Näin maallikkona ohimennen ajattelin kommentoida hieman erästä ihmisryhmää, eli näitä ns. uskovaisia... Siis en tiedä ketä tällä sanalla oikeasti tarkoitetaan mutta itse ymmärrän sillä näitä luterilaisen kristinuskon edustajia,joille uskonto on tärkeä osa jokapäiväisessä elämässä...
tunnen muutamia "uskovaisia" lähipiiristäni ja täytyy sanoa että 95%:a heistä yhdistää seuraava piirre, nimittäin arvostelut ja kritisointi muita kohtaan... Oma kokemukseni tuli esille esim. rippikoulun isos-kaudella jossa esille tuli valitettavasti ankara jako hyviin ja pahoihin... eli siis tietty nokkimisjärjestys vallitsi meidänkin seurakunnassa... tilaisuuksissa puhuttiin yleensä ihmisistä jotka eivät olleet paikalla ja kommentoitiin heidän tekemisiään varsin negatiiviseen sävyyn...
Onko teillä kokemuksia ihmisistä jotka ovat (tai luulevat olevansa) parempia ihmisiä muihin verrattuna? Itse olen todennut että ns."hyvät yhteisöt",kuten partio ja seurakunnat ovat loppujen lopuksi selkäänpuukottajista pahimpia.... mielipiteitä, kiitos!
tunnen muutamia "uskovaisia" lähipiiristäni ja täytyy sanoa että 95%:a heistä yhdistää seuraava piirre, nimittäin arvostelut ja kritisointi muita kohtaan... Oma kokemukseni tuli esille esim. rippikoulun isos-kaudella jossa esille tuli valitettavasti ankara jako hyviin ja pahoihin... eli siis tietty nokkimisjärjestys vallitsi meidänkin seurakunnassa... tilaisuuksissa puhuttiin yleensä ihmisistä jotka eivät olleet paikalla ja kommentoitiin heidän tekemisiään varsin negatiiviseen sävyyn...
Onko teillä kokemuksia ihmisistä jotka ovat (tai luulevat olevansa) parempia ihmisiä muihin verrattuna? Itse olen todennut että ns."hyvät yhteisöt",kuten partio ja seurakunnat ovat loppujen lopuksi selkäänpuukottajista pahimpia.... mielipiteitä, kiitos!
Vastaukset 17
Vanhimmat
...seurakuntien työyhteisöissä esiintyy työpaikkakiusaamista enemmän kuin missään muualla.
Tämä tieto on tosi.
Ja kaikkein rajuimmat loukkauset näkee uskonpalstalla. Miksiköhän ihmeessä..?
SIKSI KOSKA TÄÄLLÄ TAHTOVAT NUO LAHKORIIVATUT OLLA OPPEINENSA PÄÄLLEPÄSMÄREINÄ KUTEN HERRA JOOGI.TÄNÄÄN JUURI KUULIN VIESTISTÄ ETTÄ NÄIN SE ON JUURI.LAHKORIIVATUT KUULEMMA EIVÄT KYSELE MISTÄÄN VAAN ILKEYTTÄÄN SANOVAT ASIANSA VAIKKA VALHETELLEN.LUTHERILAINEN KUULEMMA KYSELEE OPISTA JA USKOSTA JA HENGELLISESTÄ MENETTELYSTÄ MUTTA TAAS TUO KIROTTU LAHKORIIVATTU TUKKEAA KYSELEMISET JA VAATII TULEMAAN KIIREEN VILKKAAN HEIDÄ KASTEELLEEN.HEIDÄN OPPEIHINSA YHTEISIIN TILAISUUKSIIN ELI LAHKOKUNNAN JÄSENEKSI.
JA SINÄ JOOKIPOIKA VIELÄ PAINISKELET TÄLLÄISEN KYSYMYKSEN KANSSA HYI HÄPEÄ JOOKIPOIKA.TÄMÄ EI TULLUT MEIKÄLÄISELTÄ.KUTEN SANOIN ERÄS TOINEN IHMINEN KERTOI TÄSTÄ.MINÄ NYT SEN LAITOIN SUUNNILLEEN SAMAAN MUOTOON.EI MUUTA.
olen todella hämmentynyt kuulemastani. Harvemmin kyllä seurakunnissa ihmisiä arvostellaan hyvyydestä ja pahuudesta, sillä seurakunnan työntekijöille varmasti on päähän paukutettu, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. omassa seurakunnassani nuorisotyöntekijä sekä nuorisopappi ovat varsin fiksuja. heillä uskonasiat liikkuvat sopivasti mukana elämässä, ettei jokainen sana ja teko ole niin siunauksellista, että onhan sitä muutakn elämää. olen kyllä törmännyt "ilkeisiinkin" uskovaisiin. esimerkiksi vanhemmat ihmiset tuomitsevat jo ulkonäön perusteella, vaikka oli ihminen minkä näköinen tahansa hän voi silti saada hyvää aikaan.
ihmettelen seurakuntasi toimintaa, suuresti, toivottavasti he heräisivät ja tulisivat järkiinsä. sitähän sinäkin toivot??? uskovaisetkin voivat olla ihania ihmisiä jos heidän uskonsa ei ole liian voimakas. tiedäthän mitä yritän selittää? :)
Kyllä samoja tuntemuksia, eli 95 % arvostelee lähimmäistensä tekemisiä, elämää ja valintoja..
