Ryhmäpuheenjohtaja Häkämies tänään eduskunnassa
Hallituksen esitys vuoden 2007 talousarvioksi on hyvän talouden oloissa tehty yllätyksetön hukattujen mahdollisuuksien budjetti. Ympäriinsä ripoteltujen rahojen sijaan hallitus olisi voinut rakentaa tulevaisuuden kasvulle edellytyksiä, ja varautua väestön ikääntymisen lähivuosikymmeninä aiheuttamiin kustannuksiin. Tämän ainutlaatuisen mahdollisuuden hallitus on nyt onnistunut hukkaamaan.
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoman läheisin neuvonantaja valtiosihteeri Raimo Sailas arvioi viime perjantain Taloussanomissa, että "Budjetti hymyilee vähän joka suuntaan". Sailas korostaa, että hallituksen olisi pitänyt voimakkaammin varautua ikääntymisen aiheuttamiin kustannuksiin. Saman ministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen puolestaan esitti viime lauantaina 2 miljardin euron suuruista talouden tasapainottamisohjelmaa ensi vaalikaudelle. Pekkarisen vaatimus tarkoittaa käytännössä 2 miljardin euron leikkauslistaa. Kumpaa kansalaisten tulee uskoa, budjettia suitsuttavaa valtiovarainministeriä vai varoituksia latelevia asiantuntijoita?
Mistä oikein on kysymys?
Hallitus asetti ohjelmassaan tavoitteeksi 100 000 uuden työpaikan luomisen Suomeen. Vaalikauden alussa, kun talouden suhdanteet eivät maatamme suosineet, kasvua ylläpiti kotimainen kysyntä veronalennusten ryydittämänä. Tuolloin tavoite 100 000 uudesta työpaikasta tuntui karanneen ulottumattomiin. Nyt suhdanteet ovat vetäneet Suomen huimaan lähes 5 prosentin kasvuun, mutta siitä huolimatta arvioidaan, että uusia työpaikkoja syntyy vain 80 000. On surullista, että samalla kun hallitus itse ennustaa kasvun kääntyvän ensi vuonna laskuun, niin budjetista puuttuvat ne toimet, joilla tähän ongelmaan vastattaisiin.
Tulevien sukupolvien näkövinkkelistä hallitus on epäonnistunut tehtävässään. Tämän seurauksena työvoimapula pahenee, sähkö kallistuu ja opetuksen taso heikkenee. Nousun harjalla kassaan tulvivat verotulot sirotellaan ympäriinsä ja valtion omaisuuden myynnillä kuitataan lähinnä menoja investointien sijaan.
Pääministeri Vanhanen,
Kehuskelitte keväällä eduskunnassa, että tämän hallituksen talouspolitiikasta kirjoitetaan vielä oppikirjoja. Syntyyköhän näistä aineksista lupaamaanne painotuotetta? Epäilen, että kirjastanne taitaa tulla omakustanteinen.
Jo pitkään jatkuneesta erittäin vahvasta talouskasvusta huolimatta noin 15 prosenttia työikäisistä suomalaisista on työttömänä tai työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä. Hallituksen toimet eivät ole tehonneet työttömyyden kovaan ytimeen. Työtä kyllä olisi tarjolla, samanaikaisesti työvoimatoimistoissa on avoinna noin 50 000 työpaikkaa.
Ensi vuoden budjetti sisältää kyllä Eero Heinäluoman markkinoiman työllisyyspaketin. Valitettavaa on, että tuo paketti jatkaa hallituksen tehottoman työllisyyslinjan tiellä. Hallitus luottaa perinteiseen tempputyöllistämiseen. Kesällä julkaistun työministeriön teettämän tutkimuksen mukaan nykyisen työllisyyskoulutuksen vaikutukset ovat olleet mitättömät. Saman tutkimuksen mukaan oppisopimuskoulutus ja tuettu työllistyminen yksityiselle sektorille parantavat työttömän mahdollisuuksia saada työtä.
