Hieman juttua alkukirkon ajoilta:
Adolf von Harnack kirjoitti ja tutki paljon alkukirkon asioita. Hän on kirjoittanut useamman opuksen joka käsittelee alkukirkkoa. http://www.religionfacts.com/christianity/people/harnack.htm
Hän oli muumoassa mukana tutkimassa 1895 Egyptistä löytynyttä Koptilaista papyrusta. Papyruksesta havaittiin että se ei ollut Egyptiläisen kirkon eikä Gnostikkojen kirjoittama. Vaan siinä oli autenttisia oppeja ihmisen pelastumisesta ja ylösnousemisesta oppeja jotka kirkon alkuaikoina olivat koko kirkon käsittäviä. Carlo Smidth joka tioedoissaan alkukirkosta hävisi ainoastaan Harnarkille löysi muutman muunkin vanhan tekstin joiden teksti oli sanasta sanaan sama. Nämä teksit löytyivät lisäksi monella eri kielellä todisten kirkon oppien yhtenäisyyttä alkuaioina.
Kirjoitusten alkuperäksi hän havaitsi kreikkalaisen kirjoituksen jonka apostolinen sisältö oli laajalle levinnyttä vielä toisen vuosisadan aikana. Tämän sisälsi kirjoituksia kuolleiden pelastumisesta jonka Smidthin mukaan alkukirkon jäsenet uskoivat olevan pääteema Jeesuksen Kristuksen opetuksessa ylösnousemisen jälkeen.
Risti tuli kuvaan myöhemmin, se ei ollut alkuaikojen pyhien pääteema. (the Blunt and Kreuztheologie of latter times) Alkukirkon sanoma kosketti Herran työtä opettajana, opettaen sekä elävien, että kuolleiden ikuista kehitystä Aadamin antaman mallin mukaan. Nämä vanhat tekstit antavat Aadamille osan kunniaa siitä mitä myöhemmin kirkossa opetetiin.
Jostakin kumman syystä ei kuitenkaan tätä uutta tietoa otettu hurraten vastaan vaan pantiin maton alle hyvin hiljaa, se ei oikein sopinut 1900 luvun alun kristilliseen maailman kuvaan. Mutta onhan se ymmärrettävää sillä silloinhan joutuisi koko kristikunta muuttamaan katsantoaa esim kuolleiden pelastumisesta. MAP kirkon tutkijat sen sijaan toivottivat papyrukset tervetulleeiksi ja olivat kiinnostuneita moisesta löydöstä ja tutkivat sitä tarkkaan. MAP kirkon tutkijat tutkivat alkukirkon käsitystä siitä, mitä tapahtuu hyville kuolleille, joita ei koskaan ole kastettu, ja jotka keskiaikainen kirkko tuomitsi kuumaan paikkaan tuntematta aiempia kirjoituksia. Heidä toisena vaihtoehtonaan oli heikkoutta esittävä kaikki pelastuu teema.
Moraalinen kysymys:
Juutalainen kysyy juuri kääntynyt kristityltä: Uskotteko todella että teidät kootaan yhteen ja te tulette olemaan onnellisia kristuksen, partiarkkojen ja profeettojen sekä oman rotunne ja siihen ennen teidän Kristuksenne tuloa käännytettyjen kera?? Käännynnäinen vastasi että luonnostaan hyvät ihmiset miellyttävät Jumalaa ja heidät pelastetaan Kristuksen ylösnousemisen kautta, aivan kuten kaikki hyvät ihmiset ennen heitä. Justin Martyr, Dialogus cum Tryphone (Dialogue with Trypho) 80, in PG 6:664.
Clement of Alexandria: Clement of Alexandria, Stromata VI, 6, in PG 9:272. sanoo: Ei ole oikein tuomita ilman oikeuden käyntiä ja antaa hyväksymisensä vain niille jotka ovat tulleet Herran jälkeen. Sillä ei oikeudenmukainen mies eroa toiseta oikeuden mukaisesta miehestä, sillä ei Jumala ole vain Juutalasiten vaan koko mailman Jumala. Jumala on hyvä ja Kristus on suuri pelastaja joka oikeudenmukaisuuden ja yhtäläisyyden periaatteiden mukaan pelastaa kaikki ne jotka kääntyväthänen puoleensa tapahtui sesitten tässä tai seuraavassa maailmassa. Ibid. VI, 6, in PG 9:269.
