Mielenkiintoista on että tämän yhden Kiasman edessä tapahtuneen mielenosoituskärhämöinnin käsittely on saanut todella paljon palstatilaa lehdistössä ja puheaikaa sähköisessä mediassa. Ilmeisesti ollaan tekemisissä paljon tunteita herättävän asian kanssa. Jossain on ladattuja panoksia. Ehkä niitä oli jo ennen näitä tapahtumia, ja ehkä se mitä tapahtui, eli poliisin suhteellisuudentajuton ylireagointi, kertoi latautuneista tunteista. Siis etupäässä sisäistetystä vihasta eri mieltä olevia kohtaan.
Kun asennetason kahtiajakautumat alkavat synyttää yleisellä tasolla jollain lailla hyväksyttyä vihaa mielipiteissään erottuvia ihmisiä kohtaan, silloin ollaan aina yhteiskunnallisten peruskysymysten ääressä. Kysymys on niiden piirien ryhtiliikkeestä jotka ovat sisäistäneet yhteiskunnan "omaksi asiakseen" ja varjelevat sitä halveksimiaan "terroristeja" vastaan. Tällainen tilanne toistuu sukupolvi sukupolvelta, siellä ovat pitkässä jonossa olleet yhteiskuntaa uhkaamassa työväestön agitaattori-räyhääjät, lapualaisten pyhää vihaa vastustamaan asettuneet selkärangattomat isänmaanpetturit, rasvalettiset elviksenystävät, risupartaradikaalit, punkkarit, kettutytöt, globalisaation vastustajat. Ja aina on kurittajiksi itsensä kohottaneita "kunnollisia ihmisiä", jotka ovat samaistaneet itsensä yhteiskunnan tukipylväiksi ja joille muut ja varsinkin kaikenmaailman protestoijat ihmiset ovat surkeita luusereita.
Nyt poliisi on aivan ilmeisesti tekemässä omaa ryhtiliikettään. Päivän uutisten mukaan Helsingin poliisipäällikkö, poliisikomentaja Jukka Riikonen on harmissaan Yleisradion mellakkahaastattelujen suuresta lukumäärästä ja jopa sisällön laadusta.
Poliisi on aivan ilmeisesti loukkaantunut siitä, että kaikki eivät ole ottaneet sen asenteita ja toimia omikseen. Että siis löytyy niitä jotka kokemuksenaan kertovat ettei poliisi olekaan hyvällä asialla vaan elvyttää aggressiivisia asenteita tarkoituksella päästä mätkimään mielenosoittajia. Poliisi ikään kuin vain odottaa signaalia, jonka havaittuaan sillä olisi oikeus purkaa kaikki tuhoamistarpeiset aggressionsa "uhkaavaan" mielenosoittajalaumaan.
Ajatelkaapas tuotakin tilannetta: poliiseja on paikalla enemmän kuin mielenosoittajia, poliisi on hampaisiin asti aseistautunutta ja varustautunutta, poliisirintama suorastaan uhkuu näyttämisen halua. Ja kaiken tämän hyvin itsetarkoituksellisen väkivaltaa ihannoivan oman asenteellisuutensa vastapainoksi poliisi kaivaa mielesosoitusporukan koko mielenosoittajajoukon taskuista alle kymmenen esinettä, joilla se haluaa todistaa miten väkivaltaista kokoontunut porukka oli.
Kun tätä sitten ruvetaan julkisuudessa käsittelemään, ei ihme että poliisi on hyvin loukkaantunut omaa imagoaan nakertavista arvosteluista. Loukkaantuminen on yhtä kipeää ja suhteetonta kuin ns. narsistinen loukkaantuminen. Sen jälkeen asioista ruvetaan puhumaan jos mahdollista vielä korostetummin "asiallisesti" kuin koskaan, koska tarkoituksena on todella todistaa että on kyse asioista eikä asenteista.
