En usko

sellaisen käsityksen että israelilaisten keski-ikä olisi ollut 430 vuotta heidän asuessaan Egyptissä kun israelilaisten esi-isä Jaakob eli Israelkin eli vain 147 vuotiaaksi josta ajasta hän eli 17 vuotta Egyptin maassa (1 Mooses 47 luku 28 jae).Ei jälkeläisetkään yleensä elä vanhemmiksi kuin isänsä tai esi-isänsä.Joosef, Jaakobin toiseksi nuorin poikakin eli vain 110-vuotiaaksi (1 Mooses 50 luku 26 jae).

   
   Mutta nyt lausuttiin lupaukset Aabrahamille ja hänen siemenelleen.
   Hän ei sano: "Ja siemenille", ikäänkuin monesta,
   vaan ikäänkuin yhdestä: "Ja sinun siemenellesi", joka on Kristus.
   Minä tarkoitan tätä: Jumalan ennen vahvistamaa testamenttia ei
   430 vuoden perästä tullut laki voi kumota,
   niin että se tekisi lupauksen mitättömäksi.    (Gal.3:16,17)

Tämän mukaan aika lupauksista Aabrahamille lain antamiseen oli 430 vuotta. Egyptissäoloaika on sitten vielä tätä lyhyempi, sillä lupauksen lapsi Iisak oli 60 tullessaan vihdoin isäksi ja poikansa Jaakob oli 130 mennessään Egyptiin. Raamattu ei kerro meille, miten vanhaksi israeililaiset elivät Egyptissä.


Millä mielellä sitten olitkin tuon kirjoittanut, tällaiset asiat eivät ole Raamatun pääasia. Raamattu on kirja, jonka tarkoitus on tuoda meidät synteinemme Kristuksen ristin juurelle.


   Niinkuin minä Makedoniaan lähtiessäni kehoitin sinua jäämään Efesoon,
   käskeäksesi eräitä kavahtamaan, etteivät vieraita oppeja opettaisi
   eivätkä puuttuisi taruihin ja loppumattomiin sukuluetteloihin,
   jotka pikemmin edistävät turhaa mietiskelyä
   kuin Jumalan armotaloutta, joka perustuu uskoon,
   niin kehoitan nytkin.
   Mutta käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä
   ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta.
   Muutamat ovat hairahtuneet niistä pois ja poikenneet turhiin jaarituksiin,
   tahtoen olla lainopettajia, vaikka eivät ymmärrä,
   mitä puhuvat ja minkä varmaksi väittävät.    (1Tim.1:3-7)

Raamatunkaan sukuluetteloiden pohtiminen harvoin johtaa mihinkään. Johonkin näin epäoleelliseen perustuva usko ei ole mistään kotoisin. Eikä edes täydellinen käsitys pääasioista vie meitä Jumalan luo, ellei uskon perustus ole oikea. Tässä vielä puhutaan selkeästi Raamatun ulkopuolisista opeista:

   Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen
   järkeisopilla ja tyhjällä petoksella,
   pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin
   eikä Kristukseen.
   Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti,
   ja te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää,
   ja hänessä te myös olette ympärileikatut,
   ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella,
   Kristuksen ympärileikkauksella:
   ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa,
   jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt
   uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista.    (Kol.2:8-12)

Mutta Jeesus osoitti tuon edellisen koskevan myös Raamattua. Sitäkin voi lukea ja opettaa väärällä mielellä eksyen ja eksyttäen.

   Ja Isä, joka on minut lähettänyt, hän on todistanut minusta.
   Te ette ole koskaan kuulleet hänen ääntänsä
   ettekä nähneet hänen muotoansa,
   eikä teillä ole hänen sanaansa teissä pysyväisenä;
   sillä te ette usko sitä, jonka hän on lähettänyt.
   Te tutkitte kirjoituksia,
   sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä,
   ja ne juuri todistavat minusta;
   ja te ette tahdo tulla minun tyköni,
   että saisitte elämän.    (Joh,5:37-40)

Tämä koskee erityisesti vartoitorniseuran jäseniä ja ehdokasjäseniä. Suostukaa puheväleihin Herran Jeesuksen kanssa. Hän on uskon sisältö ja päämäärä. Usko ei ole pinnistystä, sillä pelastavaa uskoa on vain Jeesuksen usko:

   Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan,
   hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille,
   jotka uskovat hänen nimeensä    (Joh.1:12)