Petari suorasukaisuudessaan ja päättäväisyydellä julistaa halveksuntaa Simon Magnuksen rajallisen pelastuksen konseptia kohtaan: Recognitiones Clementinae (Clementine Recognitions) II, 58 in PG 1:1276. : Hän pelastaa avionrikkojat ja murhaajat jos he tuntevat hänet, mutta hyvät ja raittiit sekä armahtavat ihmiset, jotka eivät häntä tunne vain siksi, koska he eivät ole saaneet hänestä tietää, hän ei pelasta! Suuri ja hyvä jumala jollaisen hänet väität olevan ei ainoastaan pelasta pahoja vaan ei tunne sääliä hyviä kohtaan!
Irenaeus kirjoittaa toisella vuosisadalla:
Isällä ei ole ainoastaan suunnitelmaa niille jotka sattuvat elämään tänä päivänä, vaan Kristuksen sovitustyö on tarkoitettu kaikille aikojen alusta alkaen. Kaikki ne jotka Häntä pelkäävät ja ovat oikeudenmukaisia kaikille saavat kuulla Kristuksen äänen. Irenaeus, Contra Haereses (Against Heresies) IV, 22, 2, in PG 7:1047, 259.
Tämä oppi yleismaailmallisesta pelastuksesta sopii Juutalaisten oppeihin: Kaikki jotka kuolevat messiasta odotellessaan saavat ikuisen elämän. 2 Baruch 30:1; 85:15. A treatment of the Jewish doctrine may be found in August F. von Gall, Basileia tou Theou (Heidelberg: Winter, 1926), 303?8.
Lisäksi Ingnatius sanoo että jopa kaikkein epäilyttävimmältä, mitä pelastukseen tulee, kuulostavat vanhan ajan profeetat, hekin ovat uskoessaan Kristukseen pelastettuja ja jakavat meidän yhteisen toivomme evankeliumissa. Ignatius, Epistola ad Philadelphenses (Epistle to the Philadelphians) 5, in PG 5:701.
Silloisten käännynnäisten ajatuksissa oli lähinnä huoli oman perheen ja ystävien mahdollisuudesta pelastukseen. Miten heidä kävisi? Tuo on sangen luonnollinen ja väistämätön kysymys. (St. Bruno notes the eagerness of the primitive Christians "to secure the salvation of a father or mother" who had died without hearing the gospel; Expositio in Epistolam I ad Corinthios (Commentary on the First Epistle to the Corinthians) 15, in PL 153:209.) Clement kysyy Pietarilta: Miten nuo jotka kuolivat ennen Kristuksen tuloa, mitten on heidän pelastumisensa laita? Tuohon antaa Apostoli Pieatari erittäin selkeän vastauksen siitä että nuo ihmiseteivät ole kirottuja eivätkä koskaan tule olemaan. Heidän pelastuksekseen oli jo tehty valmisteluja mutta enempää ei hänellä ollut lupa selittää näitä asioita. Pietarin sanoin: Oi Clement älä kiusaa minua keskustelemaan enemmästä, kuin mikä on sallittua. Clementine Recognitions I, 52, in PG 1:1236.
Miksi Pietarille oli kiellettyä keskustelemasta enempää tutkijan kanssa pelastuksesta? Mikäli tämä kohta tuottaa hankaluuksia viittaan vain Utn kohtiin jotka ilmasievat selvästi että oli asioita joita Pietari sekä apostolit eivät saaneet keskustella muiden kanssa. Työ kuolleiden puolesta oli juuri yksi näistä asioista ja se selviää useatakin raamatun kohdasta. Matthew 16:13?17; Mark 8:27?30; Luke 9:18?21.Matthew 16:17?19; also R. V. G. Tasker, "An Introduction to the Mss. of the New Testament," Harvard Theological Review, 41 (1948): 77. Such an obscure and puzzling text as Matthew 16:17?19 would be just the one to receive such helpful treatment.See Adolf von Harnack, "Der Spruch ?etrus als den Felsen der Kirche," in Sitzungsberichte der preussischen Akademie der Wissenschaften, Philologisch-Historische Masse (1918), 637. Luke 9:21. As also in Matthew 16:21?28.
Adolf von Harnack kirjoitti ja tutki paljon alkukirkon asioita. Hän on kirjoittanut useamman opuksen joka käsittelee alkukirkkoa. http://www.religionfacts.com/christianity/people/harnack.htm
Hän oli muumoassa mukana tutkimassa 1895 Egyptistä löytynyttä Koptilaista papyrusta. Papyruksesta havaittiin että se ei ollut Egyptiläisen kirkon eikä Gnostikkojen kirjoittama. Vaan siinä oli autenttisia oppeja ihmisen pelastumisesta ja ylösnousemisesta oppeja jotka kirkon alkuaikoina olivat koko kirkon käsittäviä. Carlo Smidth joka tioedoissaan alkukirkosta hävisi ainoastaan Harnarkille löysi muutman muunkin vanhan tekstin joiden teksti oli sanasta sanaan sama. Nämä teksit löytyivät lisäksi monella eri kielellä todisten kirkon oppien yhtenäisyyttä alkuaioina.
