Moni uskovainen pitää rockia saatanallisena musiikkina. No, ellei minulla aikoinani olisi ollut rockia tunteiden purkamisen kanavana, olisin ratkonut ranteeni auki. Onneksi oli Jumalan lähettämä rock, joka piti minut hengissä siihen asti, kunnes tulin uskoon...
Rock'n'roll.
Basker
39973
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
-vaikka röllipeikkotrolli:-)
Oikeastaan oma nuoruuteni oli myös aika vauhdikasta ja pahoja tunteita purettiin rockin kautta. Kun usko vahvistui ja Jumala sai todellisen paikan sydämessä, niin rock jäi kokonaan elämästä pois. Rocklevyt lensivät romukoppaan ja tilalle tuli hengellistä musiikkia. En pidä mitään musiikkia syntinä, mutta jos tietoisesti lauletaan saatanasta ja tätä ylistetään, niin ei sellainen voi Herralle mieluista olla, joten en halua sellaista kuunnella.
Vaikka sinä, menestysteologi, ja minä, olemme monesta asiasta eri mieltä, niin nyt olemme samaa mieltä. Olen minäkin tuhonnut rocklevyjäni.
Kuten sinä, en minäkään hyväksy Saatana-rockia (black metal ym.). Sitä en ole koskaan kuunnellut.
Miten sattuikin että tänään mulla on ollut hirveä riita JUST TOSTA SAMASTA ASIASTA!
mÄ olen äskettäin uudistunut nainen ja ollut iloinen, kun avomies niin auliisti suostui lähtemään kanssani"piireihin"elikkä hell.kokoukseen.
Mikään uskonnollinen ei arjessa kuitenkaan tunnu kiinnostavan vähääkään..kysyinkin sitten onko mies tosissaan ja kyllä on.
Sanoin, että heitä sitten toi nippu heavymetallia pois.
Ei voi, ei millään. Jeesus on kuitenkin sanonut, että "joka ei ole valmis luopumaan...""ei kelpaa hänelle". Kerran se karkas kiskalle kaljan ostoon, vaikka sitten ei ostanutkaan sitä, koska se että kuuntelin hengellistä radio-ohjelmaa oli liikaa.
Ärsyttää, että Jeesuksen tahto häviää oman nautinnonhalun edessä. Jo omatuntokin ihmisessä tietää ettei se ole Jumalan vaan tämän onnenhakuisen maailman musiikkia.
Ristin tie on ristintie, niin kuin Herrallamme. Muu on itsekästä..!!!
Tämä rock -kysymys on vaikea. Jotkut kestävät rockin kuuntelua uskossakin, toiset, heikommat veljet, taas eivät.
se on helppo kysymys, josta tehdään vaikea. Pois kaikki sellaset, ihan oikeesti.
Olexä muuten koskaan miettinyt helluntaimusiikin kuuntelua.. Jotkut ei välttämättä kestä sitä. Esim. sellanen virsi kun on, jossa laulavat, että"yksin en kulje en hetkeäkään, vierelläin aina mä Jeesuksen nään, Nostaen, kantaen ym."
Jonkun mielenterveyshoitajan mielestä tollanenhan on tosi vaarallinen laulu.
Kuka kestää ja kuka ei.
eikö ole yhtään tullut mieleen että suomessa on yhä edelleen voimassa uskonvapaus? sekö ei koske laisinkaan sinun miestäsi tai muita läheisiäsi? entä jos te saatte lapsia, niin saavatko he kuunnella heavyä? saavatko he olla uskomatta niin kuin sinä uskot? saavatko he ajatella eri tavalla kuin sinä ajattelet?
Tunnen kyllä mainitsemasi gospelin. Harmi kyllä, kaikkia lauluja ei voi virittää tai uudelleensanoittaa nykyajan hengen mukaan. Tunnetko laulun ' Musta Saara' ?.
mä en nyt kerenny tarkistaa olix toi varmasti mulle, mutta jatkan vaan kun oletan ett oli.
