Tavallinen ihminen lukee ja kuulee monenlaista kummaa ja ihmeellistä kertomusta uskosta ja uskovista ja Jumalasta ja seurakunnista..
Hänen etsiessään Jumalaa, on monenlaisia seurakuntia tarjoamassa pelastusta ja taivasta ja uutta elämää.
Jehovan todistajat käyvät nykimässä häntä hihasta ja kutsuvat häntä raamatun tutkiskeluun heidän kanssaan, Mormonitkin käyvät kolkuttelemassa hänen ovellaan ja tuovat enkeli Moronin ”ilon sanomaa”, Uusi Elämä Ry:n edustajakin ojentaa hänelle kokouskutsuaan ja lupausuhri lappusiaan ja kyselee tahtoisiko hän alkaa vakituisesti lahjoittamaan rahaa Benny Hinnin työhön kansojen evankeliointiin…
Sitten kun hän on päässyt eroon kävelevästä kolehdista, hän kenties kohtaa jonkun toisen Uskon Sana-liikkeen edustajan, joka lupaa ihmeitä ja merkkejä ja lupaa uutta voitelua ja kutsuu häntä näkemään ja kokemaan ihmeitä Nokia Mission kokouksiin.
Tuo kaikki saa aivan hämmentymään tavallisen ihmisen, joka kaikesta tästä pelästyttyään menee Luterilaiseen kirkkoon, jossa joku meikeillä kauniiksi koristunut hienoihin vaatteisiin pukeutunut naispappi opettaa suvaitsevaisuutta ja varoittaa ankarasti arvostelemasta seurakuntien opetusta ja toimintaa, pelottelee Pyhän Hengen suuttumisella ja kaikella kamalalla, jos rohkenee koskea Jumalan valittuihin ja kertoo pari kolme karmivaa esimerkkitapausta miten on käynyt niille, jotka ovat alkaneet napisemaan. Lopuksi naispappi vakuuttaa suureen ääneen ettei ole olemassakaan mitään eksytyksiä ja harhaoppeja.
Tavallinen ihminen lähtee tuollaisesta kokouksesta hyvin arkana ja peloissaan ja varsin hämmentyneenä pois.
Seuraavana iltana hänen ovelleen tulee yksi naapuri, yläkerran Hilma, joka tietää hänen kiinnostuksensa ja etsintänsä, pyytää häntä lähtemään kanssaan kokoukseen.
Hetken päästä he istuvat kokouksessa, monet yhteislaulut ja paljon puhetta uudesta Ylistyskoulusta ja siitä miten seurakuntaa vainotaan. Lopuksi niitä jotka tahtovat jotakin, mitä.. sitä ei tavallinen ihminen yleisen metelin ja epäjärjestyksen keskellä edes kuule, mutta huomaa Hiljan nostavan hänen kättään ylös ja eikä hän oikein ymmärrä miksi, mutta pitää sitten kättänsä ylhäällä ja hetken päästä kaikkia kätensä ylös nostaneita pyydetään menemään eteen. Hänkin menee, Hilma saattaa hänet sinne.
Hups, taju meni, hän muistaa vain kädet jossakin yllään ja jotakin kummaa supinaa hän kuuli korvissaan, katselee kummissaan lattiasta käsin kaikkea kaaosta ympärillään, yrittäen väistellä vieressä makaavan miehen huitovia käsiä, ja yrittää olla nauramatta, vaikka vierestä monenlaista hihitystä joutuu kuulemaan.
Siitä kun vihdoinkin pääsee irti lattiasta ja nousemaan ylös, joku huutaa, että hän on tullut uskoon, onko, sitä hän ihmettelee, mutta hänelle sanotaan, että nyt hän on uskossa ja pyydetään antamaan nimensä ja yhteystietonsa seurakuntaan…
Hän sitten käy muutaman viikon seurakunnassa, innolla laulaa ja innolla ylistää, heiluttaa lippua ja tanssii muiden mukana, nauttii tunnelmasta ja muiden ihmisten seurasta, hänelle opetetaan kielillä rukousta, hän matkii muita ja oppii rukoilemaan kielilläkin, käy säännöllisesti kaatumassa muiden mukana, joskus ihmettelee mitä tässä oikein on, hänelle profetoidaan palvelustehtäviä ja suurta tulevaisuutta, ihmeitä ja menestystä, kaikki julistus kuulostaa niin kauniilta ja niin ihanalta, miten suloisesti osaavatkaan puhua, kuin enkelit.
