Kertokaa tietämättömälle, missä piilee
alumiinivanteiden hyvyys ? Miksi niin moni
vaihtaa autonsa alkuperäiset teräsvanteet
alumiinisiin ? Voiko syynä olla pelkkä ulkonäkö ?
Ulkonäkö ei ole kovin "tieteellinen" syy, koska
sehän on puhdas makuasia. Itse en osaa sanoa,
miksi esim. kapulavanteiden läpi näkyvät
paskaiset jarrusatulat tai ruosteiset rummut
olisivat kiihottava näky. Keveydestä taas ei ole
kerrassaan mitään hyötyä, koska kiihtyvyyserot
ovat niin marginaaliset. (paitsi kilpa-autoissa)
Jos se alumiininen on parempi, niin miksei
kaikissa autoissa sellaisia ole jo tehtaan
jäljiltä ? Autojen ominaisuuksien parantamiseen
käytetyt miljardithan maksaa joka tapauksessa
ostaja, joten kustannuksista ei ole kyse.
Eli miksi alumiini, tuo kaikissa muissa
käyttötarkoituksissa niin huonon maineen omaava
muistiton (muotonsa menettävä), hauras ja
helposti hapettuva maakuoren yleisin metalli
muuttuu niin himoituksi vannemateriaaliksi, että
siitä joutuu maksamaan enemmän kuin
teräsvanteista ?
alumiinivanteiden hyvyys ? Miksi niin moni
vaihtaa autonsa alkuperäiset teräsvanteet
alumiinisiin ? Voiko syynä olla pelkkä ulkonäkö ?
Ulkonäkö ei ole kovin "tieteellinen" syy, koska
sehän on puhdas makuasia. Itse en osaa sanoa,
miksi esim. kapulavanteiden läpi näkyvät
paskaiset jarrusatulat tai ruosteiset rummut
olisivat kiihottava näky. Keveydestä taas ei ole
kerrassaan mitään hyötyä, koska kiihtyvyyserot
ovat niin marginaaliset. (paitsi kilpa-autoissa)
Jos se alumiininen on parempi, niin miksei
kaikissa autoissa sellaisia ole jo tehtaan
jäljiltä ? Autojen ominaisuuksien parantamiseen
käytetyt miljardithan maksaa joka tapauksessa
ostaja, joten kustannuksista ei ole kyse.
Eli miksi alumiini, tuo kaikissa muissa
käyttötarkoituksissa niin huonon maineen omaava
muistiton (muotonsa menettävä), hauras ja
helposti hapettuva maakuoren yleisin metalli
muuttuu niin himoituksi vannemateriaaliksi, että
siitä joutuu maksamaan enemmän kuin
teräsvanteista ?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Kyllä se ulkonäkö on, joka pistää eräät
hankkimaan kevytmetallipyörät. Muutoinhan
kyseisten kapineiden panos-tuotos -suhde on
harvinaisen heikko.
Aika monessa autossa kevytmetallivanteet tulevat
nykyisin vakiona, missä tapauksessa tietysti
ottaisin ne. Kesällä alut jaksaisi ehkä pitää
siisteinä, mutta talvirenkaani tulevat aina ja
iankaikkisesti olemaan peltivanteilla. Enpä vain
ole tuntenut tarvetta ostaa aluja nykyiseen
kulkupeliini, eihän niitä edes voi ajaessaan itse
ihastella. Ketään ulkopuolistahan ne eivät
kiinnosta. Eivät varsinkaan naisia.
Muistan erään Hesarin jutun, jossa oli
haastateltu nuoria kesäansioiden käytöstä tai
muuten vaan raha-asioista ja eräs haastatelluista
ilmoitti sijoittavansa 10 000 mk mieluiten uusiin
vanteisiin ja renkaisiin. Autona herralla oli
jokin 80-luvun lopun ritsa.
Ensinnäkin "alumiinivanteet" eivät ole puhdasta
alumiinia vaan jotain seosta, virallisestihan
käytetään nimitystä kevytmetallivanteet. Yleisin
syy hankintaan lienee ulkonäkö. Toisaalta
aluvanne saadaan tehtyä kevyemmäksi, kuin
teräsvanne jolloin jousittamaton massa pienenee.
