Turun Sanomien toimittaja Aimo Massinen heilauttaa jälleen olan takaa porvareita.
--
Sittenkin ahne sukupolvi
Suomessa ovat asiat juuri nyt niin hyvin, että pahin epäkohta näyttää ainakin viime kuukausien huudosta päätellen olevan perintövero. Poliittinen oikeisto vaatii perintöveron poistamista kokonaan, ja muutkin puolueet toivovat siihen lievennyksiä.
Aiheen nostaminen jopa poliittisen keskustelun kärkeen kertoo ajan trendeistä. Vallassa taitaa sittenkin olla ahne sukupolvi, joka vaatii nyt itselleen verottomat perinnöt ja heti sen jälkeen vuosikymmeniä kestävän, jälkipolvien kustantaman saattohoidon hautaan.
Perintöveron poistoa ehti ensimmäiseksi vaatia Rkp:n uusi puheenjohtaja Stefan Wallin. Kokoomus myöhästyi lähdössä, mutta Jyrki Katainen on ominut hankkeen sen jälkeen pontevasti itselleen, tosin vaatien vain veron "asteittaista" poistamista kokonaan.
Kun perintöverotuksessa kieltämättä on tiettyjä epäoikeudenmukaisuuksia ja kansa on muutenkin saanut valtion verokekseliäisyydestä kyllikseen, kaikki muutkin puolueet ovat olleet pakotettuja lähtemään yhteiseen kuoroon mukaan.
Ehkä valveutuneiden kansalaisten ei silti pitäisi täysin ummistaa silmiään siltä, että niin perintöveron kuin varallisuusveronkin poistamisessa on pääosin kysymys hyväosaisten hyysäyksestä, vaikka kaikkein suurimmat jäämistöt usein kierretään hyvällä verosuunnittelulla. Perintöveron poistamisella ei ainakaan köyhyysongelmaa ratkaista.
Kun verottoman perinnön ylärajaa ei ole tarkistettu kymmeneen vuoteen, se on jäänyt kovin alhaiseksi, 3 400 euroon. Kaikki ovat varmaan sitä mieltä, että raja kaipaa ehkä reipastakin korotusta. Kun perintöveron tuotto valtiolle vuosittain on yli 500 miljoonaa euroa, verottoman perinnön ylärajan nostaminen esimerkiksi 17 000 euroon toisi valtion kukkaroon vain 37 miljoonan euron loven. Sitä paitsi kansalaisten varallisuuden kasvaessa vuosittainen verotuotto kohoaa jopa tuotakin nopeammin.
Nykyisen perintöverotuksen melkoinen epäkohta on, että vainajan lapset joutuvat maksamaan perintöveron myös asunnosta, jossa vainajan leski asuu, eikä asuntoa siten voida myydä. Miksi ylipäätään perintövero pitää maksaa ennen perinnön saamista, kun vainaja tuskin on ehtinyt kylmetä? Lähimpien omaisten osalta perintöveron tasoakin pidetään turhan korkeana.
Nykypäivänä tuntuu myös epäoikeudenmukaiselta, että avopuoliso joutuu maksamaan perintöveroa kalleimman veroluokan mukaan eli 48 prosenttia esimerkiksi avoparin yhteisestä asunnosta. Perintövero haittaa joissakin tapauksissa kohtuuttomasti myös yritystoiminnan jatkuvuutta - joskus jopa lopettaa yrityksen.
Perintöverolla on silti yhä paikkansa tässä kylmässä maailmassa. Perintöveron poistamista on vaadittu varsinkin sillä perusteella, että kysymyshän jo kertaalleen verotetusta varallisuudesta. Perinnön jättäjä on todellakin maksanut kertyneestä varallisuudesta ehkä moniakin veroja, mutta perinnön saaja ei ole.
Me maksamme samoista tuloista monenlaisia veroja. Kansantaloudessa ei taida olla sellaisia euroja, joita ei verotettaisi moneen kertaan. Kun me esimerkiksi ostamme jo tuloverotetulla palkallamme melkein mitä tahansa, me maksamme aina myös arvonlisäveron.