Kuitenkin ajaudutaan naurettavuuksiin. Esimerkiksi Riikonen uhkasi YLE:ä muistuttamalla ensi kevään Euroviisujen vaatimista turvajärjestelyistä. -- "Ylen asenteellisuus Kiasman tapahtumia kohtaan ja poliisien laaja kritisointi on sikäli outoa, että toisaalta meiltä samalla pyydetään lisää turvatoimia ensi kevään Eurovisio-järjestelyihin täällä Helsingissä", Riikonen sanoi.
Siinä sitä on suomalaisen poliisin koko kuva.
Kun asennetason kahtiajakautumat alkavat synyttää yleisellä tasolla jollain lailla hyväksyttyä vihaa mielipiteissään erottuvia ihmisiä kohtaan, silloin ollaan aina yhteiskunnallisten peruskysymysten ääressä. Kysymys on niiden piirien ryhtiliikkeestä jotka ovat sisäistäneet yhteiskunnan "omaksi asiakseen" ja varjelevat sitä halveksimiaan "terroristeja" vastaan. Tällainen tilanne toistuu sukupolvi sukupolvelta, siellä ovat pitkässä jonossa olleet yhteiskuntaa uhkaamassa työväestön agitaattori-räyhääjät, lapualaisten pyhää vihaa vastustamaan asettuneet selkärangattomat isänmaanpetturit, rasvalettiset elviksenystävät, risupartaradikaalit, punkkarit, kettutytöt, globalisaation vastustajat. Ja aina on kurittajiksi itsensä kohottaneita "kunnollisia ihmisiä", jotka ovat samaistaneet itsensä yhteiskunnan tukipylväiksi ja joille muut ja varsinkin kaikenmaailman protestoijat ihmiset ovat surkeita luusereita.
Nyt poliisi on aivan ilmeisesti tekemässä omaa ryhtiliikettään. Päivän uutisten mukaan Helsingin poliisipäällikkö, poliisikomentaja Jukka Riikonen on harmissaan Yleisradion mellakkahaastattelujen suuresta lukumäärästä ja jopa sisällön laadusta.
Poliisi on aivan ilmeisesti loukkaantunut siitä, että kaikki eivät ole ottaneet sen asenteita ja toimia omikseen. Että siis löytyy niitä jotka kokemuksenaan kertovat ettei poliisi olekaan hyvällä asialla vaan elvyttää aggressiivisia asenteita tarkoituksella päästä mätkimään mielenosoittajia. Poliisi ikään kuin vain odottaa signaalia, jonka havaittuaan sillä olisi oikeus purkaa kaikki tuhoamistarpeiset aggressionsa "uhkaavaan" mielenosoittajalaumaan.
Ajatelkaapas tuotakin tilannetta: poliiseja on paikalla enemmän kuin mielenosoittajia, poliisi on hampaisiin asti aseistautunutta ja varustautunutta, poliisirintama suorastaan uhkuu näyttämisen halua. Ja kaiken tämän hyvin itsetarkoituksellisen väkivaltaa ihannoivan oman asenteellisuutensa vastapainoksi poliisi kaivaa mielesosoitusporukan koko mielenosoittajajoukon taskuista alle kymmenen esinettä, joilla se haluaa todistaa miten väkivaltaista kokoontunut porukka oli.
Kun tätä sitten ruvetaan julkisuudessa käsittelemään, ei ihme että poliisi on hyvin loukkaantunut omaa imagoaan nakertavista arvosteluista. Loukkaantuminen on yhtä kipeää ja suhteetonta kuin ns. narsistinen loukkaantuminen. Sen jälkeen asioista ruvetaan puhumaan jos mahdollista vielä korostetummin "asiallisesti" kuin koskaan, koska tarkoituksena on todella todistaa että on kyse asioista eikä asenteista.