Kirjoitusten alkuperäksi hän havaitsi kreikkalaisen kirjoituksen jonka apostolinen sisältö oli laajalle levinnyttä vielä toisen vuosisadan aikana. Tämän sisälsi kirjoituksia kuolleiden pelastumisesta jonka Smidthin mukaan alkukirkon jäsenet uskoivat olevan pääteema Jeesuksen Kristuksen opetuksessa ylösnousemisen jälkeen.
Risti tuli kuvaan myöhemmin, se ei ollut alkuaikojen pyhien pääteema. (the Blunt and Kreuztheologie of latter times) Alkukirkon sanoma kosketti Herran työtä opettajana, opettaen sekä elävien, että kuolleiden ikuista kehitystä Aadamin antaman mallin mukaan. Nämä vanhat tekstit antavat Aadamille osan kunniaa siitä mitä myöhemmin kirkossa opetetiin.
Jostakin kumman syystä ei kuitenkaan tätä uutta tietoa otettu hurraten vastaan vaan pantiin maton alle hyvin hiljaa, se ei oikein sopinut 1900 luvun alun kristilliseen maailman kuvaan. Mutta onhan se ymmärrettävää sillä silloinhan joutuisi koko kristikunta muuttamaan katsantoaa esim kuolleiden pelastumisesta. MAP kirkon tutkijat sen sijaan toivottivat papyrukset tervetulleeiksi ja olivat kiinnostuneita moisesta löydöstä ja tutkivat sitä tarkkaan. MAP kirkon tutkijat tutkivat alkukirkon käsitystä siitä, mitä tapahtuu hyville kuolleille, joita ei koskaan ole kastettu, ja jotka keskiaikainen kirkko tuomitsi kuumaan paikkaan tuntematta aiempia kirjoituksia. Heidä toisena vaihtoehtonaan oli heikkoutta esittävä kaikki pelastuu teema.
Moraalinen kysymys:
Juutalainen kysyy juuri kääntynyt kristityltä: Uskotteko todella että teidät kootaan yhteen ja te tulette olemaan onnellisia kristuksen, partiarkkojen ja profeettojen sekä oman rotunne ja siihen ennen teidän Kristuksenne tuloa käännytettyjen kera?? Käännynnäinen vastasi että luonnostaan hyvät ihmiset miellyttävät Jumalaa ja heidät pelastetaan Kristuksen ylösnousemisen kautta, aivan kuten kaikki hyvät ihmiset ennen heitä. Justin Martyr, Dialogus cum Tryphone (Dialogue with Trypho) 80, in PG 6:664.
Clement of Alexandria: Clement of Alexandria, Stromata VI, 6, in PG 9:272. sanoo: Ei ole oikein tuomita ilman oikeuden käyntiä ja antaa hyväksymisensä vain niille jotka ovat tulleet Herran jälkeen. Sillä ei oikeudenmukainen mies eroa toiseta oikeuden mukaisesta miehestä, sillä ei Jumala ole vain Juutalasiten vaan koko mailman Jumala. Jumala on hyvä ja Kristus on suuri pelastaja joka oikeudenmukaisuuden ja yhtäläisyyden periaatteiden mukaan pelastaa kaikki ne jotka kääntyväthänen puoleensa tapahtui sesitten tässä tai seuraavassa maailmassa. Ibid. VI, 6, in PG 9:269.
Petari suorasukaisuudessaan ja päättäväisyydellä julistaa halveksuntaa Simon Magnuksen rajallisen pelastuksen konseptia kohtaan: Recognitiones Clementinae (Clementine Recognitions) II, 58 in PG 1:1276. : Hän pelastaa avionrikkojat ja murhaajat jos he tuntevat hänet, mutta hyvät ja raittiit sekä armahtavat ihmiset, jotka eivät häntä tunne vain siksi, koska he eivät ole saaneet hänestä tietää, hän ei pelasta! Suuri ja hyvä jumala jollaisen hänet väität olevan ei ainoastaan pelasta pahoja vaan ei tunne sääliä hyviä kohtaan!
Irenaeus kirjoittaa toisella vuosisadalla:
Isällä ei ole ainoastaan suunnitelmaa niille jotka sattuvat elämään tänä päivänä, vaan Kristuksen sovitustyö on tarkoitettu kaikille aikojen alusta alkaen. Kaikki ne jotka Häntä pelkäävät ja ovat oikeudenmukaisia kaikille saavat kuulla Kristuksen äänen. Irenaeus, Contra Haereses (Against Heresies) IV, 22, 2, in PG 7:1047, 259.