Tämä taas parantaa ajo-ominaisuuksia (siis
renkaat ovat suuremman osan ajasta tienpinnassa
kiinni). Kun joku virittelijä sitten haluaa
laittaa autoonsa esim. 18´ vanteet niin eihän
niitä peltivanteita edes tahdo löytyö tuon
kokoisina saati sitten kapseleita niihin.
Jousittamattoman massan minimointi kuulostaa
järkeenkäyvältä. Mutta miksi autotehtaan
insinööri ei ole päätynyt siihen ratkaisuun ?
Tuntuu vaikealta uskoa, että autotehtaat
jättäisivät tarkoituksella autoon ”parantamisen
varaa” Onko teräsvanne kompromissi massan
hitauden haittojen, ja liike-energian
varastoituminen (pyörien vauhtipyöräilmiön)
välillä ?
Teräslevypyörä on kompromissi
valmistuskustannusten ja muiden,
keskivertoautoilijoille täysin merkityksettömien
ominaisuuksien kesken.
Hyvin harvoin autotehtaat tekevät "parasta
mahdollista" hinnasta riippumatta. Halvemmat
pikkuautothan olivat takavuosina esmes rengastettu
155/80-13 -nuljurenkailla, joille ei hinnan
lisäksi juuri muita ominaisuuksia voi keksiä.
Vaikkapa 185/60-14 olisi arkikäytön kannalta vielä
"riittävän korkeaprofiilinen" eikä edes
merkittävästi kalliimpi, mutta suuria sarjoja
tekevässä tehtaassa syntyy äkkiä merkittäviäkin
eroja kustannuksissa jos jokaisen valmistetun
auton kohdalla onnistutaan nipistämään esmes
satanen pois sellaisesta paikasta, joka ei vaikuta
potentiaalisten asiakkaiden ostoinnokkuuteen.
Samasta syystä moni uusi auto on varustettu
naurettavalla lelutunkilla jolla ei tosipaikan
tullen juuri käyttöä ole. Tehdas säästää taas
parikymppiä nettoa per auto, eikä asiakas huomaa
autossa mitään eroa.
Toi tunkkijuttu on ihan totta! Prkl ku ottaa
kuuppa, ainakin meikäläisen autossa toi tunkki on
aika hepponen, mut se rengasavain oli täys
vitsi!! Ekan kerran kun sen näin, niin oli
naurissa pitelemistä.
No heivasin sen takavasemmalle ja hain
varaosaliikkeesta kunnollisen pelin. Ja makso
muuten "hurjat" 29 mk...
Eivät ruostu, ovat tyylikkäät, eikä tarvitse
kiroilla irtoavia kapseleita. 'Perusalut' ovat
lisäksi suunnilleen saman hintaiset kuin
peltivanteet, joten ei siinä muita syitä tarvitse.
se jousittamattoman massan keventäminen on suurin
yksittäinen etu.
No, kerropas mitä hyötyä siitä kevyemmästä
jousittamattomasta massasta oikeastaan on.
Melkein uskaltaisin väittää, ettet normaaliajossa
huomaa mitään eroa eripainoisilla vanteilla.
Ei normaaliajossa huomaa ei.
Jotkut automerkit ovat pyrkineet pienempään
jousittamattomaan massaan mm. siirtämällä
jarrulevyt pyörännavoista vetoakseleiden toiseen
päähään vaihteiston kylkeen. Ainakin Alfa 75:stä,
Citroen GS:stä ja joistakin Jaguareista löytyy
tällainen toteutus. Useammassakin uudessa autossa
on pyöräntuennan osissa pyritty painonsäästöön
tavallisuudesta poikkeavilla materiaali- ja
rakenneratkaisuilla.