Me kuollaan. Mun lapset ja kaikki. Ei mene hetkeäkään, ettenkö sitä muistais niin kauan, kun uskossa olen.
Ei Jumala kuollut meidän syntien takia siksi, että meillä ois hauska elämä. Kyllä sä tiedät, että siksi, että me saatais ikuisuus.
Mä en mitään muuta halua kun vaan, että lasten ei tarvitsis pelätä väistämätöntä;kuolemaa.
Heidän(varsinkin mun miehen)on pakko itse haluta elää uskossa. Siihen mä tähtään kaikessa mitä mä teen..
Lähden siitä, että jokaisella on omatunto ja synnintekeminen on pelottavaa pitemmällä tähtäimellä. Vai kuinka?
mielenkiintoiselta. En, mimmonen se on?
Nyt on niin, että isi ymmärtää kunnon rockin päälle, mutta jälkikasvu ei vielä ymmärrä. Jos haluavat kuunnella mörkömetallia teineinä, niin kuunnelkoot. Epäilen tosin suuresti, että Peer Günt, Hanoi Rocks ja Backsliders kiinnostavat enemmän.
Sinä olet niin vaatimusten rasittama, että sinulle tekisi hyvää erkaantua vähäksi aikaa kristillisistä piireistä, ja sitten palata takaisin. Seurakunta voi sinut hylätä, mutta Jumala ei lakkaa sinua kaipaamasta.
..se kysy, että sekö ei koske ollenkaan sinun miestäsi.
Ooxä huolissaan kun sun lapset ei oo uskossa?
sä tolleen sanoit?
Ei. Minulla ei ole miestä. Vaimo ja jälkikasvua kyllä on :D
aio kunnioittaa suomen perustuslakia vaan aiot aivopestä lapsesi uskovaiseksi ja kiellät heiltä heavyn kuuntelun. entä jos he tästä huolimatta eivät usko ja kuuntelevat heavyä ja muutenkin ajattelevat eri tavalla kuin sinä? ja entä jos joku heistä ryhtyy jopa tykkäämään samasta sukupuolesta kuin itse on? kiellätkö sinä silloin omat lapsesi?
esimerkiksi sillä kannalla, että murha on oikein sodassa. Siitä jopa jaellaan kunniamerkkejä. Poliisit käyttää väkivaltaa, joka on muille rikos.
Muita esimerkkejä en tähän hätään keksi, mutta tiedän, että yleensä oikeudet eivät ole samat kaikille, mitä laissa on meille kaikille turvattu...ja on ollut pettymys nähdä tämä. (Vaikka yritystä kai on ollut)
En vain voi kunnioittaa Suomen lakia.
Raamatussa on kaikille sama(esim.älä tapa jajos tapoit jo tee heti synneistä parannus). Jumala tuomitsee kaikki samalla tavalla ja näkee varsinkin sen pienimmän tilanteen..
Mä luotan Jumalaan, ja oon iloinen Jumalasta. Niin kauan kun lapsikin on niin hyvä, mutta pakottaahan en pysty.
Mä lähden siitä, että Jumala haluaa meiltä rakkautta, siksi.
kiellä valehtelemasta ja kehoittaa rehellisyyteen? nimittäin sinä et ole vastannut suoraan yhteenkään esittämääni kysymykseen? onko se sinusta rehellistä? ja mitä tulee siihen tappamiseen, niin minkään muun valtakunnan eteen ei ole tehty niin paljon ruumiita kuin taivasten valtakunnan eteen. se on historiallinen fakta.
esim. 1900 -luvun sodissa tapettiin noin 130 miljoonaa ihmistä. 1700 -luvulla pelkästään amerikan mantereella tapettiin noin 200 miljoonaa pakanaintiaania uskovaisten espanjalaisten valloittajien toimesta. ja kaikki tämä siunattiin kirkon toimesta.
Kaikki me täältä kuollaan pois, ennemmin tai myöhemmin..
Mihin kysymykseen jäi vastaamatta?
Minä en tiedä, pidettinkö niitä taivaan valtakunnan puolesta tappajia (rehellisinä )uskovaisina ja pelastuneina...vai ei.
