Kenelle sosialismi kuuluu? Kuka tai mikä on sosialisti? Sosialismi ei kuulu vain työväenluokalle. Sosialismin varjolla ei hallitsevaa luokkaa voida tuomita työläisluokan alistamisesta. Tasa-arvoa lisäävänä teoriana Marxin sosialismi on pelkästään objektiivinen ja analyyttinen, ns. kylmän järjen teoria, jolla yhteiskuntaa todennäköisesti voidaan parantaa tasapuolisesti. Kun alistetut luokat ovat mobilisoituneet poliittisesti Marxin teorioiden pohjalta, ovat ne järjestäen tehneet sen virheen, että ovat pyrkineet melko epädemokraattisesti haalimaan itselleen valtaa, alistamaan porvarit omaan väärin ymmärrettyyn käsitykseensä "proletaarin diktatuurista" ja kieltäneet kaikilta muilta paitsi itseltään oikeuden tasa-arvoon. Sosialismi on kuitenkin yhteiskunnallinen, ei luokkasidonnainen teoria. Marxhan pyrki sillä kritisoimaan luokkarakennetta eikä vahvistamaan sitä. Sosialismi vapauttaa paitsi työläiset myös porvarit taloudellisista epävarmuustekijöistä, ja se yhteinen tekijä, josta kaikki hyötyvät, on yhteinen sopimus taloudellisesta vapaudesta, jonka ansiosta ihmiset voivat toteuttaa luontaisia kykyjään turvatusti.
Sosialismi -kenelle se kuuluu?
t.i.ruskeepaa
10625
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
kkukaan ei kaipaa sinun propagandaa isä Stalinin nimessä.
pikkuporvari ensin Leninin "Imperialismin
perusteet" ja jatka vasta sitten keskustelua.
Sen sijaan minun mielestä sosialismi on
luokaton yheteiskunta ja materialismin
poliittinen ilmiö.
"When Nietzsche wrote down the phrase "transvaluation of all values" for the first time, the spiritual movement of the centuries in which we are living found at last its formula. Transvaluation of all values is the most fundamental character of every civilization. For it is the beginning of a Civilization that it remouls all the forms of the Culture that went before, understands them otherwise, practises them in a different way. It begets no more, but only reinterprets, and herein lies the negativeness common to all period of this character. It assumes that the genuine act of creation has already occurred, and merely enters upon an inheritance of big actualities. In the late-Classical, we find the same taking place inside Helenistic-Roman Stoicism, that is, the long death-struggle of the Apollinian soul. In the interval from Socrates - who was the spiritual father of the Stoa and in whom the first signs of inward impoverishment and city-intellectualism became visible - to Epictetus and Marcus Aurelius, every existence-ideal of the old Clasical underwent transvaluation. In the case of India, the transvaluation of Brahman life was complete by the time of King Asoka (250 b.c.) As we can see by comparing the parts of the Vedanta put into writing before and after Buddha. And ourselves? Even now the ethical socialism of the Faustian soul, its fundamental ethic, as we have seen, is being worked upon by the process of transvaluation as that soul is walled up in the stone of the great cities. Rousseau is the ancestor of this Socialism; he stands, like Socrates and Buddha, as the representative spokesman of a great civilization.Rousseau's rejection of all great Culture- forms and all significant conventions, his famous "Return to the state of Nature," his practical rationalism, are unmistakable evidences. Each of the three buried a millennium of spiritual depth. Each proclaimed his gospel to mankind, but it was to the mankind of the city intelligentsia, which was tired of the town and the Late culture, and whoe "pure" (i.e. soulless) reason longed to be free from them and their authoritative form and their severity, from the symbolism with which it was no longer in living communion and which therefore it detested. The Culture was annihilated by dialectic. Socrates was a nihilist, and Buddha. There was an Egyptian or an Arabian or a Chinese desouling of the human being, just as there is a Western. This is a matter not of mere political and economic, nor even of religious and artistic, transformations, nor of any tangible or factual change whatsoever, but of the condition of a soul after it has actualized its possibilities in full.