Eikö hallituksen kannattaisi kuunnella omia asiantuntijoitaan, eikä lisätä vuodesta toiseen rahaa tehottomiin toimenpiteisiin? Näitä demarien hellimiä temppurahoja jäi työministeriöltä käyttämättä pelkästään viime vuonna 35 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle samoja rahoja lisättiin, ja ennakkotiedot kertovat, että rahoja jää taas käyttämättä. Ja mitä tekee hallitus? Esittää edelleen lisäyksiä ensi vuodelle.
Suurella äänellä hallitus markkinoi myös uutta työttömille tarkoitettua 700 euron muuttokorvausta. Punamullan propagandan keskellä on hyvä muistaa, ettei tuolla summalla saa maksettua edes muuttoautoa saati kompensoitua Kajaanin ja Helsingin asuntojen hintaeroa edes yhden neliön osalta.
Kokoomus tarjoaa vaihtoehdon hallituksen temppupolitiikalle. Esitämme kotitalousvähennyksen laajentamista, valmistumiseen kannustavaa opintotukimallia, oppisopimuskoulutuksen lisäämistä ja laadun parantamista, työpajatoiminnan lisäämistä sekä työvoiman liikkuvuuden edistämistä myöntämällä työn vuoksi kahdella asuinpaikkakunnalla asuville erityinen verovähennys. Oman mallimme rahoitamme puhtaasti työministeriön pääluokan sisältä, käyttämällä rahat tehokkaammin kuin punamultahallitus.
Miten voimme tulevaisuudessa säilyttää arvostamamme peruspalvelut? Miten kymmenen vuoden kuluttua takaamme seniorikansalaisille terveys- ja hoivapalvelut tai koululaisillemme parhaan mahdollisen oppimisympäristön? Nämä ovat lähitulevaisuutemme tärkeimpiä poliittisia kysymyksiä, joihin hallitukselta ei ole saatu vastausta.
Kokoomuksen mielestä huipulle päästään ja siellä pysytään vain huolehtimalla suomalaisesta osaamisesta, jonka kivijalka on mainetta niittänyt peruskoulumme. Tämän edellisten hallitusten perinnön punamultahallitus on nyt tärvelemässä leikkaamalla joka vuosi ikäluokkien pienentymisen seurauksena säästyvät rahat muihin tarkoituksiin. Myös opiskelijat ovat tunnetuin seurauksin jääneet hallituksen arvottoman valta- ja imagopelin jalkoihin. Kun hallitus leikkaa lapsilta ja nuorilta, se leikkaa tulevaisuudelta.
Kokoomus haluaa parantaa peruskoulun laatua. Tämä tarkoittaa nykyistä pienempiä ryhmäkokoja sekä aidosti toimivaa erityisopetusta. Myös koulutuksen ja työelämän tarpeiden kohtaamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Suomesta on tullut maisteritehdas, joka kärsii vakavista tuotantohäiriöistä. Yliopistojen paisuneet sisäänottomäärät heijastuvat opetuksen laatuun. Maailman 200 parhaan yliopiston listalta löytyy vain yksi suomalainen yliopisto. Samalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen tarkoitettujen määrärahojen taso laahaa kaukana hallituksen itse itselleen asettamasta tavoitteesta. Punamullan puheet ja teot eivät kohtaa toisiaan.
Suomalaiset ovat entistä huolestuneempia isänmaamme energiahuollosta. Alalla käydään kovaa globaalia taistelua ja sähkön kallistuminen näyttää vääjäämättömältä.
Suomen teollisuuden kannattama merikaapelihanke – sähkön tuominen Venäjältä Suomeen ? on suora epäluottamuslause hallituksen energiapolitiikalle. Lisäksi kotimaista teollisuutta rokottava päästökauppa, toimimattomat pohjoismaiset sähkömarkkinat ja öljyriippuvainen maailmantalous merkitsevät suomalaisille kallistuvaa sähkölaskua. Pientä kansaneläkettä saavan eläkeläisen 5 euron kansaneläkekorotus hupenee kasvaviin lämmityskuluihin.