Monille on liikaa hyväksyä ajatus, että kaikkien, ja varsinkin meidän hyväosaisten, tulisi osallistua mahdollisuuksien mukaan yhteisten menojen rahoitukseen. Täysin käsittämättömältä tuntuu varsinkin ymmärtää, että Suomessa syntynyt varallisuus on paljolti kertynyt yhteisestä työstä, yhteisillä taloudellisilla ja poliittisilla päätöksilläkin. Meistä kukaan ei toimi tyhjiössä.
Perintöveron poistamisperusteluissa pisimmälle meni projektijohtaja Iikko B. Voipio, joka on ilmeisesti palkattu Valtion taloudelliseen tutkimuskeskukseen (VATT) mahdollisimman oikeistolaisesti viritettyjen artikkelien tehtailuun. Voipion mielestä perintöveron poisto olisi lottovoitto valtiolle (TS 13.9.).
Hänen mukaansa perintöveron poistaminen tuo kasvavan kulutuksen ja työllisyyden seurauksena sekä lisääntyvän asuntovarallisuuden muuttumisena ennen pitkää luovutusvoittoveroksi satoja miljoonia euroja lisää tuloja valtiolle. Uskokoon ken haluaa. Ei Voipio tosin ole ensimmäinen, joka saarnaa joko juksaten tai tosissaan, että mitä enemmän kansalaisten veroja alennetaan, sitä enemmän valtion verotulot kasvavat. Jotkut vaativat jopa veroja valtion maksettaviksi.
Kun kansakunnan varallisuus joka tapauksessa kasvaa, perintöveron selvään lieventämiseen on mahdollisuuksia. Silti ei voi olla heittämättä ihan utopiana, että entäpä jos perintöveroa ei poisteta eikä edes lievennetä, vaan sen tuottama summa suunnattaisiinkin vähäosaisille tai vaikkapa opiskeleville lapsiperheille. Tällainen ajattelu on ahneiden susien valtakunnassa tietenkin mahdotonta, mutta pitäähän elämässä voida edes unelmoida.
--
Sittenkin ahne sukupolvi
Suomessa ovat asiat juuri nyt niin hyvin, että pahin epäkohta näyttää ainakin viime kuukausien huudosta päätellen olevan perintövero. Poliittinen oikeisto vaatii perintöveron poistamista kokonaan, ja muutkin puolueet toivovat siihen lievennyksiä.
Aiheen nostaminen jopa poliittisen keskustelun kärkeen kertoo ajan trendeistä. Vallassa taitaa sittenkin olla ahne sukupolvi, joka vaatii nyt itselleen verottomat perinnöt ja heti sen jälkeen vuosikymmeniä kestävän, jälkipolvien kustantaman saattohoidon hautaan.
Perintöveron poistoa ehti ensimmäiseksi vaatia Rkp:n uusi puheenjohtaja Stefan Wallin. Kokoomus myöhästyi lähdössä, mutta Jyrki Katainen on ominut hankkeen sen jälkeen pontevasti itselleen, tosin vaatien vain veron "asteittaista" poistamista kokonaan.
Kun perintöverotuksessa kieltämättä on tiettyjä epäoikeudenmukaisuuksia ja kansa on muutenkin saanut valtion verokekseliäisyydestä kyllikseen, kaikki muutkin puolueet ovat olleet pakotettuja lähtemään yhteiseen kuoroon mukaan.
Ehkä valveutuneiden kansalaisten ei silti pitäisi täysin ummistaa silmiään siltä, että niin perintöveron kuin varallisuusveronkin poistamisessa on pääosin kysymys hyväosaisten hyysäyksestä, vaikka kaikkein suurimmat jäämistöt usein kierretään hyvällä verosuunnittelulla. Perintöveron poistamisella ei ainakaan köyhyysongelmaa ratkaista.