Kun Nietzsche kirjoitti arvojen uudelleenmäärittelystä, modernin länsimaisen kulttuurin henkinen taso oli jo vakiintunut. Arvojen uudelleenmäärittely kuuluu jokaisen kulttuurin kehityshistoriaan, josta se analyyttisesti kenties kiinnostavin osa. Kulttuuri alkaa siitä kun yhteisö muovaa menneistä yhteiskuntamuodoista ortodoksisen version, uuden ja ainoan oikean tavan ajatella maailmaa ja elää. Yhteisö lakkaa luomasta uutta ja tyytyy vain tulkitsemaan mennyttä. Yhteisö vaipuu sellaisen kuvitelman valtaan, jonka mukaan kaikki olennainen on jo luotu ja pyrkii hyväksymään sosiaalisten tosiasioiden perimisen menneiltä sukupolvilta. Esimerkiksi myöhäisantiikin helleenis-roomalainen stoalaisuus edustaa tätä vaihetta, kuten kerrotaan tuon ajan Apollo-taruston sielujen pitkässä kuolinkamppailussa. Ajanjaksona Sokrateesta Epiktetukseen ja Markus Aureliukseen, joista ensimmäinen oli stoalaisuuden luoja, joka kertoo ensimmäisenä sisäisestä köyhyyden ja city-älyllisyydestä, kaikki vanhan Antiikin olemassaolon ihanteet tulivat uudelleenmääritellyksi. Intiassa kastijärjestelmä oli syntynyt kuningas Asokan aikaan 250 eea, kuten näemme vertailemalla hindulaisen Vedanta-filosofian kirjoituksia ennen ja jälkeen Buddhan. Entä moderni länsimaalainen kulttuuri? Täällä faustilaisen sielun eettinen sosialismi on para-aikaa jatkuvan uudelleenmäärittelyn kohteena, jossa yksilön sielu ripustetaan kiveen suuriin kaupunkeihin. Rousseau on Sokrateen ja Buddhan tavoin vapautuneemman kulttuurin edustaja, sillä hän torjui kulttuurin suuruuden käsitteen ja merkittävät traditiot, hän kirjoitti teoksen "Paluu luonnolliseen valtioon" ja ajatteli käytännöllisellä rationaalisuudella. Nämä kolme ovat yksittäinkin vuosituhannen henkisen syvällisyyden arvoisia. Ne peräänkuuluttavat Rousseaun idealismia ihmiskuntaa kohtaan, mutta ovat suunnattu myöhäisantiikin kaltaiseen kaupunkiälymystöön, joka oli kyllästynyt urbaaniin elämään ja vallitsevaan arvojen uudelleenmäärittelyyn, ja jonka puhdas (lue: sieluton) järki pyrki vapauteen urbaanista elämästä ja sen autoritatiivisuudesta ja tympeydestä, urbaanin elämän symboliikasta, joka oli menettänyt merkityksensä älymystön elämässä ja oli käynyt heille vastenmieliseksi. Älymystö kävi sotaa vallitsevaa kulttuuria vastaan retorisin keinoin, kuten Sokrates ja Buddha tekivät. Näissä kulttuureissa oli aina jokin epäinhimillinen tekijä kuten egyptiläiset, arabialaiset, kiinalaiset tai omassa yhteiskunnassamme länsimaalainen kulttuuri. Tässä ei ole kysymys pelkästään poliittisesta tai taloudellisesta, ei edes uskonnollisesta tai taiteellisesta epäkohdasta, arvojen uudelleenmäärittelyä tai ei, muutos tai ei, vaan ennen kaikkea siitä, että mikä on ihmisen sielun tila silloin kun ihminen on toteuttanut kaikki mahdollisuutensa.
Sosialismi on ihmisen keksintö joka rajoittaa vapautta, kun taas kapitalismi on luonnontila. Luonto voittaa aina lopulta. Sosialismi on tehottomampi järjestelmä mikä tuomitsee jäsenensä huonompiin elinoloihin. Yksityisomistus ja vapaa kaupankäynti on paras tapa levittää vaurautta ja vapautta. Mitä vapaampi maa ja mitä vapaammat kansalaiset -> sitä vauraammat kansalaiset, myös pitkällä tähtäimellä.
Ihminen on luonnostaan laumaeläin, joka ei ajattele vain omaa itsekästä etuaan. Kapitalistinen taloustiede on pelkkää huuhaata, suurin osa valtavista resursseista on tuhlattu naurettaviin ja epäonnistuneisiin tutkimuksiin. Ihminen ei ole egoisti. Ihmislajin selviytyminen on kiinni siitä, kuinka hyvin voimme ennakoida ihmisten toimintaa ja ohjata sitä. Taloustiede on hyvin voimakkaasti nyt kriisissä. Meillä marxilaisilla ei ole sitä ongelmaa. Kannustaisin teitä opiskelemaan matematiikkaa, siitä on hyötyä kaikille.