Kuitenkin ajaudutaan naurettavuuksiin. Esimerkiksi Riikonen uhkasi YLE:ä muistuttamalla ensi kevään Euroviisujen vaatimista turvajärjestelyistä. -- "Ylen asenteellisuus Kiasman tapahtumia kohtaan ja poliisien laaja kritisointi on sikäli outoa, että toisaalta meiltä samalla pyydetään lisää turvatoimia ensi kevään Eurovisio-järjestelyihin täällä Helsingissä", Riikonen sanoi.
Siinä sitä on suomalaisen poliisin koko kuva.
Vastaukset 30
Vanhimmat
tehtäviin kuuluu turvata kansalaisten omaisuuteen, terveyteen ja henkeen kohdistuvat uhkat.
Tyylikäs ja asiallinen suoritus poliisilta.
Ei mielenosoituksessa tarvita pulloja, pamppuja,teräaseita.
Kännäävän, pahantekoon valmistautuvan sikalauman niputuksesta kymmenen pistettä poliisille.
vaan puhumalla asiat selvitetään ! Nyt virkavalta näköjään pikku hiljaa, vesittää tämän asetelman. Oli vastassa 10 - 30 kansalaista, niin tilanteeseen mennään kuin sotaan. Minun tulee ikävä vanhaa kyläpoliisia tai korttelipoliisia. Heillä oli vielä alktoriteettiä ja heitä kuunneltiin.
"Ei mielenosoituksessa tarvita pulloja, pamppuja,teräaseita.
Kännäävän, pahantekoon valmistautuvan sikalauman niputuksesta kymmenen pistettä poliisille."
Montako pistettä annat niille selväpäisille, rauhallisille kavereilla, jolla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa, esimerkkinä vaikkapa tuo Suomen kuvalehden toimittaja?
Poliisi nappasi tuttavapiiristäni ainakin neljä tavista, joista yksi oli matkalla ravintola Chaplinista ja Hakaniemeen. Eipä hän olisi arvannut, että Kaivopihalla ei saa liikkua.
Mutta tämä onkin vain tavallisen työtätekevän ja veroa maksavan vaatimaton mielipide.
Miksi poliisi ei saisi pysäyttää mellakaksi mainostettua "mielenosoitusta"?
Miksi "mielenosoittajat" halusivat tuoda sekasorron Helsingin kaduille?
Onko Suomalaisessa yhteiskunnassa jotain niin pielessä ,että sen tähden on pääkaupunkiin tuotava sekasortoa?
Miten tätä yhteiskuntaa pitäisi sitten pyörittää? Anarkiako olisi ratkaisu?
Toimittajat olivat saarronsisässä kyllä tekemässä juttua ,eli bisnestä ,mutta moni ilmeisesti pettyi kun mitään mehevää jutunjuurta ei sitten syntynytkään.
Mitä ystävääsi tulee ,niin itse en kyllä vältämättä menisi väkijoukkoon, jossa huudellaan kyttä on sika ja ryntäillään päin mellakkavarustuksessa olevaa poliisimuuria yms. Tuskin oli paikalla"marjanpoimijana" ,sillä sivullisilla oli varmasti aikaa poistua mielenosoituksesta.
olisi yksin varmaan estänyt "sekasorron helsingin kaduilla".
Poliisi oli mitoittanut voimansa oikein ,koskapa nyt vahingoitui vain reuhaajien itsetunto.
takaavan kiinan johdolle ikuisen digtatuurin ?
Panssarit jyräs opiskeliat alleen. Viime vuonna 70 tuhatta mielenosoitusta kumminkin järjestettiin kiinassa.
Eduskunta on jatkuvasti, karsinut kansalaistensa oikeuksia. Ja kaikki tämä on aina naamioitu koltuun, "kansan edun mukaiseksi" toimeksi. Jos tälle jaksaa vielä hymyillä, tietää olevansa hengissä !
hässäkkään mukaan, joka on tulossa aivan lähiaikoina.
Ei näitten "syyttä pidätettyjen" mammanhelmaitkijöitten pikkuego kestä moista nöyryytystä ilman kostoa.