Mutta kokouksien jälkeen, arjen vaikeudet ja murheet tulevat, ja synnin houkutukset, ne koettelevat hänen uskonsa, hän huomaa kossupulloa tuijottaessaan ettei mikään ole muuttunut paremmaksi, hän on edelleen tavallinen ihminen, nyt vain entistä onnettomampi, eikä hän koe itseänsä vapaaksi, niin kuin hän ennen oli, eikä hän koe olevansa yksin, mutta hän ei ymmärrä, näkee painajais-unia ja on kovin levoton, kummia pelkotiloja, ei niitä hänellä ennen ollut, hän on ihan voimaton ja hyvin pettynyt, monenlaiset kiusaukset tulevat ja vievät häntä mukanaan, minne tahtovat, ei hänellä ole voimaa niitä vastustaa, ei vaikka hän kuinka tanssii ja ylistää, ei vaikka hän manaa henkivaltoja pois itsestään… hän on hyvin pettynyt, hyvin pettynyt..
Hän tekee sen päätelmän, jos usko on tätä, ei siitä ole hänelle mitään apua, eikä hän enää aukaise ovea jos siellä on Hilma tai muita, uskoansa tarjoamassa, vaan kiroilee ja raivoo aina uskovia nähdessään.
Jos hän olisi alussa kohdannut jonkun raittiin uskovan ihmisen joka olisi varoittanut häntä kaikesta väärästä ja ohjannut häntä oikeaan suuntaan, johonkin turvalliseen seurakuntaan, jossa hän olisi saanut kuulla Jumalan sanaa ja niin siellä hän olisi uudestisyntynyt ylhäältä ja tullut Jumalan lapseksi.
Mutta koska hänet saivat ensin käsiinsä ne, jotka tekevät käännynnäisiä, niin hänet rokotettiin uskoa vastaan, eikä häntä enää kukaan kykene saavuttamaan.
Hänen etsiessään Jumalaa, on monenlaisia seurakuntia tarjoamassa pelastusta ja taivasta ja uutta elämää.
Jehovan todistajat käyvät nykimässä häntä hihasta ja kutsuvat häntä raamatun tutkiskeluun heidän kanssaan, Mormonitkin käyvät kolkuttelemassa hänen ovellaan ja tuovat enkeli Moronin ”ilon sanomaa”, Uusi Elämä Ry:n edustajakin ojentaa hänelle kokouskutsuaan ja lupausuhri lappusiaan ja kyselee tahtoisiko hän alkaa vakituisesti lahjoittamaan rahaa Benny Hinnin työhön kansojen evankeliointiin…
Sitten kun hän on päässyt eroon kävelevästä kolehdista, hän kenties kohtaa jonkun toisen Uskon Sana-liikkeen edustajan, joka lupaa ihmeitä ja merkkejä ja lupaa uutta voitelua ja kutsuu häntä näkemään ja kokemaan ihmeitä Nokia Mission kokouksiin.
Tuo kaikki saa aivan hämmentymään tavallisen ihmisen, joka kaikesta tästä pelästyttyään menee Luterilaiseen kirkkoon, jossa joku meikeillä kauniiksi koristunut hienoihin vaatteisiin pukeutunut naispappi opettaa suvaitsevaisuutta ja varoittaa ankarasti arvostelemasta seurakuntien opetusta ja toimintaa, pelottelee Pyhän Hengen suuttumisella ja kaikella kamalalla, jos rohkenee koskea Jumalan valittuihin ja kertoo pari kolme karmivaa esimerkkitapausta miten on käynyt niille, jotka ovat alkaneet napisemaan. Lopuksi naispappi vakuuttaa suureen ääneen ettei ole olemassakaan mitään eksytyksiä ja harhaoppeja.
Tavallinen ihminen lähtee tuollaisesta kokouksesta hyvin arkana ja peloissaan ja varsin hämmentyneenä pois.
Seuraavana iltana hänen ovelleen tulee yksi naapuri, yläkerran Hilma, joka tietää hänen kiinnostuksensa ja etsintänsä, pyytää häntä lähtemään kanssaan kokoukseen.
Hetken päästä he istuvat kokouksessa, monet yhteislaulut ja paljon puhetta uudesta Ylistyskoulusta ja siitä miten seurakuntaa vainotaan. Lopuksi niitä jotka tahtovat jotakin, mitä.. sitä ei tavallinen ihminen yleisen metelin ja epäjärjestyksen keskellä edes kuule, mutta huomaa Hiljan nostavan hänen kättään ylös ja eikä hän oikein ymmärrä miksi, mutta pitää sitten kättänsä ylhäällä ja hetken päästä kaikkia kätensä ylös nostaneita pyydetään menemään eteen. Hänkin menee, Hilma saattaa hänet sinne.
Hups, taju meni, hän muistaa vain kädet jossakin yllään ja jotakin kummaa supinaa hän kuuli korvissaan, katselee kummissaan lattiasta käsin kaikkea kaaosta ympärillään, yrittäen väistellä vieressä makaavan miehen huitovia käsiä, ja yrittää olla nauramatta, vaikka vierestä monenlaista hihitystä joutuu kuulemaan.
