Ruptuurisota

Mahdollisimman lyhyesti: Venäjä ei tyytynyt Stolbovan rauhan jälkeiseen tilanteeseen, jossa siltä meni yhteydet Itämereen pahasti poikki. Toisaalta Karjalan rahvas sai Ruotsilta ylen määrin uusia veroja ja muita rasitteita. Ruotsissa uskottiin, että Laatokka olisi erinomainen vallihauta Venäjää vastaan, mutta tsaaripa rakennuttikin Olhavanjoen varressa sotalaivaston, ja siitä se lähti...

Erinomaisen perusteellinen teos siitä historian vaiheesta:
Jussi T. Lappalainen: Kaarle X Kustaan Venäjän-sota v. 1656-1658 Suomen suunnalla. "Räikkä, häikkä ja ruptuuri".
Gummerus 1972

Sodan seurauksena syntyi mm. tverinkarjalaisten heimo, joita nykyään lienee enemmän kuin varsinaisia alkukarjalaisia autonomisessa Karjalan tasavallassa. Sekä meikäläisen että tämän kylän alkuväestön identiteetti on erittäin suureksi osaksi seurausta niistä mullistuksista, ja niin päin pois...

Tuo Jussi T. Lappalaisen kirja Kalle Kustaasta ja Ruptuurisodasta
(Kaarle X Kustaan Venäjän-sota v. 1656-1658 Suomen suunnalla.
Gummerus 1972) ehdottomista ansioistaan huolimatta on kuitenkin
näkökulmaltaan ja tietolähteiltään jossakin määrin rajoittunut.
Lappalaisen kirjaan tarjoaa hienosti tausta- ja lisätietoa ruotsalainen,
ehkäpä Pohjolan ”Kakkoshistorioitsija” - tietystikin meidän akateemikko
Heikki Ylikankaan jälkeen – Peter Englund ...
http://www.peterenglund.com/

Peter Englund on kirjoissaan viime vuosina keskittynyt Vaasa-sukuun
ja Ruotsin 1600-luvuun sotahistoriaan. Häneltä ilmestyi jokin vuosi
sitten kirja nimeltään ”Oövervinnerlige” (Voittamaton), ...
http://www.peterenglund.com/andrabocker_oovervinnerlige.htm
.. joka kertoo juuri Kalle X Kustaasta, Ruotsin saksalaisesta kuninkaasta
juuri tuolloin 1650-luvulla. Aivan mieletön kirja! Siinä Napoleon ja Adolf
Hitlerkin saavat vertaisensa kilpailijan sotahistoriassa!

Stolbovan rauhassa 1617 Ruotsi oli saanut Venäjältä Käkisalmen läänin
ja Pähkinälinnan sekä Inkerin. Stolbovan rauha muutti Karjalan asutus-
ja kielioloja. Ruotsalaisten harjoittama käännytystyö ja ankara verotus
johtivat siihen, että karjalaisväestöä alkoi siirtyä Venäjälle.

Westfalenin (v. 1648) rauhaan päättyneen 30-vuotisen sodan jälkeen
Ruotsi hallitsi koko Itämeren aluetta – melkein! Näiden rauhansopimusten
jälkeen Ruotsista oli tullut Euroopan suurimpia valtioita pinta-alaltaan,
mikä teki käytännössä Itämerestä Ruotsin sisämeren. Englundin mukaan
Ruotsin vaurain kaupunki tuolloin ei suinkaan ollut Tukholma, vaan Riika!
Olihan Kuurinmaan ruhtinaalla siirtomaakin – Tobago Karibian merellä!

Mutta Ruotsilla oli uhkana vain sisäisten riitojensa takia rappeutuva Puola,
ja - Tanska, jolta se havitteli Skånea, Göötanmaata kokonaisuudessaan,
ja Juutinrauman salmia haltuunsa. Kalle Kustaan Tanskan sotien seurauksena
oli, että Ruotsi joutui sotaan jopa Hollannin kanssa, ja Englanninkin laivasto
ilmestyi valvomaan maansa etuja Øresundiin ..
http://www.oresundstid.dk/dansk/svensk/oresundstid/renaissance/hoj/billeder/hoj01-01.jpg

Itse asiassa Kalle X Kustaa oli elämäntavoiltaan täysi porsas (Englund),
ja hän kuolikin jo 37-vuotiaana ruoansulatushäiriöihin.

” Karl X Gustav .. var ett destruktivt snille, som inte bara brände, stal
och förödde utan med stor framsynthet lade beslag på alla tänkbara
inkomstkällor, tullar, gruvor och dylikt i erövrade områden.”

Mutta Karjalan ja karjalaisten kannalta Ruptuurisota on mielenkiintoinen,
valitettavasti vain Suomen historiassa huonosti tunnettu sota. Venäjän
ponnettomuus Ruptuurisodassa varmaankin liittyy sen omiin sotiin Turkkia
vastaan, ja ehkäpä Venäjällä ja Ruotsilla oli kuitenkin joitakin yhteisiä
intressejä Tanskan salmien ja Karjalankin suunnalla? Olihan esim. Lundin
taisteluissa Tanskaa vastaan mukana myös venäläisiä joukkoja!

Pienenä teoreettisena viitekehyksenä tässä voidaan vetää, että juuri 1600
-luvulla Ruotsi tuhosi lopullisesti Karjalan, 1700-luvulla Ruotsi ja Venäjä
repivät Karjalan hajalleen, ja lopulta 1900-luvulla Venäjä tuhosi Karjalan
kokonaan!

Aihe on mielettömän kiintoisa ja siihen liittyy paljon pieniä yksityiskohtia ja
sanontoja (”Baranoffin poika”), jotka elävät tänäkin päivänä. Toivottavasti
myös Suomessa akateemisetkin tutkijat rohkenisivat tarttua aiheeseen!
- Ja näin Kalle Kustaan saapuessa Vaasaan Pohjanmaalle (Österbotten)
Ruptuurisotaa voisi nostaa esille laajemminkin. Tosin tämä nykyinen Kalle
XVI Kustaa taitaa olla ranskalaista sukujuurta.