Joku kähinä järjestyy ihan millä tahansa tekosyyllä ennen Joulua.
Ehkäpä siinä ehditään muutama ikkunakin rikkomaan ja sinäkin ehdit mukaan.
Tuskinpa poliisi ketään sivullisia pamputti, vai. Tämä on erikoinen elämänkokemus paikalla olleille. Nyt tehdään jotain draamaa, ei luulis toimittajista. Nämä ei kyllä pärjäis sotakirjeenvaihtajina, tulis kakka housuun. Kriisiapua vaan kaltoin kohdelluille reporttereille. Katselkoon euroviisuja kaukaa, ettei vaan tule paha mieli sitten jos poliisi vaikka on paikalla.
Montako ruumista murskaa asemin "mielenosoituksen" tukahduttamisessa tuli?
Montako tankkia oli tukahduttamassa asemin murskausta?
Mitä "mielenosoittajat" ajoivat takaa mellakan tuomisella HELSINGIN kaduille?
Onko maassamme asiat niin huonosti ,että on aika "tarttua aseisiin"?
Jos ei ,niin miksi murskaajat olivat Helsingissä?
Kiinassa on toki aikalailla sanomista ,joten siellä tosiaan on aihettakin mielenosoitukseen.
Kerroppa nyt mikä sinua risoo ja miten se asia mielestäsi tulisi hoitaa niin, ettei kellään olisi siihen jotain sanomista.
Omaltakohdaltani voin sanoa ,että minulla on kaikki oikeudet mitä tarvitsen hyvään elämään ,enkä kaipaa ainakaan lisää sellaisia oikeuksia ,jotka oikeuttaa riehumaan sananvapauden varjolla mielinmäärin.
rauhallisesti sujuneesta nulikoiden nujertamisesta ja ketjun avaajalle nolla pistettä nulikoita kannustavasta propagandasta
jos poliisi olisi avaajan kertoman mukaan uhkunut ns. näyttämisen halua päästä käyttämään aseistustaan nulikoita vastaan me olisimme nähneet täysin toisenlaisen esityksen mutta toisin kävi nyt poliisi vain piti tilanteen hallinnassa välittämättä ankarasta kritiikistä ja aggressiivisesta käyttäytymisestä poliisia kohtaan
ainut virhe poliisin puolelta - ja sekin vasta jälkipuinnissa - oli ruveta selittelemään liikaa ja ennenkaikkea arvostelemaan mediaa
poliisin tehtävä on turvata palkanmaksajiensa eläminen palkanmaksajiensa luomien sääntöjen puitteissa
poliisien toimista, ei tarvitsisi väilittää alkuunkaan!
POLIISIT TEKI TYÖTÄÄN ERTTÄIN MALLIKKAASTI!
hyvä poliisi, tehoistaaksesi äärioikeistolaista profiiliasi,
Poliisin otteita jotenkin kuvaava on suomalaisen rauhanliikeveteraani Ilkka Taipaleen tapaus. Taipale oli ko. iltana isännöimässä Suomessa pidetyn, mm. nobel-palkitun lääkäriliikkeen kokousta Vanhalla Ylioppilastalolla, jonne sitten yllättäen alkoi kuulua ääniä ulkoa kadulta. Taipale oli mennyt katsomaan mitä ihmettä tapahtuu ja oli joutunut miltei pidätetyksi. Poliisin otteista Taipale oli niin tuohtunut että puhui asiasta eduskunnassa tavalla, joka sai puhemiehen sulkemaan hänen mikrofoninsa.