"Jokainen meistä tarvitsee lämpöä, myös ne eläkeläiset, jotka eivät saaneet tuloveron alentamisesta juuri penninkään hyötyä. Tällainenkin eläkeläinen saattaa tänä syksynä täyttää 3000 litran polttoöljypannun ja maksaa 4000 markkaa enemmän".
Tuntuuko tutulta Matti Vanhanen? Mitä te nyt vastaatte tälle öljypannuaan täyttävälle kansaneläkeläiselle? Ehkäpä saamme lukea tähänkin vastauksen tulevasta oppikirjastanne.
Kokoomuksella on tarjota vaihtoehto hallituksen haparoivalle energiapolitiikalle. Olemme valmiita tukemaan kuudennen ydinreaktorin rakentamista. Samalla on kuitenkin panostettava voimakkaasti energia-alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen - erityisesti bioenergiaan.
Valtiovarainministeri luonnehti ensi vuoden talousarviota kuntien budjetiksi. Ministeri Heinäluoma kuitenkin lukee kuntien lisärahaksi myös vanhojen velkojen kuittaukset ja vajaat indeksitarkistukset. Oikeaa lisärahaa kunnille on luvassa vain 25 miljoonaa euroa, eikä 424 miljoonaa kuten hallitus väittää. Samaan aikaan kuntien toimintamenot kasvavat kaikkiaan 1,1 miljardilla eurolla. Tällä yhtälöllä ei kuntia nosteta jaloilleen. Kuntien terveyskeskuksille ja peruskouluille hallitus tarjoaa kylmää kättä.
Kokoomus on vaatinut johdonmukaisesti, että hallituksen on aikaistettava kunnilta ottamansa pakkolainan takaisinmaksua. Teimme asiasta myös keväällä välikysymyksen. Ministeri Heinäluoma totesi tuolloin: "Olemme nähneet ja kuulleet täysin tarpeettoman välikysymyksen tässä tilanteessa". Hallitus kuitenkin kuuli kokoomuksen vaatimuksen ja aikaistaa nyt tuon velan takaisinmaksua.
Koska velka kuitataan vähennysjärjestelmän kautta eikä valtionosuuksina, on syytä kiinnittää huomiota hallituksen valitseman takaisinmaksumallin vaikutuksiin. Hallituksen malli johtaa kasvavaan eriarvoisuuteen kuntien välillä. Kokoomus vaatii, että tähän kohdentumiseen liittyvään ongelmaan on syksyn aikana löydettävä oikeudenmukainen ratkaisu.
Suuri kuntien palvelu- ja rakenneuudistus, josta haettiin vastausta menojen ja tulojen alati kasvavaan epäsuhtaan, siirtyy kuitenkin ensi vaalikaudelle. Samaan aikaan muuttoliike maassamme käy kiivaampana kuin koskaan ja joka kolmas kunta kuluttaa enemmän kuin tienaa. Keskustan viime vaaleissa lupaama suuri suunnanmuutos kunta- ja aluepolitiikassa on yhtä uskottava, kuin Liisa Hyssälän lupaama 300 euron korotus kansaneläkkeisiin.
Kokoomus julkistaa omat yksityiskohtaiset budjettivaatimuksensa kuluvan viikon aikana. Joulukuussa valmistuvaan budjettimietintöön laadimme vastalauseen, joka on taloudellisesti tasapainossa. Toivomme kuitenkin, että syksyn aikana kokoomuksen perustellut muutosehdotukset saavat kannatusta myös hallituspuolueilta
Hallituksen esitys vuoden 2007 talousarvioksi on hyvän talouden oloissa tehty yllätyksetön hukattujen mahdollisuuksien budjetti. Ympäriinsä ripoteltujen rahojen sijaan hallitus olisi voinut rakentaa tulevaisuuden kasvulle edellytyksiä, ja varautua väestön ikääntymisen lähivuosikymmeninä aiheuttamiin kustannuksiin. Tämän ainutlaatuisen mahdollisuuden hallitus on nyt onnistunut hukkaamaan.