Siitä kun vihdoinkin pääsee irti lattiasta ja nousemaan ylös, joku huutaa, että hän on tullut uskoon, onko, sitä hän ihmettelee, mutta hänelle sanotaan, että nyt hän on uskossa ja pyydetään antamaan nimensä ja yhteystietonsa seurakuntaan…
Hän sitten käy muutaman viikon seurakunnassa, innolla laulaa ja innolla ylistää, heiluttaa lippua ja tanssii muiden mukana, nauttii tunnelmasta ja muiden ihmisten seurasta, hänelle opetetaan kielillä rukousta, hän matkii muita ja oppii rukoilemaan kielilläkin, käy säännöllisesti kaatumassa muiden mukana, joskus ihmettelee mitä tässä oikein on, hänelle profetoidaan palvelustehtäviä ja suurta tulevaisuutta, ihmeitä ja menestystä, kaikki julistus kuulostaa niin kauniilta ja niin ihanalta, miten suloisesti osaavatkaan puhua, kuin enkelit.
Mutta kokouksien jälkeen, arjen vaikeudet ja murheet tulevat, ja synnin houkutukset, ne koettelevat hänen uskonsa, hän huomaa kossupulloa tuijottaessaan ettei mikään ole muuttunut paremmaksi, hän on edelleen tavallinen ihminen, nyt vain entistä onnettomampi, eikä hän koe itseänsä vapaaksi, niin kuin hän ennen oli, eikä hän koe olevansa yksin, mutta hän ei ymmärrä, näkee painajais-unia ja on kovin levoton, kummia pelkotiloja, ei niitä hänellä ennen ollut, hän on ihan voimaton ja hyvin pettynyt, monenlaiset kiusaukset tulevat ja vievät häntä mukanaan, minne tahtovat, ei hänellä ole voimaa niitä vastustaa, ei vaikka hän kuinka tanssii ja ylistää, ei vaikka hän manaa henkivaltoja pois itsestään… hän on hyvin pettynyt, hyvin pettynyt..
Hän tekee sen päätelmän, jos usko on tätä, ei siitä ole hänelle mitään apua, eikä hän enää aukaise ovea jos siellä on Hilma tai muita, uskoansa tarjoamassa, vaan kiroilee ja raivoo aina uskovia nähdessään.
Jos hän olisi alussa kohdannut jonkun raittiin uskovan ihmisen joka olisi varoittanut häntä kaikesta väärästä ja ohjannut häntä oikeaan suuntaan, johonkin turvalliseen seurakuntaan, jossa hän olisi saanut kuulla Jumalan sanaa ja niin siellä hän olisi uudestisyntynyt ylhäältä ja tullut Jumalan lapseksi.
Mutta koska hänet saivat ensin käsiinsä ne, jotka tekevät käännynnäisiä, niin hänet rokotettiin uskoa vastaan, eikä häntä enää kukaan kykene saavuttamaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuo oli kuin minun tarinani!
Golgatan veressä voima on,
Voima niin siunattu verraton.
Pyhässä veressä Jeesuksen,
Voima on siunattu, ihmeellinen.
Väsynyt kulkija tulla saa,
sairaat ja heikot hän parantaa..
Lähellä on Herra niitä, joilta on särkynyt kieli ja murtunut mieli.. Jumalan siunausta Sinulle!
LIENET TÖRMÄNNYT MALKKILAISEEN LAHKOON JA TULLUT KÄÄNNYNNÄISEKSI JA NYT MASENTAA VAI? KUOLLUT USKO NÄKEE KAIKEN SAATANALLISENA JA ITSE MURHA SIITÄ SEURAA. NÄIN KÄVI PETTURI JUUDAKSELLE, KUN USKOA EI OLLUT.
Tuo voisi olla minun kertomukseni. Samat alkukuviot oli minullakin. Miksi olen nyt uskossa? En tiedä, itse sitä en saanut aikaan, vaan Jumala minussa.
Sanotaan, että Jumala ei työtään kesken heitä. Ja se pitää kyllä paikkansa. Tästä on monia esimerkkejä elävästä elämästä.
Tähän on vaikea sanoa lohdutuksen sanaa. Tuntuu vain niin pahalta. Siunausta päivääsi!
>>eikä häntä enää kukaan kykene saavuttamaan
Käytäntö vahvistaa teorian :) Eksytyksistä kirjoitetaan siihen malliin, että juuri noin eksytetyille käy elämässään. Hienoa, että saa lukea omakohtaisen kokemuksen eksytyksestä. Realistinen kertomus.