-Sanoillakin voi tappaa..uskotko sinä niin?
Täx mä noin sanoin, kun näen sieluusi.
1) saavatko sinun lapsesi kuunnella heavyä?
2) jos eivät saa, niin miten sinä silloin suhtaudut heihin?
3) saavatko sinun lapsesi olla uskomatta jumalaan?
4) mitä sinä tee jos sinun aivopesustasi huolimatta he eivät usko jumalaan ja kuuntelevat rockia?
5) miten sinä suhtaudut omaan lapseesi jos hän rakastuu samaan sukupuoleen? rakastatko sinä häntä vielä sen jälkeekin? pääseekö hän sinusta taivaaseen?
6) rakastatko sinä vain niitä lapsiasi jotka pääsevät mahdollisesti kanssasi taivaaseen?
nyt suoria vastauksia kiitos. ei mitään kiertelelyä eikä kaartelua. vain suoria vastauksia.
Suomi24 Keskustelut -> Uskonnot -> Kristinusko -> Virret. Sieltä löytyy eräs pätevä aloitus aiheesta Musta Saara.
No vastaan uudestaan.
1.ei.
2.itken.Yritän houkutella muihin juttuihin.
3.ei.
4.Itken ja punon juonia ja rukoilen. Ostan heng.heavymetallia. Järjestän uusia kavereita
5.Poika ois aika yksin.
6.Ei sais, mutta rakastan. Sanassa on että kaikesta on oltava valmis luopumaan. Oletko sinä?
En usko että pelastuvat, kun oon aika huono esimerkki. Paitsi yksi. Mutta kaikkia samalla tavalla. Onko sulla lapsia?
otan osaa. viestisi sisältö on nimittäin sellainen että se paljastaa suoraan kuinka suvaitsematonta porukkaa te hihulit itse asiassa olette. jos te saisitte vallan tässä maassa niin tästä tulisi hyvin nopeasti todellinen poliisivaltio, josta demokratia on kaukana.
samalla viestisi osoittaa, että mitenkä teillä ei ole hajuakaan siitä, mikä on kaiken tämän vapauden ydin. se on sananvapaus, joka sallii vaikkapa sinun laukovan täysin käsittämättömiä mielipiteitä.
esim. kirjoitat näin: "Itken ja punon juonia ja rukoilen". siis sinun mielestäsi jumalan eteen saa "punoa juonia"?. kuinka kristillistä tälläinen toiminta sinun mielestäsi on? lisäksi on suorastaan järkyttävää lukea, että toteat vain "Poika ois aika yksin" kun kysyin että miten suhtaudut lapseesi jos hän olisi homoseksuaali?
tajuatako nyt ollenkaan mitä sinä tuolla lauseella teet? sinä kiroat sillä oman mahdollisen lapsesi? tätäkö jeesus tarkoitti kun hän sanoi, että "rakasta lähimmäistäsi"? toivottovasti sinulla iän myötä kasvaa järkeä sen verrabn päähän että se, mitä lapsi eniten tarvitsee on rakkaus. nimenomaan äidin ja isän rakkaus.
minulla on omia lapsia, yksi viisi vuotias tyttö joka nyt nukkuu tuossa iskän vieressä omassa sängyssä. hänelle minä suon kaiken sen vapauden joka hänelle kuuluu. samalla kuitenkin rakastan häntä enemmän kuin mitään muuta tässä maailmassa, joten minulle on turha tulla puhumaan siitä että en osaisi asettaa hänelle myös rajoja.
mutta hän itse saa päättää mihin suuntaan omaa elämäänsä sitten joskus lähtee viemään, oli kysymys sitten mistä asiasta tahansa. kuitenkin toivon että hänestä tulisi suvaitsevainen ja omia mielipiteitä omaa ihminen. ei mikään keskiajalla elävä mystikko, joka ei ei näe omaa napaansa pidemmälle. niin ja lordista hän tykkää jo nyt. aivan samoin kuin iskänsä.
minä olen täällä palstalla lähinnä pilkkaamassa. en jumalaa vaan teidän hihulien aivan uskomattomia käsityksiä jumalalasta. täällä te tuomitsette ihmisiä helvetin tulimereen ja samalla teiltä riittää armoa ja pelastusta vain teidän omillenne. raamatun ristiriidat te ohitatte lyömällä "pilkkakirveellä" noita ristitiitoja esittäville. teidän kanssanne on siis mahdoton keskustella. siksi olen valinnut tyylikeni pilkan, sillä se voi saada jonkun jopa joskus mahdollisesti ajattelemaan.