Asiassa voidaan nähdä syvää symboliikkaa. Jos Taipaleen isännöimä porukka oli, kuten asiaa tarkemmin tietämättä kuvittelen, Lääkärit ilman rajoja -järjestö, kyseessä on todellakin kaiken kunnioituksen ansaitseva ja asenteiltaan hyvin terve organisaatio. Se on tunnustuksellisesti pasifistinen ja antimilitaristinen, sen lääkärit ja muu henkilökunta tekee työtä miltei korvauksetta, ja maailmalla sillä on niin hyvä maine, että se päästetään jopa sellaisiin maihin joissa tunnetaan ennakkoluuloja Punaista Ristiä tai Punaista puolikuuta kohtaan. Järjestön tehokkuutta kuvaa mm. se että esim. tsunamikatastrofissa se oli ensimmäisenä paikalla hyvin varustettuine lentokoneineen.
Meillä Suomessa järjestö ei ole jostain syystä (voi miettiä mahtaisiko syynä olla esim. se että meillä pasifismiin suhtaudutaan metsäläiskepulandialaisilla asenteilla) tunnettu, mutta esim. naapurimaassa Ruotsissa tsunamikatastrofikeräyksessä ko. järjestölle osoitettiin puolet kaikista lahjoituksista. Kannattaa pohtia sitä miksi Suomessa ko. järjestö on ikään kuin pimennossa. Kuka meitä pitää näistä maailman asioista tietämättöminä? Juuri nekö väkivaltaa ja kovaa kuria ihannoivat "yhteiskunnan tukipylväät", jotka kaikessa omaan sotilaalliseen mielenlaatuunsa sopimattomissa asioissa vaistoavat vaaran edustamalleen jyrkkälinjaisuudelle?
Jostain syystä tällaisen pasifistisen järjestön olemassaolokin on joillekin kuin punainen vaate. Vielä pahempi ärsyke on se että rähjäinen vanha suomalainen rauhaliikeveteraani ikään kuin saa arvonnousua isännöidessään tuollaisen järjestön kokousta Suomessa. Jos pollisien suhteettomat kovat otteet mielenosoittajia vastaan kertovat jotain yleisestä suomalaisesta asennevihamielisyydestä toisinajattelevia (tai yleensä jollain lailla poikkeavia) kohtaan, samoin on varmaan laita eduskunnan puhemiehen ärsyyntyessä Taipaleen puheista niin että hän sulki tämän mikrofonin.
Poliisien asenteet kertovat siitä että tietynlaisesta brutaalisuudesta on tullut arvo (perustuneeko sitten amerikkalaisiin elokuviin vai mihin?), mutta mistä kertoo eduskunnan puhemiehen reaktio? Siitäkö että on itse tullut valinneeksi väärät ihanteet eikä kestä kuulla todistusta siitä miten väärässä itse henk. kohtaisesti on?
Mutta käsittämätöntä, miten jonkun rauhanliikkeen veteraani on niin kyvytön ajattelemaan asiaa nimenomaan rauhan säilyttämisen kannalta?
Onko Taipale sitä mieltä, että rauhaa rakennetaan metalliputkilla ja nujakoinnilla?
Oliko skinheadien ja muiden nuorten kielenkäyttö kenties sitä samaa, millä Taipalekin sonnustautui mikrofoneineen ja onko sellainen kielenkäyttö yleisesti rakentavaa?
Miten ihmeessä kukaan niinkin järkeväksi ylistetty vanha pasifisti voi nähdä väkivaltaiseksi mainostetussa mellakoinnissa jotain rauhanomaista?
Saakelin ristiriitaista, anteeksi nyt vain!
Eiköhän Taipaleen suuttumus pohjautunut pelkästään siihen, että hän loukkasi tunteensa, kun ei häntä suojakilpien ja kypärien takaa heti tunnistettu Taipaleeksi, vaan toimittiin niinkuin ohjeet oli saatu, eli ryhmä huonosti käyttäytyneitä nuoria integroitiin keskelle. Sieltä oli varmasti vaikea välittömästi poimia sinne omaa syytään tai täysin vahingossa eksyneet raukat syyttömät.