Jousittamattoman massan pienentämisen idea on
siinä, että pyörä saadaan seuraamaan paremmin
tienpinnan epätasaisuuksia jolloin pito on
parempi. Kyseessä on sama ilmiö kuin minkä tahansa
massan kiihdyttämisessä, pienempi massa kiihtyy
samalla voimalla nopeammin. Kun auton korin ja
jousituksen pyörää tienpintaan painava voima on
vakio, massan pienentäminen saa pyörän töyssyn
jälkeen nopeammin "kiihtymään alaspäin" kiinni
tienpintaan. Eikä nyt siis ole kyse mistään
hyppyreistä vaan tavallisista tienpinnan
epätasaisuuksista.
Itse kyllä tiesin miten pienempi jousittamaton
massa vaikuttaa.
Oikeastaan toivoin, että vastauksen olisi antanut
joku, joka perustelee kevytmetallivanteidensa
ostoa pienemmällä jousittamattomalla massalla.
Ehkä he eivät itsekään tarkkaan tiedä...
"se jousittamattoman massan keventäminen on
suurin yksittäinen etu."
Niin varmaan on, ja kun sekin etu on täysin
teoreettinen, niin mitään hyötyähän ei
kevytmetallivanteista ole, ellei ulkonäköä voi
sitten pitää hyötynä.
Itselläni, kun on molemmissa autoissa
kevytmetallivanteet kesä- ja peltivanteet
talvipyörissä, niin olempa huvikseni punninnut
fillareita.
Ja katso: kun kevarivanteissa on tuuma enemmän
halkaisijaa ja parikymmentä milliä leveämpi kumi,
niin ne ovatkin selvästi painavammat kuin
raskasmetalliset talvipyörylät.
No, voihan sitä sanoa, että olisivat vielä
painavammat...
...niin kai, mutta ei sillä parin sadan gramman
painoerolla tehdä huonoista ajo-ominaisuuksista
hyviä eikä hyvistä huonoja. Ei vaikuta
käytännössä mihinkään.
Aika paljon tuossa edellä onkin jo lueteltu etuja:
- Ei ruostu (mutta hapettuu)
- Kevyempi -> pienempi jousittamaton massa
(ainakaan halvoilla vanteilla ei mitään
merkittävää eroa painossa)
- Jarrut jäähtyvät avonaisia aluvanteita
käytettäessä paremmin kuin peltivanteita ja
kapseleita
- Mahdollistavat kokonsa puolesta leveämpien ja
matalampien (parempien?) renkaiden käytön
Vaikka sitä eivät kaikki myöntäisikään, eiköhän se
pääasiallinen etu kuitenkin ole ulkonäkö.
Haittojakaan ei hinnan lisäksi pahemmin ole, tosin
saa katsoa tarkemmin ettei kolhi fillareita
kanttikiviin ja talvella sopivalla
kelillä parkkiksella seistessä lumi kerääntyy
avonaisten puolavanteiden sisäkehälle köntiksi,
joka ravistaa pirusti jos sitä ei muista tökkiä
irti.
Eivät siis ole varsinaisesti alumiinia vaan
kevytmetalliseosta. Autotehtaat käyttänevät
halvemmissa malleissa teräslevypyöriä siksi, että
ne ovat halvemmat valmistaa. Levypyörän muoto kun
takaa jo itsessään hyvän jäykkyyden eikä
materiaalivahvuuden siksi tarvitse olla kovinkaan
kummoinen.
Jousittamattoman massan väheneminen, leveämmät
renkaat ja jarrujen parempi jäähtyminen ovat toki
todellisia etuja, mutta vain autollaan rata-ajoa
silloin tällöin harrastaville. Eli 98%
kevytmetallivanteista on hankittu ihan puhtaasti
ulkonäkösyistä.
Leveämmästä ja matalammasta renkaasta saadaan
kyllä ohjaustuntuman paranemisen kautta selvää
etua kunhan ei mennä liiallisuuksiin. Ainakin
98%:lle se on sitten ihan sama vaikuttaako tuo
vaikkapa kierrosaikoihin radalla, mutta paremmasta
ohjaustuntumasta osaa nauttia sentään useampikin.
