joutuuko kuoleman jälkeen tuomiolle jos poltatan ruumiini kuolemani jälkeen.ps.en halua että koppakuoriaiset syövät ruumiini josta olen ikäni huolehtinut.
polttohautaus
kopankuoriainen
211854
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
mutta siihen otan kantaa että mitä teet sillä ruumiilla enää kuolemasi jälkeen? Sielusi on lähtenyt siitä erilleen. Et enää tarvitse sitä ruumista.
Ja voisi ajatella, että on suorastaan lähimmäisenrakkautta antaa pienille eliöille ruokaa. Nekin ovat Luojan luomia. Miksi eväisit niiltä sen vähäisen ilon?
sieltä mistä saavat mut miun ruumistain eivä popsi.
polttohautaus olisi muka parempi ratkaisu kuin arkkuhautaus? Minä ainaskin porautan arkkuuni reiät jotta kroppaani kalvavat madot pääsevät välillä oksentamaan!
Jotta toteutuisi nopeammin se tapahtuma että maaksi on sinun jälleen...
ruumiita polttavat hindut ovat ihan oikeassa, hiphurraa!! Eikä suinkaan tämä juutalais-kristillinen hautaustapa jota mekin arkkuhautauksessa noudatamme. Kaikkea sitä oppii kun tarpeeksi vanhaksi elää!
joutuvat kuoleman jälkeen tuomiolle. Ei ole mitään väliä poltetaanko ruumis vai maatuuko se. Ei siitä polttohautauksesta tietenkään saa mitään rangaistusta.
no miksi ortodoksit eivä täysin hyväksy polttamista? tuloshan on kuitenkin sama mutta nopeampi.matoja ottaa päähän.
Maahan haudatuista ruumiista jää energiakenttä jäljelle, joka joillain kameroilla on todennettu. Kyseessä oli jotkut kaivaukset eli ruumiit oli maatuneet jo ajat sitten. Luin jostain Tieteen kuvalehdestä. Eli olisiko sittenkin perusteltua, että kun uskotaan ruumiin ylösnousemiseen niin sillä energiakentällä olisi jotain tekemistä asian kanssa. Eikö olekin mielenkiintoista....
Polttohautaus nopeuttaa ns. astraali- ja eetteriruumiiden irtoamisessa.
Päinvastaista maaelämään sitomista tehtiin muinaisessa Egyptissä faaraoille ja samaa hengen paikalleen jäämistä toteutettiin Neuvostoliiton mausoleumissa. Näissä ei siis ole kyse pelkästään pinnallisuudesta vaan enemmästä.
Mielenkiintoista. Minulle on vieraita tuollaiset käsitteet kuin astraaliruumis jne. Käsitteet lienevät hindulaisuudesta??? Kertoisitko lisää, miten tämä liittyy tavalliseen (ja siis ortodoksikristittyyn) hautaustapaan ja nyt protestanttisuudessa yleistyneeseen polttohautaukseen?
Itse olen aina käsittänyt, että polttohautaamalla halveksimme kristinopin sanomaa sekä sielun että ruumiin ylösnousemuksesta. Ruumis on siis jollain tavalla tärkeä kuolemankin jälkeen. Kuolemahan on epäluonnollinen tila, jossa sielu ja ruumis ovat irti toisistaan, vaikka ihmissielu on luotu ruumiin yhteydessä olemiseen. Joku joskus kirjoitti, että parempi olisi sanoa ruumiin olevan sielussa, koska tämä sielu on jotain niin suurta, että se ikään kuin "ympäröi" ruumiin. Joku ortodoksipyhä on kirjoittanut, että enkelit näkevät ihmiset ikään kuin sielun "värittäminä". Mitä puhtaampi ja synnittömämpi sielu, sen kirkkaampi ihmisruumis enkelien ja muiden henkiolentojen "silmin" katseltuna. Toisaalta mitä syntisempi ihminen, sitä synkemmän "värinen", harmaa tai jopa musta, ihminen on henkiolentojen "silmin" katseltuna.
Ylösnousemuksessahan sielu yhdistyy jälleen ruumiiseensa. Tämä ruumis lienee se sama ruumis, joka on tälläkin hetkellä oma ruumiimme, mutta jollain tavoin kirkastuneena ja muuttuneena - ja täytyyhän ihmisruumiin muuttua, jos sen on kyettävä elämään ajattomassa/iankaikkisessa todellisuudessa, jossa nykyisen aika-avaruuden lait eivät enää päde (aika laajenee käsittämään kaiken, matkat supistuvat niin etteivät ne enää rajaa ihmistä jne. jne.). Tämän ruumiin tärkeydenhän huomaa jo siitä, että Jeesus nousi haudasta juuri siinä ruumiissa, jossa eli, jopa niin pitkälle, että ruumiissa säilyi merkit kuolintavasta (naulanjäljet).
jossa ruumis paloitellaan ja heitetään korppikotkien syötäväksi, irtoaako siinä atraaliruumis nopeammin vai hitaammin?
Kyseessä ei ole hindulaisuuden omimat asiat vaan ominaisuudet jotka ovat jokaisella ihmiseksi syntyneellä.