Jos ei nämä syyttömät itse tajua, miksi poliisit toimivat yhdessä ja joukkona, ja miksi he joutuivat viipymään anarkistien keskellä, sopii kysyä, kummassa joukossa he todellisuudessa halusivat olla, sieltä ulkopuolella, vai sisäpuolella!
"Jos Taipaleen isännöimä porukka oli, kuten asiaa tarkemmin tietämättä kuvittelen, Lääkärit ilman rajoja -järjestö,"
'KUVITTELEN'
perustit 80% kirjoituksesta harhaluuloillesi.
eikö teillä anargisteilla tai prekariaateila ole ketään joka osaisi erottaa mielikuvitusmaailmaansa todellisuudesta? Kirjoittaa osaatte sivukaupalla niinkuin se Eetukin mutta järki puuttuu.
vaadittaessa ? Jos alun perin olisin ollut ulkopuolella, niin nyt asettuisin sisäpuolelle. Näin mustavalkoiseen ajatus maailmaan ja vastausta siihen vaadittaessa ? Onko minulla aikaa päätöksen tekoon, vai olenko ulkopuolisen ohjaamana sisällä/ulkona ?
Mitenkä asetelman olisi mielestäsi pitänyt olla:
Muutama kepillä varustettu poliisi vastaan satoja hampaisiin asti aseistettuja sosiaalipummeja?
Eikähän homma mennyt justiin niin putkeen kuin pitikin. Pohjasakalta vietiin mahdollisuus aiheuttaa jonkun toisen korvattavaksi koituneet vahingot.
Ja tarkennus termille "pohjasakka": joukkio hysteerisesti käyttäytyviä häiriköitä, joiden kuvitelma omasta tärkeydestään tässä maassa perustuu hajoitettujen ikkunoiden määrään ja suhde omaan älykkyyteen korreloi käänteisesti teini-iässä vedettyjen lärvien ja keskisormen ojennusten lukumäärään. Oikeasti: kasvakaa stana aikuisiksi ja tehkää jotain HYÖDYLLISTÄ! Sen jälkeen poliisikin on pelkästään ystävänne ja alatte kirjoitella tänne anarkistisen idiotismin vastaista propagandaa.
Mielenosoitusten historiaa tarkasteltaessa voidaan tehdä se monille varmaan järkyttävä havainto, että monet niistä "hyvistä" arvoista ja asioista, joita niin sanotusti yhteiskunnan tukipilareiksi itsensä mieltävät ihmiset nyt haluavat puolustaa, ovat aikanaan saaneet alkunsa toisinajattelijoiden toimesta -- ja vieläpä niin että niiden puolesta on tarvittu mielenosoituksia ja istuttu vankiloissakin.
Koko länsimainen demokratiammekin oli aluksi kuninkaan itsevaltiutta ja sääty-yhteiskunnassa vallinnutta syntyperään perustuvaa erioikeuksia ja -arvoisuutta vastustava vallankumouksellinen liike. Länsimaiden sisällä reformistisesti vaikuttanut työväenliike on nykyisen hyvinvointivaltiomme perustekijöitä. Ja erityiskysymyksiä esillenostaneista mielenosoituksista länsimaissa ehkä massiivisimmat järjestettiin 60-luvun alkuvuosina maailman kaikissa suurkaupungoissa, joissa miljoonamäärät ihmisiä marssivat vaatien suurvaltoja lopettamaan kaikkia pelottavat maanpäälliset ydinkokeet. Nuo mielenosoitukset vaikuttivat monien silloisten valtiomiesten todistuksen mukaan päättäjiin, ja niinpä maanpäälliset koeräjäytykset kieltävä sopimus solmittiin 1963. Kuitenkin jo tuonakin aikana oli myös paljon niitä ihmisiä, joita mielenosoittajat ärsyttivät suunnattomasti ja jotka olisivat halunneet antaa hallituksilleen kaiken vallan päättää asioista. Yhdysvalloissa ydinaseiden vastaisen liikkeen kärkihahmoja kuulusteltiin ja vainottiin ja syytettiin heitä kommunisteiksi ja maanpettureiksi, jne.