Aika harva
kevytmetallivanne-matalaprofiilirengasyhdistelmä
on loppujen lopuksi ainakaan kevyempi kuin
alkuperäinen levypyörä ja vakiorengas. Ja
vähintään yhtä harva autoilija tajuaa
jousittamattomasta massasta hölkäsen pöläystä.
Mulla kyllä jarrujen jäähtyminen on isossa,
painavassa autossa ihan todellinen plussa
nopeammassa mutka-ajossa.
Edelleen, eiköhän ulkonäkö ole se tärkein syy
suurimmalle osalle, joillekin jopa ainoa.
Pitää paikkaansa, ulkonäkö on ehdottomasti
tärkein kevytmetallivanteiden käyttöä puoltava
seikka.
Mustat peltivanteet ja muovikapselit eivät oikein
korreloi 200000 mk maksavan auton alla.
Tässä kohtaa sanoisin niille, jotka ihmettelevät
miksi ne eivät sitten ole vakiovaruste; hyvästä
saa aina maksaa, eli lisävarusteena saat
todennäköisesti laadukkaammat aluvanteet kuin
alkuperäisenä (premium autoja lukuunottamatta).
Aivan vastaavasti esim. ilmastointi on
laadukkaampi, kun asiakas maksaa sen itse, kuin
nämä perheautojen alkuperäisvarusteena olevat
flunssapuhaltimet.
Niin, ei kai kukaan voi vakavissaan väittää, että
hankki siviiliautonsa vanteet kevyemmän
jousittamattoman massan takia...
Pienemmän painonkin kanssa voi olla vähän niin ja
näin. Eikös jälkikäteen ostetut
kevytmetallivanteet ole yleensä leveämpiä ja
halkaisijaltaan suurempia, kuin alkuperäiset.
Tietysti samalla rengaskoko ja renkaan paino
kasvaa.
Minusta järkisyy hankkia alut on halvempi hinta,
autoliikkeiden rengas/vannepaketit on sen
hintaisia että alut kumeineen saa muualta
halvemmalla. Samalla saattaa tietysti ulkonäkökin
kohentua.
Ovat ja valettu puolarakenne on rakenteena
paino/jäykkyys -suhteessa vähemmän edullinen
levypyörään verrattuna, joten saman jäykkyyden
saavuttamiseksi tarvitaan jykevämpi rakenne ->
lisää painoa.
Eihän levypyöriäkään tarvitse autoliikkeestä
ostaa, saa noita yhtä lailla rengasliikkeistä.
En tosin tiedä saako aivan uunituoreeseen
automalliin, ainakaan jos pulttijako, keskireikä
ja offset ovat jotenkin erikoiset niin etteivät
minkään muun auton vanteet käy.
Ei kasva paino. Jos ostaa kunnon aluvanteet,
esim. BBS tai O.Z., niin vaikka koko kasvaa,
paino joko tippuu tai pysyy suunnilleen samana.
Miten olisi isokokoiset peltivanteet?? Voisi
tulla painoa...
Pienemmän jousittamattoman massan takia BMW 5-
sarjassa ainakin ennen oli alumiiniseosvanteet,
jotka olivat valamisen sijaan tehty puristamalla.
Näin paino oli alhaisempi kuin perinteisillä
aluvanteilla.
Aluvanteissa (laadukkaissa) on myös
mittatarkkuudet paremmat, ja valuvirheitä ei
kunnon aluvanteissa ole.
(Tässä siis tarkoitin 'aluvanteilla'
kevytmetalliseosvanteita.)
Ostin auton, jossa sattui olemaan kesärenkaat
leveää mallia aluvanteilla (eivät olleet auton
valinnan syy, auto miellytti muuten). Kun
nykyinen miesystäväni näki autoni, hän käski heti
vaihtaa normaalilevyisiin renkaisiin, koska ne
ovat turvallisemmat. Leveä rengas lähtee hänen
mukaansa helpommin vesiliirtoon. Onko
miesystäväni täysi torvi autojen suhteen?
Vaihda miestä!!!