Tämä oppi yleismaailmallisesta pelastuksesta sopii Juutalaisten oppeihin: Kaikki jotka kuolevat messiasta odotellessaan saavat ikuisen elämän. 2 Baruch 30:1; 85:15. A treatment of the Jewish doctrine may be found in August F. von Gall, Basileia tou Theou (Heidelberg: Winter, 1926), 303?8.
Lisäksi Ingnatius sanoo että jopa kaikkein epäilyttävimmältä, mitä pelastukseen tulee, kuulostavat vanhan ajan profeetat, hekin ovat uskoessaan Kristukseen pelastettuja ja jakavat meidän yhteisen toivomme evankeliumissa. Ignatius, Epistola ad Philadelphenses (Epistle to the Philadelphians) 5, in PG 5:701.
Silloisten käännynnäisten ajatuksissa oli lähinnä huoli oman perheen ja ystävien mahdollisuudesta pelastukseen. Miten heidä kävisi? Tuo on sangen luonnollinen ja väistämätön kysymys. (St. Bruno notes the eagerness of the primitive Christians "to secure the salvation of a father or mother" who had died without hearing the gospel; Expositio in Epistolam I ad Corinthios (Commentary on the First Epistle to the Corinthians) 15, in PL 153:209.) Clement kysyy Pietarilta: Miten nuo jotka kuolivat ennen Kristuksen tuloa, mitten on heidän pelastumisensa laita? Tuohon antaa Apostoli Pieatari erittäin selkeän vastauksen siitä että nuo ihmiseteivät ole kirottuja eivätkä koskaan tule olemaan. Heidän pelastuksekseen oli jo tehty valmisteluja mutta enempää ei hänellä ollut lupa selittää näitä asioita. Pietarin sanoin: Oi Clement älä kiusaa minua keskustelemaan enemmästä, kuin mikä on sallittua. Clementine Recognitions I, 52, in PG 1:1236.
Miksi Pietarille oli kiellettyä keskustelemasta enempää tutkijan kanssa pelastuksesta? Mikäli tämä kohta tuottaa hankaluuksia viittaan vain Utn kohtiin jotka ilmasievat selvästi että oli asioita joita Pietari sekä apostolit eivät saaneet keskustella muiden kanssa. Työ kuolleiden puolesta oli juuri yksi näistä asioista ja se selviää useatakin raamatun kohdasta. Matthew 16:13?17; Mark 8:27?30; Luke 9:18?21.Matthew 16:17?19; also R. V. G. Tasker, "An Introduction to the Mss. of the New Testament," Harvard Theological Review, 41 (1948): 77. Such an obscure and puzzling text as Matthew 16:17?19 would be just the one to receive such helpful treatment.See Adolf von Harnack, "Der Spruch ?etrus als den Felsen der Kirche," in Sitzungsberichte der preussischen Akademie der Wissenschaften, Philologisch-Historische Masse (1918), 637. Luke 9:21. As also in Matthew 16:21?28.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mormonit tekevät noita puljauksiaan melko tuoreille tapauksille. Harvoin sukututkimuksissa päästään kovin monien satojen vuosien taakse, tuhansista vuosista puhumattakaan.
Toisaalta kirjoituksessasi käsittelet kuitenkin teologisia tulkintoja ennen Kristuksen tuloa eläneiden ihmisten pelastumisesta.
mieheni suku on selvitetty vuoteen 100 ekr. Ja minun 1000 luvulle.
Kyllä asia on sama Kristuksen jälkeenkin tulleille. Kuten tekstistä selviää eivät nk. kritityt usko, että esim hyvät budhalaiset pelastuvat, jolleivät saa kuulla Jeesuksesta ja tule kastetuksi, tai sitten on oppia kovasti muutettu.
Monia Budhalaisia on kuollut tuntematta Jeesusta ja meidän mukaan voimme auttaa heitäkin pelastumaan, toisin kuin ns. kristitty maailma joka uskoo heidän joutuvan helvettiin.
"mieheni suku on selvitetty vuoteen 100 ekr. Ja minun 1000 luvulle."
Kerrotko miten se on selvitetty, kun väesttötietoja käyttämällä Suomessa pääsee noin 1600-luvulle. Mitä muita keinoja voi olla suvun selvittämiseen?
Itse en ole kristitty, mutta olen kristillisyyteen sen verran perehtynyt, että ei suinkaan kaikkien kristittyjen oppi ole se, että ne, jotka eivät koskaan ole Kristuksesta kuulleet tai tulleet kastetuiksi, eivät voisi pelastua.
Ei siis ole edes kaikkien kirkkojen oppi mutta vielä vähemmän kaikkien yksilöiden oppi. Kyselepä vaikka satunnaisotannalla uskovaisiksi tuntemiltasi ihmisiltä.