Uskossa oleminen on ihanaa, sillä vaikka tulisikin töpeksittyä tässä elämässä, niin aina tietää kuitenkin olevansa parempi ihminen kuin ne, jotka eivät usko.
Sillä tottakai ihmiset ovat uskovaisen silmissä eriarvoisia. Ovathan he Jumalankin silmissä eriarvoisia. Ja jyrkästi ovatkin. Osa saa iankaikkisen elämän, osa ikuisen kadotuksen. Siinäpä vasta sellainen luokkajako, ettei sikakapitalistisinkaan yhteiskunta vastaavaan pysty.
...täyttä pas.......aa! Ja sinäkö muka Jeesuksen kaveri? Nyt raamattu handuun ja eiku lukemaan.
18. Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
19. sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
Melkein silmissä näkee, miten hän katsoo meitä nenänvartta pitkin. Varsin ylimielistä puhetta!
Siis tämä Paavalihan on mies, joka väittää saaneensa Jumalalta valtuudet julistaa ainoaa oikeaa kristinoppia... Mies, joka ei koskaan edes tavannut Jeesusta.
Ihailtavaa nöyryyttä?
Nuo jakeet 18-19 taas edustavat tekopyhää synnintuskaa. Paavalihan selvästi liioittelee pahuuttaan, tehdäkseen lukijaan vaikutuksen.
Paavali menettelee kuten nykyään amerikkalaiset TV-saarnaajat. Ensin teatraalisesti huudetaan "voi, minä olen niin perin juurin syntinen", ja sitten heti perään aletaan kertoa siitä, kuinka Jumala on valinnut juuri MINUT tulkitsemaan teille Jeesuksen sanojen merkitystä.
Olit ottanut sanasi siis roomalaiskirjeestä 7:18-19
Miten niin toi muuten on "ylimielistä" puhetta.
"Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;"
Tässä kohtaahan Paavali tunnustaa haluavansa tehdä hyvää, mutta hänellä ei ole itsellään voimaa siihen. Juuri tähän hän tarvitseekin Jumalan voimaa. Eikö Paavali juuri tässä tunnusta olevansa heikko ja aivan tavallinen ihminen -niinkuin me kaikki!
En ole torkeämpää ja jumalamattomampaa fariseusta nähnyt ja lukenut kuin nyt ja voi sinua.Kyllä vielä eteesi murheet tulevat ja paremmuutesi tulet näkemään itkun ja tuskan kanssa.Ja rienasi apostolia vastaan vie sinulta elämän.
Taidatpa Vapahtajani kaveri unohtaa sen, että vain Jumala näkee ihmisen sisimpään. Me ihmiset emme tiedä, millainen sinapinsiemen on itämässä kenenkin sydämessä. Vaikka Jumala jakaakin ihmset kahtia sen mukaan, kuka ottaa vastaan Jeesuksen armotyön ja kuka ei, emme me kristityt saa niin tehdä. Niin kauan kuin on elämää, on jokaisella ihmisellä armonaikaa. Olemme saaneet todistaa pahimpienkin saatananpalvojien kääntymisiä. Rukoillaan ja pidetään pienempää suuta...
Minusta uskovaisten vihaamisessa on kysymys siitä, että ihmisillä on valtava nälkä nähdä Jumalan oikeudenmukaisuuden ruumiillistuvan uskovassa ihmisessä. Ja näinhän ei käy. Ihminen tekee aina syntisen ihmisen tekoja. Vain Kristuksen täytetyn työn kautta me voimme olla Jumalan edessä puhtaita.
Luulenpa vähän että ihmiset on ihmisiä, olivatpa he missä tahansa heihin on suhtauduttava ensisijaisesti ihmisinä. Erotettava siis sinuuden ja minuuden raja ja tehtävä raja selväksi ensin itselle.
No nyt sitten on toinen juttu sun oma suhteesi Jeesukseen. Onko sitä ensinnä olemassa? Jos on toimiiko suhteenne? Jos ei niin miten lähennät sitä? Ja kun toimii kuinka paljon tarvitset muitten ihmisten mielipiteitä? (tarvitsetko niitä)
Minä olen tän 10v taaperrukseni Jeesuksen helmoissa -aikana tullu siihen tulokseen omalta osaltani, että kun menen seurakunnan tilaisuuteen me mennään sinne yhdessä siis Jeesus ja minä, meillä on oma juttu. Jos siellä sitten tulee jokin "tärkeämpi" henkilö vastaan joka kertoo sulle ettet kuulu näihin piireihin tai sua ei nyt vaan satuta hyväksymään niin onhan sulla toki isompi kaveri rinnallasi joka on jo hyväksynyt sut. Vaihda piiriä.