Tämän asian hän ainakin näyttää tietävän. Leveä
rengas todellakin nousee kapeaa helpommin
vesipatjan päälle liirtoon, koska kuviot eivät
ehdi leveän renkaan keskeltä ohjata yhtä nopeasti
vettä renkaan reunojen kautta ulos. Vedellä on
siis pitempi matka.
Autolehdissä on joskus testattu saman mallisilla
renkailla tätä ilmiötä ja havaittu, että se ei
ole edes pelkkää teoriaa. Merkityksen
suuruusluokka on sellainen, että jos tietty
rengas, tietyllä vesipatjalla nousee 185-
millisenä nousee liirtoon nopeudella 80 km/h,
riittää 205-milliselle 75 km/h.
Ilmiötä korostaa vielä se, että leveällä
renkaalla on vielä taipumus kulua kapeaa
nopeammin. Kun lisäksi leveä läski on vielä
kapeaa sirkkelinterää kalliimpi, kynnys sen
vaihtamiseen on korkeampi.
On kuitenkin vielä huomattava, että eroja on myös
rengasmerkkien ja -mallien välillä.
Takuulla löytyy renkaita, jotka 205-kokoisina
selviävät sellaisesta vesipatjasta, jolla joku
toinen rengas liiraa jo 185:na.
iin
Joo ovathan nuo kalliit vanteet suhteellisen
kevyitä, nostelin tuossa viime viikolla kaverin
8,5x17" AC Schnitzerin vannetta ja perstuntumalta
tuntui painavan noin puolet jostain TSW:n
"vastaavasta" säilykepurkkimetallitekeleestä.
Kuitenkin jos tarkoitetaan yleisesti liikenteessä
tavallisten perheautojen alla pyöriviä aluja, noin
95%:ssa on edullisemmat, painavat alut, jotka
tuskin tuovat enää minkäänlaista painonsäästöä.
Kiitos tyhjentävästä vastauksestasi. Noinhan se
menee naisen logiikallakin, kun vain syventyy
ajattelemaan. Edelliselle kommentaattorille
tiedoksi: miksi vaihtaisin miestä, joka itse kävi
ostamassa minulle uudet kesärenkaat ja laittoi ne
alle? "Torvi" oli huumoria, jos et sitä tajunnut.
Valuvanne on sivuttaissuunnassa jäykempi kuin
kahdesta osasta kasattu peltivanne. Tästä on
varmasti hyötyä sileillä ja pehmeäkumisilla
renkailla ajaessa radalla. Takometallivanne on
kevyempi kuin vastaavankokoinen peltivanne - jos
sellaista nyt edes löytyy. Iskarit pääsevät
vähemmällä pyörien tiessäpitämisessä, kun
jousittamaton massa muodostuu pienemmäksi - hyvä
ominaisuus hurjilla ylinopeuksilla maaseudun
hiekkateitä porhaltaessa. Arvelisin, että
optimaalinen raideleveys syntyy usein vain
kevytmetallisilla erikoisvanteilla - kokemukseni
mukaan lähinnä talvikäyttöön tarkoitetut
peltivanteet ovat hiukan eri speksiä ja toki
usein myös kapeammalle renkaalle tarkoitettuja.
Leveää raideleveyttä voi sitten hyödyntää vaikka
pujotellessa liikenteen seassa poliisisetiä tai -
tätejä karkuun. Sitä paitsi alumiinivanteen
hankkimalla voi esittää selkeän
julkilausuman: "en aja autolla vain, koska on
pakko vaan hyväksyn autoilun kaikki
ympäristölliset varjopuolet". Harva peltivanne
tosin enää poikkeaa metalliseoksiltaan ns.
kevytmetallivanteista, mutta mielikuvathan
ratkaisevat, eikös vaan?
suurin etuhan on teknisesti se, että
kevytmetallivanteen säteisheitto on selvästi
pienempi kuin peltivanteen; eli se siis säästää
näinollen autoa(laakerit,nivelet,jne...) - JOS
VANNE ON SAMAA KOKOA KUIN AUTON VALMISTAJA
SUOSITTELEE!!!