Sä kirjoitit, että lapsi tarvitsee äidin ja isän rakkautta.
Olit sinä tai lapsen äiti miten viisaita tai hyviä ihmisiä tahansa, te olette rikki. Jokin tai joku on päässyt muuttamaan täydellisen toisenlaiseksi. Te teette virheitä asettaessanne rajoja ja rakastaessanne.
Sinä et usko Jumalaan täydellisenä, koska et luota Häneen.
Puhuit aikaisemmin taivasten valtakunnasta, mutta on Sanan mukaan olemassa vain Jumalan valtakunta, jonne pääsevät "lasten kaltaiset".
Jos joskus opit tämän asenteen, niin sitten opit luottamaan Häneen, joka on rakkaus. Silloin sinä tiedät, että sinun ei kannata asettaa lapsellesi tai itsellesi mitään rajoja. Taivaan Isä on sinua viisaampana nähnyt mitkä sinun rajasi ovat.
Jos et noudata niitä, sinua rangaistaan("synnin palkka on kuolema").Siksi on tärkeää että lapsi oppii että isän ja äidin lisäksi on joku joka pitää huolta silloin kun te ette ehdi.
On turvallinen olla kun tietää, että se joku ei hylkää.
Poliisit on asiA erikseen sitten.
Ja mitä tulee juonien punomiseen, niin sana sanoo, että täytyy olla"ovela kuin käärme ja viaton kuin kyyhkynen"siis silloin kun ihminen on joutumassa kadotukseen.
Lordista..täällä naapurissa on yx mies kun toi mulle 2 hard rock-paitaa....vielä 2 kk sitten mä näin sen vähän humalassa pihalla ja me tutustuttiin. se sano, että se on ollut 6 v.uskossa, sitten sortui, tappoi vahingossa jonkun ja oli vankilassa 4 vuotta ja nyt sillon uusperhe tossa.
Nyt jotain on tapahtunut, se ei juo, säveltää kaunista heng.musiikkia(laulo meille kitaran kanssa)ja on menossa naimisiin ja etsii omaa kotikirkkoa. Kun kävin kiskalla, niin sen pikkutyttö luki lastenraamattua pihan muille lapsille. Varmaan iloinen isänsä muutoksesta.
Sellanentodellinen kokemus mulla on"hihhuleista.
Se on vapautta. Ja se tulee sen suuremman ja korkeammalla olevan Isän käskyjen noudattamisesta ja Hänen tuntemisestaan. Ei muuten....
Nää lordin jumalan palvojat ei tunne Häntä, surullista kyllä...eikö?
Jos sä pidät omaa mielipidettä siitä miten kuuluu olla parempana ku Jumalan, sä olet ylpeä.
Paluun ihmisajattelun pimeyteen voisi sanoa tekstisi perusteella olevan kyseessä. Haluan kuitenkin
>Olit sinä tai lapsen äiti miten viisaita tai hyviä ihmisiä tahansa, te olette rikki<
Niin, sinun käsityksesi mukaan rikkinäinen tarkoittaa sitä, että ihminen ei usko samaan yliluonnollisia juttuja sisältävään, Raamatun tarjoamaan teoriaan kuin sinä.