Yksi noiden massamarssien keulahahmoista oli brittifilosofi ja matemaatikko Bertrand Russell, joka on palkittu kahdellakin nobel-palkinnolla. Russell oli yksi niistä jotka perustivat Pugwash-järjestön, tiedemiesten rauhanliikkeen. Mukana oli myös muita, kuten Albert Einstein ja amerikkalainen kemisti Linus Pauling, joka myös joutui virkavallan kanssa napit vastakkain. Russellin tapaan Pauling on myös palkittu kahdella nobel-palkinnolla. Nämä tiedemiehet kuitenkin huiomasivat jo varsin varhaisessavaiheessa, etteivät suurvaltojen poliitikot ymmärrä tiedemiesten perusteluista mitään eivätkä kallistaneet korviaan asiantuntijoiden mielipiteille. Siksi he, etunenässä Russell, organisoivat myös mielenosoitusjärjestöjä joihin laajat kansalaisjoukot saattoivat osallistua. Tällainen on myös se Sadankomitea-rauhanliike, jonka harakanvarvasmerkkiä kantaa rintapielessään niin oma ulkoministerimme Tuomioja kuin esim. "nykyajan einsteiniksi" nimetty fyysikkonero Stephen Hawking.
Vasta suurten massojen mielenosoitukset tuottivat silloin toivotun tuloksen. Kun mielenosoituksia nykyään arvostellaan, niitä pitäisi arvioida suhteessa tuohon menneisyyteen, jossa niin monet nyt itsestään selvinä pitämämme hyvät asiat ovat saaneet alkunsa toisinajattelijoiden rohkeudesta ja uhmakkuudesta. Voisimme vaatia lisää laatua ja tehoa nykyisiltä mielenosoittajilta, mutta emme missään nimessä voi tuomita mielen osoittamista yleensä. On ihan eri asia jos sanomme: teidän täytyy esittää näkemyksenne selvemmin! kuin se että sanomme: kaikki mielenosoittaminen on luuserihommaa, kommunistipaskaa ja sosiaalipummien rähinöintiä. Sillä itse asiassa emme tiedä miten tulevaisuudessa näihinkin globalisaatiota vastustaviin ja ihmisoikeuksia vaativiin mielenosoituksiin tullaan suhtautumaan. Mahdollisesti ne nähdään muutamien harvojen valistuneiden ihmisten epätoivoisina hätähuutoina maailmassa joka ei tajunnut menevänsä omaa rappiotaan kohti.
Bertrand Russell, Martin Luther King, Nelson Mandela, Vaclav Havel, Aung San Suu Kyi... siinä poliisin ja virkavallan kanssa tekemisiin joutuneita ja myös vankiloissa istuneita mielenosoittajia, omien yhteiskuntiensa vastarannankiiskiä ja toisinajattelijoita, joiden viestit ovat vähitellen levinneet ja jotka myöhemmin on glorifioitu. Jos osaamme nähdä heidät esimerkki-ihmisinä, emme millään voi suhtautua mielenosoituksiin yleensä niin periaatteellisella vihalla kuin mikä nyt näyttää olevan hyvin yleistä. Tämä periaatteellinen viha kertoo vain typeryydestämme.
ymmärtää että ei tässä kukaan ole mielenosoitusta kieltämässä vai onko sinunkin tarkoitus vain sotkea asioita puhumalla kahdesta täysin eri asiasta samassa hengessä
mielenosoitus ja mellakointi ovat kaksi aivan eri asiaa ja nyt ko. tapauksessa tarkoitus oli vain aiheuttaa vahinkoa ulkopuolisille ilman aivoja
käytiin virkaatekevään poliisimieheen käsiksi. se ei ole mielenosoittamista vai onko mielenosoitus semmoinen paikka jossa voi mennä luvalla potkimaan poliisia jos on paha olo!!!???