Kun verottoman perinnön ylärajaa ei ole tarkistettu kymmeneen vuoteen, se on jäänyt kovin alhaiseksi, 3 400 euroon. Kaikki ovat varmaan sitä mieltä, että raja kaipaa ehkä reipastakin korotusta. Kun perintöveron tuotto valtiolle vuosittain on yli 500 miljoonaa euroa, verottoman perinnön ylärajan nostaminen esimerkiksi 17 000 euroon toisi valtion kukkaroon vain 37 miljoonan euron loven. Sitä paitsi kansalaisten varallisuuden kasvaessa vuosittainen verotuotto kohoaa jopa tuotakin nopeammin.
Nykyisen perintöverotuksen melkoinen epäkohta on, että vainajan lapset joutuvat maksamaan perintöveron myös asunnosta, jossa vainajan leski asuu, eikä asuntoa siten voida myydä. Miksi ylipäätään perintövero pitää maksaa ennen perinnön saamista, kun vainaja tuskin on ehtinyt kylmetä? Lähimpien omaisten osalta perintöveron tasoakin pidetään turhan korkeana.
Nykypäivänä tuntuu myös epäoikeudenmukaiselta, että avopuoliso joutuu maksamaan perintöveroa kalleimman veroluokan mukaan eli 48 prosenttia esimerkiksi avoparin yhteisestä asunnosta. Perintövero haittaa joissakin tapauksissa kohtuuttomasti myös yritystoiminnan jatkuvuutta - joskus jopa lopettaa yrityksen.
Perintöverolla on silti yhä paikkansa tässä kylmässä maailmassa. Perintöveron poistamista on vaadittu varsinkin sillä perusteella, että kysymyshän jo kertaalleen verotetusta varallisuudesta. Perinnön jättäjä on todellakin maksanut kertyneestä varallisuudesta ehkä moniakin veroja, mutta perinnön saaja ei ole.
Me maksamme samoista tuloista monenlaisia veroja. Kansantaloudessa ei taida olla sellaisia euroja, joita ei verotettaisi moneen kertaan. Kun me esimerkiksi ostamme jo tuloverotetulla palkallamme melkein mitä tahansa, me maksamme aina myös arvonlisäveron.
Monille on liikaa hyväksyä ajatus, että kaikkien, ja varsinkin meidän hyväosaisten, tulisi osallistua mahdollisuuksien mukaan yhteisten menojen rahoitukseen. Täysin käsittämättömältä tuntuu varsinkin ymmärtää, että Suomessa syntynyt varallisuus on paljolti kertynyt yhteisestä työstä, yhteisillä taloudellisilla ja poliittisilla päätöksilläkin. Meistä kukaan ei toimi tyhjiössä.
Perintöveron poistamisperusteluissa pisimmälle meni projektijohtaja Iikko B. Voipio, joka on ilmeisesti palkattu Valtion taloudelliseen tutkimuskeskukseen (VATT) mahdollisimman oikeistolaisesti viritettyjen artikkelien tehtailuun. Voipion mielestä perintöveron poisto olisi lottovoitto valtiolle (TS 13.9.).
Hänen mukaansa perintöveron poistaminen tuo kasvavan kulutuksen ja työllisyyden seurauksena sekä lisääntyvän asuntovarallisuuden muuttumisena ennen pitkää luovutusvoittoveroksi satoja miljoonia euroja lisää tuloja valtiolle. Uskokoon ken haluaa. Ei Voipio tosin ole ensimmäinen, joka saarnaa joko juksaten tai tosissaan, että mitä enemmän kansalaisten veroja alennetaan, sitä enemmän valtion verotulot kasvavat. Jotkut vaativat jopa veroja valtion maksettaviksi.
Kun kansakunnan varallisuus joka tapauksessa kasvaa, perintöveron selvään lieventämiseen on mahdollisuuksia. Silti ei voi olla heittämättä ihan utopiana, että entäpä jos perintöveroa ei poisteta eikä edes lievennetä, vaan sen tuottama summa suunnattaisiinkin vähäosaisille tai vaikkapa opiskeleville lapsiperheille. Tällainen ajattelu on ahneiden susien valtakunnassa tietenkin mahdotonta, mutta pitäähän elämässä voida edes unelmoida.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.