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoman läheisin neuvonantaja valtiosihteeri Raimo Sailas arvioi viime perjantain Taloussanomissa, että "Budjetti hymyilee vähän joka suuntaan". Sailas korostaa, että hallituksen olisi pitänyt voimakkaammin varautua ikääntymisen aiheuttamiin kustannuksiin. Saman ministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen puolestaan esitti viime lauantaina 2 miljardin euron suuruista talouden tasapainottamisohjelmaa ensi vaalikaudelle. Pekkarisen vaatimus tarkoittaa käytännössä 2 miljardin euron leikkauslistaa. Kumpaa kansalaisten tulee uskoa, budjettia suitsuttavaa valtiovarainministeriä vai varoituksia latelevia asiantuntijoita?
Mistä oikein on kysymys?
Hallitus asetti ohjelmassaan tavoitteeksi 100 000 uuden työpaikan luomisen Suomeen. Vaalikauden alussa, kun talouden suhdanteet eivät maatamme suosineet, kasvua ylläpiti kotimainen kysyntä veronalennusten ryydittämänä. Tuolloin tavoite 100 000 uudesta työpaikasta tuntui karanneen ulottumattomiin. Nyt suhdanteet ovat vetäneet Suomen huimaan lähes 5 prosentin kasvuun, mutta siitä huolimatta arvioidaan, että uusia työpaikkoja syntyy vain 80 000. On surullista, että samalla kun hallitus itse ennustaa kasvun kääntyvän ensi vuonna laskuun, niin budjetista puuttuvat ne toimet, joilla tähän ongelmaan vastattaisiin.
Tulevien sukupolvien näkövinkkelistä hallitus on epäonnistunut tehtävässään. Tämän seurauksena työvoimapula pahenee, sähkö kallistuu ja opetuksen taso heikkenee. Nousun harjalla kassaan tulvivat verotulot sirotellaan ympäriinsä ja valtion omaisuuden myynnillä kuitataan lähinnä menoja investointien sijaan.
Pääministeri Vanhanen,
Kehuskelitte keväällä eduskunnassa, että tämän hallituksen talouspolitiikasta kirjoitetaan vielä oppikirjoja. Syntyyköhän näistä aineksista lupaamaanne painotuotetta? Epäilen, että kirjastanne taitaa tulla omakustanteinen.
Jo pitkään jatkuneesta erittäin vahvasta talouskasvusta huolimatta noin 15 prosenttia työikäisistä suomalaisista on työttömänä tai työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä. Hallituksen toimet eivät ole tehonneet työttömyyden kovaan ytimeen. Työtä kyllä olisi tarjolla, samanaikaisesti työvoimatoimistoissa on avoinna noin 50 000 työpaikkaa.
Ensi vuoden budjetti sisältää kyllä Eero Heinäluoman markkinoiman työllisyyspaketin. Valitettavaa on, että tuo paketti jatkaa hallituksen tehottoman työllisyyslinjan tiellä. Hallitus luottaa perinteiseen tempputyöllistämiseen. Kesällä julkaistun työministeriön teettämän tutkimuksen mukaan nykyisen työllisyyskoulutuksen vaikutukset ovat olleet mitättömät. Saman tutkimuksen mukaan oppisopimuskoulutus ja tuettu työllistyminen yksityiselle sektorille parantavat työttömän mahdollisuuksia saada työtä.
Eikö hallituksen kannattaisi kuunnella omia asiantuntijoitaan, eikä lisätä vuodesta toiseen rahaa tehottomiin toimenpiteisiin? Näitä demarien hellimiä temppurahoja jäi työministeriöltä käyttämättä pelkästään viime vuonna 35 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle samoja rahoja lisättiin, ja ennakkotiedot kertovat, että rahoja jää taas käyttämättä. Ja mitä tekee hallitus? Esittää edelleen lisäyksiä ensi vuodelle.