aika paljon kaikkia kulkueita ja mielenosoitusnimikkeellä olevia tapahtumia on viety läpi ilman sen kummempaa. on mielestäni aivan hyväksyttävää antaa viesti siitä missä raja kulkee. ääntä saa päästää enemmän kuin normaalisti, mutta muuten kaikki lait koskevat näitä pikku enkeleitäkin.
vai mitä eläinaktivistit tuumais kun kettutarhaajat menis ja potkis niitten saatanan luomunauriit pitkin pusikkoja? sama asia. lakia noudatetaan, myös mielenosoituksissa.
ja poliisihan on järjestystä valvova viranomainen. ei suomi mikään poliisivaltio ole vaikkei täällä saa täysin vapaasti touhutakkaan.
Mielipiteiden jyrkkä kahtiajakautuminen jo ennen kuin mistään varsinaisista asioista päästään puhumaan samoin kuin tavattoman leimaavan, epäanalyyttisen ja aggressiivisen kielen käyttäminen ja kaikkien ihmisten -- paikalla olleista jopa ihan sivullisten -- niputtaminen samaan joukkoon kertoo mielestäni siitä että vastustusreaktio on täysin eriytymätön ja tulilinjalle ovat joutuneet ihan kaikki.
Tuollaisesta rintama-asettelusta voidaan päästä pois mikäli pystytään ottamaan mielikuviin mukaan esim. historiallinen akseli, kuten yritin tehdä.
Ehkä jokaisen sumeasti mielenosoittajiin reagoivan aggressiivikon -- sillä mielenosoitusten vastustajien taholta ne eniten väkivaltayllykkeitä sisältävät jutut tässäkin keskustelussa on kirjoitettu -- kannattaisi muistaa se yksinkertainen historiallinen tosiseikka, että se minkä nyt tunnemme länsimaisena demokratiana oli syntyessään reilut parisataa vuotta sitten ihan rikollinen yhteiskunnanvastainen vallankumousliike. Se oli täyttä kapinaa kuninkaan itsevaltaa ja sääty-yhteiskunnassa vallinneita syntyperään perustuvia erioikeuksia vastaan.
Tässä nyt vain kävi niin, että pukki laitettiin kaalimaan vartijaksi .
on monta kertaa pitkä matka kuten nytkin sillä missään ei ole vielä paljastettu mikä näiden muka mielenosoittajien päämäärä oli millä tavoin he halusivat parantaa maailmaa
Itsekin olen ankarasti kritioinut poliisin lepsuja otteita huligaaneja vastaan.
Poliisin on kyettävä takaamaan yhteiskuntarauha ja jos ei otteet ala pikkuhiljaa olemaan sen mukaiset, luisuu koko maa pian anarkiaan.
sinunkin IP osoitteesi ja käyttämäsi palvelimen. Olet suuri uhka kannan otoillasi yhteiskunta rauhalle.
Aihetta pelkoon .On on!
Ehheh! Voi teitä anarkisteja. Olette hassuja!
Suomen Kuvalehdessä on tänään mielenkiintoinen, omakohtaisnen artikkeli, jossa SK:n valokuvaaja kertoo kokemuksensa joutua pidätetyksi. En epäile, mutta oudoksun hänen sanojaan:
"Olen huomannut illan mittaan, että kuvaajien läsnäolo rauhoittaa poliiseja, joista osalla on selvästi vaikeuksia säilyttää malttinsa."
"Turkulaispoliisi käsitelee varomattomasti kamerareppuani. Hänelle on kuulemma aivan sama mitä sille tapahtuu."
Myös se kummastuttaa, että sisäministeri Kari Rajamäki on säännöllisesti kieltäytynyt kommentoimasta SK:n artikkelia. Miksi?
Missä nyt mennään? Edellinen kuulostaa latinalaisen amerikan poliisitoimilta eikä muumimamma-presidentin johtaman pohjoismaisen sivistysvaltion arjelta.