Erikseen mainitset rikkinäisyytenä sen, että ihminen ei tuolloin luota Jumalaan. Siis sinun uskonnollisen oppirakennelmasi MÄÄRITTELEMÄÄN Jumalaan. Olisi sinunkin jo aika ymmärtää, että sinunkin oppirakennelmasi kertoma Jumala on vain yksi yritys kertoa, minkälainen mahdollinen Jumala on. Sen perusteella sinä sitten teilaat ne rikkinäisiksi, jotka eivät usko samaan kuin sinä.
Edellinen on rikkinäisyyttä jos mikä. Sinä tarvitset muiden uskovien (=kanssasi samalla tapaa uskovien ihmisten) uskomista samaan asiaan kuin sinä. Jos kaikki muut sinua lukuunottamatta lopettaisivat uskomisen, olisit yksin. Et kestäisi sitä. Uskovaiskuviot perustuvatkin etenkin sinun kaltaisillasi läheisriippuvuuteen ja laumaeläinkäytöksisyyteen. Edellinen on yleistä ihmisten keskuudesta. Terapeutit ja psykiatrit ovat yksimielisiä siitä, että suurin osa ihmiskunnasta on hyvinkin epäterveellä tavalla läheisriippuvaisia toisistaan. Yksi ilmenemismuoto tästä on sitten uskonnot ja uskonnolliset yhteisöt.
Sinä monien, monien muiden uskovien tavoin asetut TIETÄMÄÄN, millainen mahdollinen jumala on, johon muidenkin tulisi sitten uskoa. Se näkyy useista kommenteistasi: "Sinä et usko Jumalaan täydellisenä, koska et luota Häneen", "Jos joskus opit tämän asenteen, niin sitten opit luottamaan Häneen, joka on rakkaus". Edellisten lisäksi monista muista kirjoittamistasi lauseista näkyy, että sinä TIEDÄT, millainen mahdollinen jumala on ja miten tuon jumalan (=kristinuskon) Jumalan mukaan tulisi elää.
Et tajua asioiden suhteellisuutta. Monilla muilla ihmisillä kuten eri uskontojen ihmisillä on erilaiset jumalansa, jotka sitten käskevät toimimaan kukin hiukan eri tavoin.
Itse asiassa kaikilla ihmisillä voisi olla oma jumalansa, josta ihminen kehittäisi oman teoriansa ja kukin voisi teoriassa kirjoittaa oman elämänohjekirjansa jumalastaan. Peliin tulee mukaan läheisriippuvuus, joka johtaa laumakäytöksisyyteen. Se pitää ihmisiä uskomassa johonkin tiettyyn määriteltyyn jumalaan kuten kristinuskossa Jumalaan.
Tuon ihmisten läheisriippuvuuden kautta on uskonnoilla hallittu koko ihmishistorian aikana ihmisiä yhteisöjen hengellisten johtajien toimesta, joita nykyään edustavat papit, pastorit, imaamit, poppamiehet, rabbit sun muut. Nekin ihan tavallisia mutta karismaattisia, esiintymiskykyisiä, ihmisiin vaikuttamisen taitavia ihmisiä, jotka monen osalta hyvinkin häikäilemättömästi ja asian itse tiedostaen rakentavat minä-kuvansa ja identiteetintuntonsa muiden ihmisten hallitsemisesta.
Edellisessä piilee uskontojen ja uskonnollisten yhteisöjen vaarallisuus. Ikävimmät tapaukset ovat tunnettuja lahkoitsemurhia, Suomessa vanhoillislestadiolaisten hoitokokousten tuoksinassa itsemurhaan päätyneet henkilöt, mikä mitä ilmeisimmin oli myös itsemurhaan päätyneen tätini tarina. Helluntaipiireissä ikävimpiä tapauksia on masentuneet, identiteetintunnottomat ja toisten ihmisten näkemyksistä riippuvaiset (~läheisriippuvuus edelleen) ihmiset kuten eräs lähisukuni jäsen, joka ei enää näe mielekkäänä mennä edes töihinkään, sillä "Jeesus tulee kuitenkin pian".
