Kun vastaanotin Jeesuksen Kristuksen ja sain syntini anteeksi ja synnyin uudelleen ylhaalta, uskoin, etta olen pelastettu ikuisesti. Niin uskon vielakin. Jumala antaa pelastuksen lahjan mutta minulla on oma osani kulkea uskon ja johdatuksen tie paivittain. (Ei ole silti harhoja omasta tyosta ja hyvyydesta! On yksin Jeesuksen ansiota.)
Voiko mielestanne siis pelastuksen menettaa muusta syysta kuin Pyhan Hengen pilkkaamisesta? Jotkut nayttavat ajattelevan nain.
Voiko mielestanne siis pelastuksen menettaa muusta syysta kuin Pyhan Hengen pilkkaamisesta? Jotkut nayttavat ajattelevan nain.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Heti kun käännät selkäsi Jumalalle tietoisena totuudesta, teet Pyhän Hengen pilkan.
Pyhän Hengen pilkka on pilkkaava asenne Jumalan huolenpitoa kohtaan ja Pyhän hengen virvoitusta kohtaan, jota uskova sai kokea.
Luopiotkin voivat palata,se on niin selvään sanottu.
Jeesus ei heitä ketään ulos joka Hänen tykönsä tulee,itseeään Hän ei kielläkeneltäkään.
Ja onhan se nyt tiedossa,että luopiot voi palata ja uudistua,minäkin olen siitä elävä esimerkki.
Hengen pilkkaaminen on aivan jotain muuta,mutta en siihen nyt kajoa tässä !
Mutta voi silti menettää uskonsa,vaikka ei Pyhän Hengen pilkkaa tekisikään.
Kyse on siitä kun ihminen viimeisen kerran hylkää Kristuksen vakaana aikomuksena pysyä ulkopuolisena. Siis silloin kun ihminen tietää totuuden ja kuitenkin lopullisesti sanoo ei.
Olen lukenut Raamatusta, että voi menettää, jos hylkää Jumalan ja lopun aikoina hylkäämisiä tulee, kun ihmiset ei jaksa taistella ja helpompi luopua, tai jos kumartaa petoa jne. Onhan niitä lueteltu Raamatussa syitä, miten voi pelastuksen menettää. Lujana pitää pysyä.
Voi menettää muustakin esim, huoruudessa elämisestä,vieraissa käymisestä, anteeksiantamattomuudesta, valehtelusta, alkoholi riippuvaisuudesta, pahan puhumisesta, veropetoksista, rahan ahneudesta, tms. Toki ymmärrän että Pyhän Hengen pilkka on ainoa anteeksi antamaton synti, jota ei siis saada anteeksi koskaan, mutta nämäkin kadottavat yhtä varmasti jos ei niistä tehdä parannusta, eli tunnusteta Jumalalle ja hyljätä.
"Kenessäkään murhaajassa ei ole iankaikkista elämää joka hänessä pysyisi", sanoo Sana. Siis KENESSÄKÄÄN! Myös parannuksen tehnyt verikostaja menettää pelastuksensa, se ei pysy.
Murhaajalla tarkoitetaan heitä, joilla on saatanan asenne kaikkeen jumaliseen. Fyysisen murhan tehnyt voi saada anteeksi, sillä vain Pyhän hengen pilkkaa ei anneta anteeksi.
Pyhän Hengen pilkan, ei ole halujakaan tulla enää ristin juurelle. Ihminen, joka kaipaa Jumalaa ja anteeksi antamusta, ei ole tehnyt Pyhän Hengen pilkkaa, vaan on muuten luopunut Kristuksen seurasta. Päivittäin me teemme syntiä ja siksi tilivälit tulisi olla tosi lyhyet.
Ts. jos kaipaat Kristusta, voit rukoilla ja pyyttää syntejäsi anteeksi ja jatkaa voittokulkua Hänen kanssaan. Mutta jos et kaipaa, vaan pilkkaat Kristusta ja kaikkea mitä uskoon kuuluu, pysähdy miettimään, mikä tilasi on. Rakkaus rakentaa, viha murskaa elämän.
Poimimalla jakeita irti yhteydestään voidaan väittää yhtä ja toista.
Tärkein kehotus on: valvo ja rukoile!
Enemmän pelastuksen kokonaisuudesta Raamatun mukaan:
http://www.lindellnet.net/pelastusvarmuus.htm
Pelastuksen menettämisessä ehkä merkittävin vaara on synti, josta ei tehdä parannusta, synti paaduttaa ja erottaa ihmisen Jumalasta.
Jumala antaa aikaa parannuksen tekemiseen, mutta lopulta aika on täysi.
Toinen vaara on harhaoppi. Raamatussa on melko paljon varotuksia vääristä opetuksista ja vääristä opettajista. Harhaopin tarkoitus on eksyttää ihminen pois pelastuksesta, pois Jumalasta. Jotkut eksyneet ihmiset voivat vielä päästä totuuden tuntoon, mutta toiset hukkuvat.
http://www.patmos.fi/uskonpuolesta/artikkelit/pelastus.htm
Siunausta!
Valen
voi olla se kuuluisa Pyhän Hengen pilkka?
anabaptismissa pilkataan julkisesti ensimmäistä kristillistä kastetta nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen
Tämä on vain minun näkemys asiasta.
Ei, ellei tietoisesti sanoudu irti Jumalasta. Jumala on sanonut sanassaan, ettei hän hylkää yhtäkään ja Jeesus on vielä meidän Hyvä Paimenemme. Ymmärrän kysymyksen jotensakin niin, jota olen itsekin miettinyt, että jos Jeesus jotensakin vaan kiireisen elämän vuoksi jää syrjään, ei jaksa, eikä oikein uskokaan tunnu riittävän. Varsinainen PyhänHengen yhteys tuntuu silloin katkeavan (en tiedä katkeaako) koska yhdyselämää Jeesukseen ei ole. Mutta Jumala on kaikkea ihmisyyttä korkeampi ja päättäväisempi.
Jumala ei hylkää, toisaalta Isä saattaa silloin tällöin laittaa eteemme taivashetkiä ja kysymysmerkkejä, jotka herättävät uudelleen mielemme Jeesukselle. Luotan siihen, että erämaalla on rajansa ja sen jälkeen tulee viheriäinen laakso johon Isä saattaa meidät lepäämään hänen rakkaudessaan. Silloin ihminen häpeää kylmyyttään ja kääntyy ylistäen Luojansa puoleen. Luotan siihen että hänen paimensauvansa suojelee mietä petoja vastaan.
Kaikkinainen Pyhyys siunaa meidät Jeesukselle elinaikanamme.
Niin kauan, kuin on elämää - on myös toivoa.
Sillä hetkosella, jolloinka ihminen ottaa elämänsä lopettamisen omiin käsiinsä, pelastus on menetetty, vaikka olisi uskontiellä.
Uskova ihminen ei voi syyllistyä Pyhän Hengen pilkkaan muutoin kuin tietoisesti.
Samoin ei jumalatonkaan voi syyllistyä jumalattomuudessaan, sillä koska hän ei tunne Jumalan Poikaa, Jeesusta, eikä Isä Jumalaa, ei hän voi tuntea Pyhää Henkeäkään. Ja kaikki pilkka on näin ollen ikäänkuin yhtä tyhjän kanssa..
sitä varten meille on armo annettu..eikös sinne ristiin juureen mene niin uudet kuin vanhatkin synnit sillä siunaamalla hetkellä kun ne sinne antaa laittaa...Jumala kun ei ole tuosta ajasta riippuvainen