Suurella äänellä hallitus markkinoi myös uutta työttömille tarkoitettua 700 euron muuttokorvausta. Punamullan propagandan keskellä on hyvä muistaa, ettei tuolla summalla saa maksettua edes muuttoautoa saati kompensoitua Kajaanin ja Helsingin asuntojen hintaeroa edes yhden neliön osalta.
Kokoomus tarjoaa vaihtoehdon hallituksen temppupolitiikalle. Esitämme kotitalousvähennyksen laajentamista, valmistumiseen kannustavaa opintotukimallia, oppisopimuskoulutuksen lisäämistä ja laadun parantamista, työpajatoiminnan lisäämistä sekä työvoiman liikkuvuuden edistämistä myöntämällä työn vuoksi kahdella asuinpaikkakunnalla asuville erityinen verovähennys. Oman mallimme rahoitamme puhtaasti työministeriön pääluokan sisältä, käyttämällä rahat tehokkaammin kuin punamultahallitus.
Miten voimme tulevaisuudessa säilyttää arvostamamme peruspalvelut? Miten kymmenen vuoden kuluttua takaamme seniorikansalaisille terveys- ja hoivapalvelut tai koululaisillemme parhaan mahdollisen oppimisympäristön? Nämä ovat lähitulevaisuutemme tärkeimpiä poliittisia kysymyksiä, joihin hallitukselta ei ole saatu vastausta.
Kokoomuksen mielestä huipulle päästään ja siellä pysytään vain huolehtimalla suomalaisesta osaamisesta, jonka kivijalka on mainetta niittänyt peruskoulumme. Tämän edellisten hallitusten perinnön punamultahallitus on nyt tärvelemässä leikkaamalla joka vuosi ikäluokkien pienentymisen seurauksena säästyvät rahat muihin tarkoituksiin. Myös opiskelijat ovat tunnetuin seurauksin jääneet hallituksen arvottoman valta- ja imagopelin jalkoihin. Kun hallitus leikkaa lapsilta ja nuorilta, se leikkaa tulevaisuudelta.
Kokoomus haluaa parantaa peruskoulun laatua. Tämä tarkoittaa nykyistä pienempiä ryhmäkokoja sekä aidosti toimivaa erityisopetusta. Myös koulutuksen ja työelämän tarpeiden kohtaamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Suomesta on tullut maisteritehdas, joka kärsii vakavista tuotantohäiriöistä. Yliopistojen paisuneet sisäänottomäärät heijastuvat opetuksen laatuun. Maailman 200 parhaan yliopiston listalta löytyy vain yksi suomalainen yliopisto. Samalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen tarkoitettujen määrärahojen taso laahaa kaukana hallituksen itse itselleen asettamasta tavoitteesta. Punamullan puheet ja teot eivät kohtaa toisiaan.
Suomalaiset ovat entistä huolestuneempia isänmaamme energiahuollosta. Alalla käydään kovaa globaalia taistelua ja sähkön kallistuminen näyttää vääjäämättömältä.
Suomen teollisuuden kannattama merikaapelihanke – sähkön tuominen Venäjältä Suomeen ? on suora epäluottamuslause hallituksen energiapolitiikalle. Lisäksi kotimaista teollisuutta rokottava päästökauppa, toimimattomat pohjoismaiset sähkömarkkinat ja öljyriippuvainen maailmantalous merkitsevät suomalaisille kallistuvaa sähkölaskua. Pientä kansaneläkettä saavan eläkeläisen 5 euron kansaneläkekorotus hupenee kasvaviin lämmityskuluihin.
"Jokainen meistä tarvitsee lämpöä, myös ne eläkeläiset, jotka eivät saaneet tuloveron alentamisesta juuri penninkään hyötyä. Tällainenkin eläkeläinen saattaa tänä syksynä täyttää 3000 litran polttoöljypannun ja maksaa 4000 markkaa enemmän".