Miehesi suvun selvittäminen vuoteen 100 eKr on tietenkin täyttä potaskaa. Oletko mahdollisesti nimimerkki "Pyhä Henki Gabriel", joka tuollaisia satuja jatkuvasti kertoo.
Lasketaanpa ihan huvin vuoksi, että paljonko esivanhempia miehelläsi oli vuonna 100 eKr. Jos sukupolvien väliksi sanotaan keskimäärin 25 vuotta, silloin esivanhempia tulee kaavan 2...4...8...16...32...62...jne mukaan vuonna 100 eKr. yhteensä 38 685 626 227 668 133 590 597 632 henkilöä eli enemmän kuin maapallon väestö. Käytännössä siis ketä tahansa tuolloin elänyttä voi väittää esi-isäkseen...
eivät pidä kastetta pelastumisen ehtona. En löytänyt selkeätä kohtaa yhdestäkään ekumeenisesta kirkolliskokouksesta joka olisi pitänyt kastetta välttämättömänä pelastumisen ehtona, vaikka varmasti tämä käsitys yleinen ja vallitseva onkin ollut.
Luther kirjoitti katekismukseen seuraavasti, käännettynä englanniksi (propsit wikipedialle) "To put it most simply, the power, effect, benefit, fruit, and purpose of Baptism is to save. No one is baptized in order to become a prince, but as the words say, to 'be saved.' To be saved, we know, is nothing else than to be delivered from sin, death, and the devil and to enter into the kingdom of Christ and live with him forever."
Minusta uskonnossa pitää olla ehdottomuutta sekä aimo annos kiihkoutta. Muuten se on pelkkää puuroa.
Sehän on selvää potaskaa, että jonkun sukujuuret olisi selvillä vuoteen 100ekr. Aika mahdotonta saada selvitys luotettavasti edes vuoteen 1600 saakka, puhumattakaan syrjähypyistä yms. Mutta tuosta esivanhempien määrästä. Sinun esittämäsi kaava kasvaa mitä kauemmas mennään, kun taas ihmisten määrä maapallolla suppenee mitä kauemmas mennään. Kaava saadaan hallintaan, kun apuun tulee sukurutsaus ja kaukaiset sukulaissuhteet: yksi ihminen vastaa useampaa esivanhempaa. Suomessakaan ei tarvitse mennä kuin 1000v taaksepäin, niin kaikki me olemme sukulaisia keskenään...
Sanoin juuret EN koko suku!
Jos pääsee johonkin kuninkaaseen joista monet ovat Juudan sukua, voi tuosta jatkaa kunikaan sukua aina vaikka Aatamiin asti.
"Ei siis ole edes kaikkien kirkkojen oppi mutta vielä vähemmän kaikkien yksilöiden oppi. Kyselepä vaikka satunnaisotannalla uskovaisiksi tuntemiltasi ihmisiltä."
Tämä on totta tänään... mutta niin EI ollut ristiretkien aikana eikä sen jälkeen vielä moneen vuoteen. Eli siinä kirjoitukseni kohdassa käsittelen sitä puhdasta luopumuksen oppia mitä kirkko tuohon aikaan jakoi ihmisille!
Messutkin olivat usein latinaksi jotta tavalliset ihmiset eivät ymmärtäisi. Eikä tuohon aikaan niin kovin kauaa ole ainakaan Suomessa.
MIKSI muuten vauvoja hätäkastetaan edelleen, kuin juuri tuon oppinne takia! Jos luulet että seon nimen takia niin olet pahasti erehtynyt. Jopa minun elinaikanani oppina on ollut hätäkaste JOTTA lapsi ei joudu helvettiin!! Ja jos sitä ei lapselleen halunnut niin sai kuulla kunnianasa ja sen että sitten lapsi menee helvettiin!!! Jos näin vielä n. 20 vuotta sitten niin miten ennen!
Onko nyt käsitettävä niin, että nämä jotka uskovat tuollaiseen ovat harhautuneet?
Eli jokainen "kristitty" laatii oman Jumalankuvansa jota palvoo. Eli Jumala voi olla aivan sellainen kuin jokaisen mieli tekee! "Kristitty" voi uskoa helvettiin ja voi olla uskomatta, mutta silti he ovat "kristittyjä"!? Eli jotta olisi "kristitty"v voi uskoa ihan mihin vaan!?
Niis sanoit juuret, mutta kun ne juuret väistämättä kuuluvat tuohon sukuun, jota siis käytännössä ovat kaikki suomalaiset tuohon aikaan!