Jatketaan seuraavassa osassa, jossa kerron jotain siitä, millaista olisi uskominen läheisriippumattomilla ihmisillä eli terveesti ilmentyen.
vaikka siihen, että jeesus saapuu kohta valkoisella pilvellä noutamaan omiaan, "sillä lopun ajat ovat lähellä", niin kuin eräskin torvi täällä ylisti israelin sotaretkeä libanoniin. ja mitä tulee siihen lordiin, niin sinun logiikan mukaan siis kaikki lordia kuuntelevat ovat tappajia ja murhaajia.
heh, kuunteliko ruotsin helluntaisaarnaaja, joka teki myös murhan, niin kuunteliko hän lordia? samalla logiikalla minä soisin väittää, että helluntailaisuus johtaa väistämättä murhiin ja muihin hirmutekoihin.
lisäksi otat taas kerran keinoksi peloittelun. sanot suoraan näin, raamattu lainaten: "Jos et noudata niitä, sinua rangaistaan("synnin palkka on kuolema")." nyt kysyn sinulta, että kuinka todellista on sellainen usko joka iskostetaan sinuun peloittelemalla? onko jumala tosiaan niin tyhmä, että hän ei näe että sinut on peloiteltu uskovaikseksi?
samalla kysyn, että juuri tätä peloitteluako aiot käyttää lastesi uskonnollisessa kasvatuksessa? kerrot heille helvetin tulesta ja jumalan kostosta jos he ievät usko? nimittäin jos näin on, niin silloin asia kuuluu myös lastensuojeluviranomaisille.
toivottovasti tulet järkiisi.
Raamatun kuvausta käyttääkseni "olemme kuin ruoho niityllä; kun tuuli käy yli niityn ei sitä enää ole".
Me ihmiset synnymme, kasvamme ja kuolemme tämän maan kamaralla. Se lienee kaikkien tuntema fakta. Elinikä pyörii keskimäärin 80 vuodessa. Hyvin häilyväistä ja usein ohuenkin korren varassa on elämämme.
Lapsi jo pienestä pitäen alkaa havainnoimaan ympäristöään. Puhunkin usein 'havainnoivasta ihmisestä'. Hän miettii asioiden syy-seuraus -suhteita, ihmettelee miten kaikki täällä toimii, miettii mistä ihmiset tulevat ja minne ne kaikki tutut ihmiset katoavat, kun kuolema heille koittaa. Hän jossain vaiheessa ymmärtää, että tuo sama kuolema koittaa myös hänelle itselleen.
Edellisen yhteydessä puhutaan usein elämän mysteeristä. Kukaan ei oikein tunnu saavan otetta siitä, mitkä on vastauksina edellisiin kysymyksiin. No olivatpa oikeat vastaukset mitkä tahansa, tunnettua myös on, että kukin ihminen voi spekuloida ja muodostaa omat vastauksensa ja käsityksensä edellisten pohjalta. Hän voi pohtia muiden ihmisten ajatuksia ko. asioiden tiimoilta ja jopa löytää oman ajattelun kautta aivan uusia näkökulmia niihin.
Niin tarkastelemiensa muiden ajatusten kuin täysin omienkin näkemysten pohjalta yksittäinen ihminen saattaa rakentaa omanlaisensa teoriansa kaikesta, johon sitten uskoo. Mahdollista on myös, että ihminen jättää ns. ikuisuuskysymysten (joita myös alussa mainitsemani kysymykset ovat) osalta kaiken auki todeten vaikka vain, että "nähtäväksi jää, enpä tiedä". Ihminen myös ymmärtää, että toinen ihminen voi uskoa aivan eri tavalla. Hän antaa toiselle siihen mahdollisuuden.
Uskonnot ja uskonnolliset yhteisöt hyvinkin pitkälle riistävät jäseniltään mahdollisuuden muodostaa rakentaa itse oma teoriansa/näkemyksensä ikuisuuskysymyksien osalta. Niissä jokin tietty katsantokanta on kollektivisoituna jäseniinsä. Katsantokanta voidaan ottaa esim. Raamatusta, Koraanista, jostain muusta kirjasta tai se voi olla jopa vain yhden karismaattisen ihmisen uskonyhteisön jäsenille uskottelema "totuus".