"Ihminen on luonnostaan laumaeläin, joka ei ajattele vain omaa itsekästä etuaan."
Ihminen on kyllä laumaeläin, mutta se on jo moneen kertaan todettu että ihminen ajattelee lähinnä omaa etuaan ja jälkeläistensä etua, eikä ole lähtökohtaisesti halukas toimimaan valtion hyväksi. Yhteisomistuksesta on yleinen mielipide: paskaks vaan ei oo oma.
"Kapitalistinen taloustiede on pelkkää huuhaata, suurin osa valtavista resursseista on tuhlattu naurettaviin ja epäonnistuneisiin tutkimuksiin."
Kapitalismi perustuu pohjimmiltaan luonnontilaan, jossa vapaat yksilöt vaihtavat tavaroita omaksi hyödykseen. Vapaan kaupankäynnin ajatus on nimenomaan johtanut positiivisiin tuloksiin Intiassa, Kiinassa sekä yleensä Aasiassa, verrattuna aiempiin puhtaan valtiojohtoisiin yritelmiin.
"Ihminen ei ole egoisti. Ihmislajin selviytyminen on kiinni siitä, kuinka hyvin voimme ennakoida ihmisten toimintaa ja ohjata sitä."
Sosialismi ja kommunismi lähtevät tosiaan siitä että ihmisen toimintaa pitää ohjata ja hallita. Tämä on räikeässä ristiriidassa ihmisten vapauden
kanssa eikä tuota toivottuja tuloksia. Vapaa yksilö osaa hoitaa asioitaan paremmin kuin lauma byrokraatteja.
"Taloustiede on hyvin voimakkaasti nyt kriisissä. Meillä marxilaisilla ei ole sitä ongelmaa. Kannustaisin teitä opiskelemaan matematiikkaa, siitä on hyötyä kaikille. "
Ihmettelen kovasti missä kriisissä taloustiede oikein on, ja mikä sen on aiheuttanut. Marxilaisilla pitäisi olla ongelmia, koska suuri osa Marxin väittämistä on osoitettu vääriksi. mm. lisäarvoteoria ja kapitalismin romahtaminen.
Matematiikan opiskelusta olen samaa mieltä, jos siihen on taipumuksia niin opiskelu kannattaa varmasti.
"Ihminen on kyllä laumaeläin, mutta se on jo moneen kertaan todettu että ihminen ajattelee lähinnä omaa etuaan ja jälkeläistensä etua, eikä ole lähtökohtaisesti halukas toimimaan valtion hyväksi. Yhteisomistuksesta on yleinen mielipide: paskaks vaan ei oo oma."
Vaikka itsekin uskon, että ihmisen ei olisi tervettä puolustaa mitään valtiota, ihmisen luonne on uskomattoman epäitsekäs ja uhrautuva. Egoismi ei toimi koska ihminen ei harkitse kuluttajana rationalistisesti kaikkia valintojaan ja työntekijänä ihmiset nouttavat hyvin pitkälti lauman tahtoa. Ihminen on hyvin harvoin vapaa yksilö, useimmiten lapsi, isä, äiti, veli, sisko. Itsekkyys on lapsellista talouspolitiikassa.
"Kapitalismi perustuu pohjimmiltaan luonnontilaan, jossa vapaat yksilöt vaihtavat tavaroita omaksi hyödykseen."
Se on kommunismia. Kapitalismin ja kommunismin idealismi on suunnilleen sama.
"Ihmettelen kovasti missä kriisissä taloustiede oikein on, ja mikä sen on aiheuttanut."
Taloustiede on kriisissä koska sen mallintamiskyky on melkein sama kuin arvaamisella. Taloustiede on todellakin kriisissä. Kriisin on aiheuttanut näkemyksen puute ja just se, että matemaattiset ja tilastotieteelliset perusteet on unohdettu.
arvon herra ruskeepää. täällä puhuu minä itse, karl marx.
herra ruskeepää, teoriani ovat palturia. lisäksi niiden käytännön implementoinnit ovat olleet epäinhimillisiä järjestelmiä, jotka ovat tuottaneet ennennäkemätöntä tuskaa ihmisille.
nyt voit rauhoittua ja keskittyä omien tarpeittesi tyydyttämiseen. älä tuhlaa aikaasi tuohon soopaan, kuten minä tein. saat vain pääsi kipeäksi ja näet pahoja unia.
vakavia asiota. ymmärtäneekö mokomaa asiaa kenkään.