Matemaattisesti jopa kaikki maapallon ihmiset, mutta käytännössähän sekoittuminen ei koko maapallon puitteissa ollut tuolloin tehokasta; esim. rotuerot ovat säilyneet. Mutta sitä suuremmalla syyllä pienemmällä alueella (esim. nykyinen Suomi) sekoittuminen on ollut sitäkin voimakkaampaa!
Esitit todellakin täyden höpölöpöväitteen sukusi (edes jonkin haaran, mm. isänisänisän...) tutkimisesta vuoteen 100 eKr asti, koska se ei ole asiakirjojen puuttumisen vuoksi mitenkään mahdollista.
Onko sinulla otsaa väittää, ettei sellaisia kristittyjä, jotka eivät ole antaneet armoa ei kristityille tai kastamattomille ole ollut olemassakaan? Sinun kannattaisi tutustua kirkkohistorian tarkemmin. Lähdepä liikkeelle vaikkapa Kreikkalaisista kirkkoisistä...
>MIKSI muuten vauvoja hätäkastetaan edelleen, kuin juuri tuon oppinne takia!
OPPINNE????? Enkö sanonut aivan selvästi, että en ole kristitty??? Miten tuo voisi olla minun oppini???
Se on typerää taikauskoa, ei mitään muuta. Minut itseni muuten ohjattiin ensimmäisen lapseni synnyttyä ("keisarinleikkauksella") pieneen huoneeseen, jossa vauvani lisäksi oli vain nuori saksalainen harjoittelija. huomasin seinällä hätäkastekaavan. Pelästyin ensin, että ovatko asiat niin huonosti, mutta tajusin sitten, että kyllä tuota huonetta käytettiin normaalimpienkin tapusten yhteydessä.
No, lastani ei kastettu tuolloin eikä myöhemminkään. Aikuisena hän voi sitten itse päättää, että liittyykö johonkin kirkkoon.
>Onko nyt käsitettävä niin, että nämä jotka uskovat tuollaiseen ovat harhautuneet?
Jos minun mielipidettäni kysyt, vastaan että kaikki jotka uskovat joihinkin rituaaleihin "pelastumisen" edellytyksenä ovat harhautuneet tosi pahasti.
kaikki uskovaiset. Vaikka sanoinkin hätäkasteen olevan typerää taikauskoa, ymmärrän sen olevan monille kaunis tapa, jonka he kuolevalle vauvalleen haluavat suorittaa, koska olisivat kuitenkin kasteen myöhemmin suorittaneet.
Tuskin kovinkaan monella on enää nykyaikana niin kieroutunut jumalakuva, että uskovat Jumalan heittävän lapsen helvettiin, mikäli hätäkastetta ei ehditä tehdä.
No, taas tuli käytettyä vahvoja ilmaisuja, mutta ymmärtänette tarkoitukseni sanoa jotain kaunista...
>Sanoin juuret EN koko suku!
Kyllä joka ikinen esivanhempasi ylenevässä polvessa edustaa sinun juuriasi... Et voi omavaltaisesti rajata juuriasi johonkin haaraan.
Koko suvustasi (enot, sisaret, serkut, tädit, isöäidin siskot, ym.) en mitään puhunutkaan, ainoastaan esivanhemmistasi.
Väititkin siis tarkennettuna, että MIEHESI "juuret" on tutkittu vuoteen 100 eKr ja sinun omasi vuoteen 1000 jKr.
Vuonna tuhat sinulla oli noin 549 755 813 888 esivanhempaa. Jokainen heistä on todellinen henkilö, vaikka monet esiintyvät tietenkin sukupuussa useita kertoja.
"Juuriisi" ovat vuonna tuhat kuuluneet käytännössä kaikki tuolloin eläneet suomalaiset...
No, joo. Tutkittu on juuresi. Puhdas matematiikka riittää.
pitäisi lukea enemmän hyvää suomalaista runoutta. Se voisi opettaa, kuinka kauniita asioita ilmaistaan.
Olenhan tosin lukenutkin, mm. Eino Leinoa, Södergrania,... Eri asia sitten on, että tarttuuko tyyli kovaan kallooni. Kopioidahan en luonnoillisestikaan aio, ellei jokin runon kohta osu täsmälleen nappiin siteeratavaksi;-)
Hieman juttua alkukirkon ajoilta:
arolv von Harnack kirjoitti ja hälläkössevväliä tutki paljon ei sempualee alkukirkon asioita. Se on kirjoittanut usiamman opuksen joka käsittelee alkukirkkoa. http://www. relikionvacts.com/christianity/people/harnac k.htm
hän oli muumoassa muassa tutkimassa 1895 Ekyptistä löytynyttä Koptilaista papyrusta. Papyruksesta havaittii että se kattonnääs varmaankaa ollut Ekyptiläisen kattonnääs kirkon ei sempualee eikä Knostikkojen kirjoittama. Vaa siinä oli autenttisia oppeja ihmisen pelastumisesta ja totanoinni ylösnousemisesta oppeja jotka kirkon alkuaikoina olivat koko kirkon käsittäviä. Carlo Smirth joka tioeroissaa alkukirkosta hävisi ainoastaa Harnarkille löysi muutman muunkin vanhan tekstin joiren teksti oli sanasta sanaa sama. Nämä teksit löytyivät lisäksi näino monella kattonnääs eri näino kielellä toristen kirkon oppien yhtenäisyyttä alkuaioina.