Tuntuuko tutulta Matti Vanhanen? Mitä te nyt vastaatte tälle öljypannuaan täyttävälle kansaneläkeläiselle? Ehkäpä saamme lukea tähänkin vastauksen tulevasta oppikirjastanne.
Kokoomuksella on tarjota vaihtoehto hallituksen haparoivalle energiapolitiikalle. Olemme valmiita tukemaan kuudennen ydinreaktorin rakentamista. Samalla on kuitenkin panostettava voimakkaasti energia-alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen - erityisesti bioenergiaan.
Valtiovarainministeri luonnehti ensi vuoden talousarviota kuntien budjetiksi. Ministeri Heinäluoma kuitenkin lukee kuntien lisärahaksi myös vanhojen velkojen kuittaukset ja vajaat indeksitarkistukset. Oikeaa lisärahaa kunnille on luvassa vain 25 miljoonaa euroa, eikä 424 miljoonaa kuten hallitus väittää. Samaan aikaan kuntien toimintamenot kasvavat kaikkiaan 1,1 miljardilla eurolla. Tällä yhtälöllä ei kuntia nosteta jaloilleen. Kuntien terveyskeskuksille ja peruskouluille hallitus tarjoaa kylmää kättä.
Kokoomus on vaatinut johdonmukaisesti, että hallituksen on aikaistettava kunnilta ottamansa pakkolainan takaisinmaksua. Teimme asiasta myös keväällä välikysymyksen. Ministeri Heinäluoma totesi tuolloin: "Olemme nähneet ja kuulleet täysin tarpeettoman välikysymyksen tässä tilanteessa". Hallitus kuitenkin kuuli kokoomuksen vaatimuksen ja aikaistaa nyt tuon velan takaisinmaksua.
Koska velka kuitataan vähennysjärjestelmän kautta eikä valtionosuuksina, on syytä kiinnittää huomiota hallituksen valitseman takaisinmaksumallin vaikutuksiin. Hallituksen malli johtaa kasvavaan eriarvoisuuteen kuntien välillä. Kokoomus vaatii, että tähän kohdentumiseen liittyvään ongelmaan on syksyn aikana löydettävä oikeudenmukainen ratkaisu.
Suuri kuntien palvelu- ja rakenneuudistus, josta haettiin vastausta menojen ja tulojen alati kasvavaan epäsuhtaan, siirtyy kuitenkin ensi vaalikaudelle. Samaan aikaan muuttoliike maassamme käy kiivaampana kuin koskaan ja joka kolmas kunta kuluttaa enemmän kuin tienaa. Keskustan viime vaaleissa lupaama suuri suunnanmuutos kunta- ja aluepolitiikassa on yhtä uskottava, kuin Liisa Hyssälän lupaama 300 euron korotus kansaneläkkeisiin.
Kokoomus julkistaa omat yksityiskohtaiset budjettivaatimuksensa kuluvan viikon aikana. Joulukuussa valmistuvaan budjettimietintöön laadimme vastalauseen, joka on taloudellisesti tasapainossa. Toivomme kuitenkin, että syksyn aikana kokoomuksen perustellut muutosehdotukset saavat kannatusta myös hallituspuolueilta
Vastaukset 1
Vanhimmat
...tuo Häkämiehen puhe.
"Valitettavaa on, että tuo paketti jatkaa hallituksen tehottoman työllisyyslinjan tiellä. Hallitus luottaa perinteiseen tempputyöllistämiseen."
Ja me kun olemme saaneet kuulla kaiken aikaa, että hallitus tekee kokoomuksen linjan mukaista politiikkaa. Siksipä työllisyyskään ei ole kohentunut juuri kummempaa vauhtia, kuin kokoomuksen hallituksessaoloaikana. Kummasti sitä aina oppositiossa löytyy arvostelua asioista, joita Kokoomus itse toteutti hallitusvuosuna.