Kun tulet pidemmälle elämässäsi Herran kanssa huomaat että työskentely hänen johdossaan antaa sinulle uskonelämään suuren sisällön. Olet etsinyt hengenheimolaisiasi jo useasta paikasta ja huomannut että Yksi on uskollinen ja rakastaa, joo siihen menee aikaa, mutta sekin aamu koittaa.
Lähde silloin työhön Hänen rinnalleen, ei tarvitse silloin ihmissuosion löytämistä. Ystäviä löytyy ....
Olen vasta muutaman vuoden ollut lähemmin tekemisissä tosiuskovien kanssa. Heistäkin löytyy monenlaisia ihmisiä. Välillä tuntuu, että jotkut ateistitkin ovat läheisrakkaampia kuin monet kristityt.
Tiedän uskovia, jotka ovat todella materialisteja. Merkkivaatteet, talo täynnä krääsää jne. Itse en ole uskova, mutta tuntuu ristiriitaiselta, kun itse olen tottunut vähään ja siitä vähästäkin annan ystävilleni, jos he jotain tarvitsevat. Olen ehkä liiankin auttavainen ja epäitsekäs. Kuvittelin, että tosi uskovat eivät haali kaikkea mahdollista hilpetööriä, vaan että henkinen elämä on tärkeintä.
Tiedän myös uskovia, jotka todella antavat kaiken ylimääräisen lähetystyöhön ym. avustustyöhön. Usein nämä ovatkin sitten niitä vähäosaisia, jotka luopuvat itse jostakin auttaakseen toisia. Tuntevat syyllisyyttä, jos laittavat joskus rahaa johonkin "turhaan". Tavallinen pulliainen ei tuntisi huonoa omatuntoa, jos ostaisi uuden maton, kun vanha ei miellytä silmää.
Luuletko todella, että ihmisistä tulee pikkujumalia, kun he tulevat uskoon??!!
Annapa kun kerron sinulle jotain:
Kun ihminen tulee uskoon hänestä ei tule täydellistä. Vain Jumala pystyy elämään täysin synnittömästi. Uskovat ovat vain tavallisia ihmisiä, jotka tietenkin yrittävät elää synnittömästi. Mutta he ovat kuitenkin ihmisiä, jotka lankeavat syntiin.
Galatalaiskirjeessä ( 5:17 ) sanotaan näin:
"Liha haluaa toista kuin Henki, Henki toista kuin liha. Ne sotivat toisiaan vastaan, ja siksi te ette tee mitä tahtoisitte."
Liha tarkoittaa ihmisen "luontoa". Eli ihmisen luonto haluaa tehdä syntiä ( perisynti )
mutta uskossa olevassa ihmisessä oleva Henki vastustaa syntiä. Nämä kaksi aiheuttavat ristiriitoja ihmisen tekemiseen. Jos liha ( ="luonto" ) pääsee uskovassa "voitolle" ihminen lankeaa syntiin. Uskon paras asia on kuitenkin se, että Jeesus kuoli ristillä meidän syntiemme vuoksi. Synnin palkka on kuolema. Kaikki jotka tunnustavat syntinsä Jumalalle saavat ne armosta anteeksi. Ne jotka eivät niitä tunnusta, heidän syntinsä pysyvät. He joutuvat itse vastata omista synneistään ja SYNNIN PALKKA ON KUOLEMA!
Maallikkona tarkoittaa pakanaa kohdallasi.Ja he tuskin seurustelevat pakanan kanssa.Kuinka voit tehdä heistä ilkeitä arvosteluja?Ne luterilaiset etkä niistäkään ole varma mutta olen varma ettei heille usko merkitse mitään,paitsi silloin kun on papin vaalit tai homopiispa tulee vierailulle ja jouluna.Silloin on pirun karja ajettu koolle.
Arvostelu ja kritisointi on oikein mutta pahan puhuminen jota varmaan tarkoitit on kyllä uskovienkin syntinä.Valitettavasti.Tietysti jos
rippikoulussa on vetäjänä porvari,työmiehen kakara ei ole mitään.Mutta annas olla kun joku tulee uskoon ja julkisesti sitä tunnustee.Saat kimppuusi porvarit.sosiaalidemarit,kommunistit ja onanistit ja runkkarit ja muut perverssit naiset mukaan lukien.Sitä on tunnustava usko.Uskovaisten joukossa ei ole hyviä ihmisiä paitsi yksi kuollut.Se on tällä hetkellä rovaniemen markkinoilla korokkeella seisten lasikaapissa muitten ihmeteltävänä.Ja lappu kaulassa!
LAHKORIIVATTU!HELLUNTAILAINEN!
Mielenkiintoisia kommentteja, täytyy myöntää... =)