kirjoitusten alkuperäksi se meinaan havaitsi kreikkalaisen kirjoituksen jonka apostolinen sisältö oli laajalle levinnyttä viä meinaan toisen nääs vuasisaran aikana. Tämän sisälsi totanoinni kirjoituksia kualleiren pelastumisesta jonka Smirthin mukaa alkukirkon jäsenet uskoivat olevan pääteema Jeesuksen Kristuksen opetuksessa ylösnousemisen jälkee.
risti tuli kuvaa myähemmin, se varmaankaa ollut alkuaikojen pyhien pääteema. (the Plunt anr Kreustheolokie ov latter times) Alkukirkon totanoinni sanoma kosketti Herran tyätä opettajana, opettaen sekä elävien, että kualleiren meinaan ikuista kehitystä Totanoinni aaramin antaman mallin mukaa. Kattos ny nämä vanhat tekstit antavat Aaramille osan kunniaa siitä mitä myähemmin kirkossa opetetii.
jostakin kattonnääs kumman syystä varmaankaa kuitenkaa tätä uutta tietoa nääs otettu meinaan hurraten nääs vastaa vaa pantii maton alle hyvin hiljaa, se varmaankaa oikee sopinut 1900 luvun alun kristillisee maailman kuvaa. Mutta onhan se ymmärrettävää sillä silloinhan joutuisi koko kristikunta muuttamaa katsantoaa esim kualleiren pelastumisesta. Map kirkon tutkijat sen sijaa toivottivat papyrukset tervetulleeiksi ja olivat kattonnääs kiinnostuneita moisesta löyröstä ja tutkivat sitä tarkkaa. Kattos ny map kirkon tutkijat tutkivat alkukirkon käsitystä siitä, mitä tapahtuu hyville kualleille, joita varmaankaa koskaa ole kastettu, ja jotka keskiaikainen kirkko tuamitsi kuumaa paikkaa kattos ny tuntematta aiempia kirjoituksia. Meinaan heirä toisena vaihtoehtonaa hälläkössevväliä oli heikkoutta esittävä kaikki pelastuu teema.
moraalinen nääs kysymys:
juutalainen kysyy juuri kääntyny kristityltä: uskotteko torella että teirät kootaa yhtee ja te tulette olemaa onnellisia hälläkössevväliä kristuksen, partiarkkojen ja roveettojen sekä anskattoonny oman rotunne ja siihen ennen teirän Kristuksenne tuloa ei sempualee käännytettyjen kera?? käännynnäinen vastasi että luannostaa hyvät ihmiset miellyttävät Meinaan jumalaa ja heirät pelastetaa Kristuksen ylösnousemisen kautta, meinaan aivan kuten kaikki hyvät anskattoonny ihmiset ennen heitä. Justin Martyr, Rialokus cum Tryphone (rialokue with Trypho) 80, in Pk 6:664.
clement ov Alexanrria: Clement ov Alexanrria, Stromata Kattos ny vi, 6, in Pk ei sempualee 9:272. sanoo: Varmaankaa ole oikee tuamita ilman oikeuren käyntiä ja totanoinni antaa hyväksymisensä vain niille jotka ovat tulleet Herran jälkee. Sillä anskattoonny varmaankaa oikeurenmukainen mies eroa toiseta oikeuren mukaisesta kattonnääs miehestä, sillä varmaankaa Kattos ny jumala ole vain Juutalasiten vaa koko mailman Jumala. Kattos ny jumala on hyvä ja Kristus anskattoonny on suuri pelastaja joka oikeurenmukaisuuren ja yhtäläisyyren periaatteiren mukaa pelastaa kaikki ne jotka kääntyväthänen pualeensa tapahtui sesitten tässä tai seuraavassa maailmassa. Ipir. Vi, 6, in Pk 9:269.
