkin kasvatusmielessä? Yritetäänkö ?monikulttuurisuutta?
hokemalla muistuttaa siitä, ettei se kuulkaa rasismi ole ainoa vaihtoehto, että sitä voi ei-etninen ihminen astua etniseen kauppaan muutoinkin kuin kivi takinliepeeseen
kätkettynä? Jos näin, kyse on vaivoin peitellystä vieraanpelosta ja vihamielisyydestä. Kulttuurinen ?moni? viittaa puheeseen ilmaantuessaan välttämättä kääntöpuoleensa eli ?yhteen?.
Hokema sanoo, että meillä täällä on tämä yksi kulttuuri, johon te toiset tuotte ne toiset kulttuurit. ?Monikulttuurisuus? tulee
sanoneeksi, että suomalaisuus
olisi jotakin yhtä ja yhtenäistä ?
niin kuin se koskaan sitä olisi ollut.
Hämmästyttävintä kuitenkin on,
että monikulttuurisuuden sanaa
käytetään niinkin oudossa yhteydessä
kuin kansainvälisestä adoptiosta
puhuttaessa. ?Kansainvälisen adoption kautta teistä tulee monikulttuurinen perhe.? Näin sanoo jo sukupolven adoptioita välittänyt Interpedia nettisivuillaan.
Mitä ihmettä? Miten niin? Mikä maailmassa voisi olla se ?kulttuuri?, jonka muutaman kuukauden tai vuoden ikäinen lapsi mukanaan tuo? Tahtooko järjestö sanoa, että kulttuuri sijaitsee geeneissä? Että afrikkalaiset ovat
luonnostaan rytmikkäitä?
?Terveen ja positiivisen itsetunnon kehittymisen
kannalta on tärkeää, että adoptiolapsi
säilyttää kontaktin etniseen taustaansa.? Mikä ihmeen etninen
tausta?
Eikö Sörnäisiin vuotisena tuodun etninen tausta hahmotu ennen muuta Helsinginkatua vasten?
Vai pitäisikö toisenlaiselta näyttävä jo pienestä pitäen kasvattaa jonkinlaiseen hyväntahdonlähettijyyteen? ?Haluatteko
oppia lisää lapsen kulttuuriperimästä ja taustasta?? kysyy Interpedia.
Sitäkö tässä tarkoitetaan, että kiinalaiselta näyttävän pitäisi kasvaessaan opetella sikäläiset kirjoitusmerkit, jotta hän voisi loputtomasti vastailla kantasuomalaisten kyselyihin, että eikös siellä teillä olekin se kommunismi?
Vai että brasilialaisen vauvan sisällä soi ajastaikaan samba? Ja mitenkähän mahtaa olla ? mitkä ovat monikulttuurisuuden
ja etnisen taustan painotukset silloin,
kun kyse on hämäläisperheisiin adoptoiduista savolaisvauvoista?
Miksi kansainvälistä adoptiota edesauttava järjestö turvautuu propagandassaan alkeellisimpiin, sananmukaisesti rasistisiin stereotypioihin?
Monikulttuurisuuden ja etnisyyden hienotunteisuuteen pyrkivin nimikkein yritetään arvatenkin sanoa
näin: Lapsi tulee pahoittamaan mielensä huomatessaan, ettei hän näytä samalta kuin muut. Lapsi tulee tuntemaan murhemieltä tajutessaan, että joku on hänet alun pitäen hyljännyt ja antanut pois.
Miksi näihin tosiin, syvästi inhimillisiin ja universaaleiksi uskottaviin ahdistuksiin pitää sotkea jotakin kulttuurin, etnisyyden ja taustan kaltaista huttua? Jotta aikuisille ei tulisi paha mieli?
?Eikö Sörnäisiin vuotisena tuodun etninen tausta hahmotu ennen muuta Helsinginkatua vasten??
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.