Kyllä ruumiillisuudessa on kyse enemmästä kuin onnettomasta ja heittelle jätetystä lihapallerosta. Me itse emme voisi hetkeäkään pitää elintoimintojamme yllä vaan niistä vastaa muut Jumalalliset voimat, joten ihminen on jotain muuta kuin aineellista fysiikka.
Kertoohan raamattukin siitä hopealangasta joka yhdistää meidät henkeen ja aineeseen, sekä Jumaluuteen, ja aine palaa sinne mistä se on luotukin ja henki tuo hedelmänsä Hengen luo.
Pelottavinta on polttohautauksen symboliikka eli ruumiin "hävitys", vaikka maailmasa ei mikään teoriassakaan häviä minnekään.
Itsemurhaaja jo sanankin mukaisesti joutuu kadotukseen, eli maahan sidottuna hän tuhoaa ja kadottaa aistielimensä joilla hän voisi tyydyttää aistinsa tarpeet, muttaa tällöin hallitsemattomat aistimukset ovat alastomina ja pidäkkeettöminä vaikeita kokemuksia.
Näistä asioista saa aivan hyvin tietoa raamatusta.
Se on varmaankin nopea ja tehokas tapa, mutta ei sielun teppeliä "arvostava".
näkyy olevan taas irrallaan. Minun kirjoituksessani piti lukea astraaliruumis.
Nimenomaisesti keho on ruumis ja se vaate johon sielu ja henki on puettu. Oikeammin näitä "osioita" on enemmänkin mutta mitäpä täällä niistä puhumaan.
Seitsemen on säveltä, väriä, mannerta, kehoa, aistia ja reikää ihmisessä, sanoo jo vanha kansakin.
niiden ihmisten sielun jotka joutuivat NATSI SAKSAN aikaan polttouuniin taisi sielun temppelit mennä aika poroks?
Eri uskonnoissa on hautaustapa vaihdellut melkoisestikin. Hautaustapahtuma onkin ensisijaisesti tilaisuus, jossa jälkeenjääneet kokoontuvat toivottamaan vainajan sielulle hyvää matkaa Jeesuksen jalkojen juureen. Ortodoksinen kirkko suhtautuu polttohautaukseen nihkeästi.
Parhaan vihjeen antaa kuitenkin apostoli Paavali, joka kertoo, että me kaikki saamme uuden kirkkauden ruumiin Taivasmatkaamme varten.
Tästä seuraa, että maallinen ruumimme hajoaa, kun se on tehtävänsä tehnyt. Se on sitten omaisten asia, miten sielun vanhaa majaa käsitellään. Sieluhan on ruumiin jo jättänyt.
Olen ollut muutamissa hautajaisissa, joissa vainaja on hautajaistilaisuuden jälkeen tuhkattu. On ollut tosi hölmö olo, kun arkku ja vainaja jääkin kirkkoon/kappeliin ja hautajaisväki poistuu paikalta. Eräissä hautajaisissa vainaja vietiin hautaustoimiston autolla paikalta pois ja vieraat jatkoivat muistotilaisuuteen. Jää jotenkin sellainen olo, että hautaan saattaminen jäi kesken. Silloin, kun arkku lasketaan hautaan ja meilläpäin hauta vielä itse luodaan umpeen ihan lapiopelillä, on tunne siitä, että vainajan maallinen ruumis on todella saatettu hautaan asti.
Toivon, että minut aikanaan saatetaan hautaan perinteisellä ortodoksisella tavalla. Sieluni maja on silloin täällä maan päällä matkansa päähän tullut, enkä usko sen madoista enää säikähtävän.
Sen verran, kuin olen ihmisten kanssa keskustellut, niin ortodoksit kyllä haluavat noudattaa perinteitä. Jäähyväiset jätetään todelliselle, arkussa olevalle vainajalle, joka sitten yhdessä saatetaan haudan lepoon odottamaan kutsia sinne, missä vanhurskaat lepäävät.
kuoli ja minä lupasin omaisille että kaivan haudan ja myös peitän perinteisellä lapio pelillä koska samaan paikkaan oli haudattu myös ukkini ja mummoni niin päätin että näitä heidän jäännöksiään ei raktorin kauha hämmentele tehtyäni työni loppuun niin minulle tuli hyvä mieli siitä että homma meni siististi ja hauta rauhaa ei pahemmin rikottu siis miehet ja miksei naiset peittäkää edes hauta lapiolla niin arkkukin säilyy ehjänä kiitos.
Minun mielestäni minun kuoltuani on omaisteni kunnioitettava minun elossa olessani tekemääni päätöstä. Olen itse tuhkauksen kannalla. En edusta mitään uskontoa erityisesti, vaikka uudelleen syntymään haluaisin uskoa. Kuitenkaan ei ole faktoja mistään kuinka meidän käy kuoltuamme. Paitsi, että muutumme erinäisten prosessien jälkeen mullaksi. Paisi jos meidät haudataan tuhkana. Fenix lintukin nousi tuhkasta.