petari suarasukaisuuressaa ja päättäväisyyrellä julistaa halveksuntaa Hälläkössevväliä simon Maknuksen rajallisen pelastuksen konseptia kohtaa: Recoknitiones Clementinae (clementine Hälläkössevväliä recoknitions) Ii, 58 in Pk 1:1276. : Se pelastaa anskattoonny avionrikkojat ja kattonnääs murhaajat jos ne tuntevat hänet, mutta hyvät ja raittiit sekä armahtavat ihmiset, nääs jotka eivät häntä nääs tunne kattos ny vain siksi, koska ne eivät ole saaneet meinaan hänestä anskattoonny tietää, se varmaankaa pelasta! Suuri ja hyvä jumala jollaisen hänet väität olevan varmaankaa ainoastaa pelasta pahoja vaa varmaankaa tunne sääliä hyviä kohtaa!
irenaeus kirjoittaa toisella vuasisaralla:
isällä varmaankaa ole ainoastaa näino suunnitelmaa niille jotka sattuvat elämää tänä päivänä, vaa Kristuksen sovitustyä on tarkoitettu kaikille kattonnääs aikojen nääs alusta alkaen. Kaikki ne jotka Häntä pelkäävät ja ovat näino oikeurenmukaisia kaikille saavat kuulla Kristuksen äänen. Irenaeus, Contra Haereses (akainst Heresies) Iv, 22, 2, in Pk 7:1047, 259.
tämä oppi yleismaailmallisesta pelastuksesta sopii Juutalaisten oppeihin: Kaikki jotka kualevat messiasta orotellessaa saavat ikuisen elämän. 2 Totanoinni paruch 30:1; 85:15. A triatment ov the Hälläkössevväliä jewish meinaan roctrine may pe vounr in Aukust V. anskattoonny von Kall, Pasileia tou Theou Totanoinni heirelperk: Winter, 1926), 303?8.
lisäksi Ei sempualee inknatius sanoo että jopa kaikkein epäilyttävimmältä, mitä pelastuksee tulee, kuulostavat vanhan ajan roveetat, hekin ovat uskoessaa Kristuksee pelastettuja ja jakavat meirän yhteisen kattos ny toivomme evankeliumissa. Iknatius, Epistola ar Philarelphenses (epistle to the Philarelphians) 5, in Pk 5:701.
silloisten käännynnäisten ajatuksissa oli lähinnä huali oman perhee ja ystävien mahrollisuuresta pelastuksee. Kattonnääs millai heirä kävisi? Toi on anskattoonny sanken nääs luannollinen ja väistämätön kysymys. St. runo notes ei sempualee the iakerness ov näino the rimitive Christians "to secure anskattoonny the salvation ov a vather or mother" who har rier without hiarink the kospel; Expositio in Epistolam Anskattoonny i ar Corinthios (commentary kattos ny on the Virst Epistle näino to the Corinthians) 15, in Nääs pl 153:209.) Clement kysyy Pietarilta: Millai noi jotka nääs kualivat ennen Kristuksen tuloa, mitten on heirän pelastumisensa laita? Totanoinni tuahon antaa Meinaan apostoli Piiatari erittäin kattonnääs selkeän vastauksen siitä että noi ihmiseteivät ole kirottuja eivätkä koskaa tule olemaa. Heirän pelastukseksee oli jo tehty valmisteluja mutta enempää varmaankaa hänellä ollut nääs lupa selittää näino näitä asioita. Pietarin kattos ny sanoin: Oi Clement älä kiusaa minua keskustelemaa enemmästä, kuin näino mikä on sallittua. Clementine Nääs recoknitions I, 52, in Pk kattos ny 1:1236.
miksi Pietarille oli kiellettyä keskustelemasta enempää nääs tutkijan kanssa pelastuksesta? Mikäli tää kohta tuattaa anskattoonny hankaluuksia viittaa vain Ei sempualee utn kohtii meinaan jotka ilmasievat selvästi että oli asioita joita Pietari sekä apostolit eivät saaneet keskustella muiren kanssa. Tyä kualleiren pualesta oli juuri yksi näistä asioista ja kattos ny se selviää usiatakin raamatun meinaan kohrasta. Matthew 16:13?17; Mark 8:27?30; Luke 9:18?21.matthew 16:17?19; also R. V. K. Tasker, "an Introruction to the Mss. ov the New Testament," Harvarr Theolokical Review, 41 (1948): 77. Such an opscure anr pusslink text as Matthew 16:17?19 woulr pe just the one to receive ei sempualee such näino helpvul triatment.See Arolv von Harnack, "rer Spruch meinaan ?etrus als ren Velsen rer Kirche," in Sitsunksperichte rer reussischen Akaremie rer Wissenschavten, Totanoinni philolokisch-Historische Masse (1918), 637. Ei sempualee luke 9:21. As also in Matthew 16:21?28.
SE osaakin enklantia vaikka on aina väittänyt ettei osaa... johan tuo käännöstyö sujuu!!
Mitenkähän paljo ton Turustin kirjoittelemisiin on luottamista??