suuremmilla ja leveämmillä vanteilla saa vain
rikottua paikkoja ennen aikaisesti...sitä paitsi
peltivanne suojaa "herkkää" jarrusatulaa osittain
siltä kaikelta pölyltä ja sonnalta mitä renkaan
ympärillä pyörii. ja se, että kalliimmissa
autoissa olisi vain aluvanteita niin mitenkäs se
on selitettävissä, että esim.
golfeissa/passateissa/omegoissa/jne... on
alkuperäisvanteina peltivanteet?! ...johtuisiko
siitä, kun jarrusatuloissakin on nykyään niin
paljon anturoita yms. rikkoontuvia osia, että on
hyvä jos suojana on edes jotain.
ja henkilölle, joka väitti pölykapseleiden
irtoilevan omia aikojaan niin OSTA KUNNON
KAPSELIT ÄLÄ MITÄÄN BILTEMAN SATASEN
SARJAA...esim. volvolta löytyy nykyään nk.
muistimuovista tehtyjä kapseleita jotka suojaavat
hyvin ja sen lisäksi palautuvat alkuperäiseen
muotoonsa kolhinnan jälkeen pienen ajan sisällä
(olettaen että ei ole haljennut)...
että näin...itse en siis aluja
ostaisi...ulkonäöllisesti on mielestäni kromattu
peltivanne aina näyttävämpi!
Eipä ole ollut mitään ongelmia jarrusatuloiden
kanssa vaikka alla on kevytmetallia vuoden ympäri.
Eikös suurin määrä siitä satulaan joutuvasta
sonnasta ole lähtöisin jarrupaloista? Tosin se on
hienojakoista pölyä jonka pahin haitta taitaa olla
se, että se syövyttää vanteet, mutta ainakaan
itselläni ei ole jarruihin eksynyt mitään
erityisen haitallista tavaraa.
Missäs autossa muuten on antureita
jarrusatuloissa? Ainakin absin tökkelit on yleensä
sijoitettu jarrukilpeen lähelle pyörännapaa.
Golfien/Passatien/Omegoiden halvempien mallien
peltivanteisiin on hyvin yksinkertainen syy:
Halvemmat valmistuskustannukset. Vai miten muuten
on selitettävissä se, että mallisarjan
kalliimmassa päässä alta löytyy merkistä
riippumatta kevytmetalli-ihmeitä?
Olen jostain lukenut, että alumiinivanteet
auttaisivat jarrujen tuuletuksessa.
Normaalikäytössä tällä ei lienee ole merkitystä,
mutta esim. rata-ajossa jarrujen kuumeneminen on
suuri ongelma. Ainakin maalaisjärjellä voisi
päätellä, että jarrulevyt näkyviin jättävä
alumiinivanne päästää ajoviiman paremmin
jäähdyttämään jarrulevyä.
"Tavallisessa" autoillussa alu vanteet eivät tee
muuta kuin paranna ulkonäköä(ainakin suurimman
osan mielestä).
Kilpaautoilussa on sitten taas ihan eri edut,
alut ovat kevyemmät, hyöty löytyy kenties
vauhdissa, mutta myös siitä että itse pyörä
kevenee jolloin pyörän kosketus asfalttiin
paranee, itse pyörä ei "pompi" niin paljon eli
iskut siirtyvät iskunvaimentimille eli pyörä
mukautuu alustan(tien)mukaan paremmin, eivätkä
"elä omaa elämää" joka autaa auton hallinnassa,
mitä kevyempi rengas on sitä parempi.
Tätä ei ole aivan helppo selittää, mutta jos joku
muu osaa selittää sen paremmin niin ihan
mielellään (menin itsekin vähän sekaisin).
Mutta jos jotenkin onnistuit ymmärtämään niin se
on hyvä se! Alumiini vanteissa on muitakin hyviä
puolia, mutta tämä on ainakin yksi tärkeimmistä.
plussan puolelle niin että alumiinivanne on
yleensä jäykempi.
Ja miksi lentokoneissa käytetään magnesiumin ja
alumiinin seosta vanteissa? Miksei niihin käy
peltivanne?