Mikä saa ihmisen pysymään yhteisössä, joka (ihmisen tiedostamatta) suoranaisesti pakottaa jäseniään uskomaan yhteisiin uskonkäsityksiin? Syitä voidaan eritellä useita, mutta keskeisin tekijä on jo aiemmin mainitsemani läheisriippuvuus. Ihminen luonnostaan haluaa kokea muiden ihmisten hyväksyntää ja yleensäkin hyväksytyksi tulemista.
Räiskyvimmin läheisriippuvuus ja sen synnyttämä toiminta näkyy nk. murrosiässä, jolloin nuori saattaa olla hyvinkin epävarma itsestään ja oikeutuksestaan tehdä omia valintojaan. Hän haluaa niin läheisiltään ja enenevässä määrin myös ulkopuolisilta hyväksyntää ja kokeilee pukeutumisen, hiustyylin, kuuntelemansa musiikin ym. muodossa erilaisia tyylejä ja tarkkailee ympäristönsä eli ympärillään olevien ihmisten reaktioita.
Uskonnollisissa yhteisöissä ihminen kokee hyväksyntää kun vain uskoo samoihin asioihin kuin muut jäsenet. Uskonkäsitykset kollektivisoidaan yhteisön jäseniin osin sen pelon vaikutuksesta, että jollet usko samoihin uskomuksiin kuin muut, tulet kokemaan selän takana puhumista, halveksuvia katseita, suoranaisia loukkaavia kommentteja eli kaikenlaista niin henkistä kuin fyysistäkin syrjintää. Ihminen tulee torjutuksi. Sitä läheisriippuvainen ihminen pelkää yli kaiken.
Läheisriippuvuudesta on tietenkin mahdollista päästä eroon. Esimerkiksi historian suurmiehet ja -naiset ovat toimineet muiden ihmisten ilkkumisista piittaamatta mielessään. Voi hyvinkin todeta, että erilaiset suuret kehitysaskeleet ihmishistoriassa ovat läheisriippumattomien ihmisten ansiota. Samaan pystyy kuka tahansa ihminen. Miksipäs ei pystyisi, sillä ovathan nuo historian tuntemat ihmisetkin olleet ihan tavallisia "kuka tahansa" -ihmisiä. Edellinen ei tarkoita sitä, että kaikki ihmiset alkavat toimimaan ihmiskuntaa mullistavalla tavalla. Oman elämänsä tekeminen omannäköisekseen välittämättä toisten mielipiteistä kun sekin on ihmiseltä jo suuri saavutus.
Ihminen ei tarvitse uskomiseensa muiden ihmisten uskomista samaan asiaan. Hän voi uskoa vaikka kuinka erilaiseen ja ennen tuntemattomaan selitykseen kaikesta, jonka hän on itse omien ajatusten ja muilta saamien ajatusten pohjalta rakentanut itse. Hän ei myöskään välitä siitä, jos muut ihmiset pitävät hänen uskomistaan typeränä tai vääränä. Hän tietää oikeudekseen uskoa siihen. Sitä pohjimmiltaan tarkoittaa uskonnon- ja uskomisen vapaus. Uskonnoissa ja erilaisissa uskonnollisissa yhteisöissä tuo vapaus on käytännössä aina enemmän tai vähemmän yksittäiseltä jäseneltä riistetty.
Seuraavassa osassa kirjoitan vielä eritoten helluntaiseurakunnille tyypillisestä asiasta eli alkoholia ja huumeita nauttineiden sekä rikollisten ja vankilassa istuneiden näkyvän suuresta 'uskoontulemisesta' helluntaipiireissä ja helluntailaisten uskonkäsityksien mukaisesti.
Kirjoitit pihapiirisi tuntemasta linnakundista, joka tuli uskoon. Helluntaitaustan omaavana tunnen ilmiön mielestäni hyvinkin. Siitä jotain seuraavassa.
Eräs hyvin tuntemani henkilö omaa taustan, jossa alkoholismi ja väkivalta olivat arkipäivää. Hänen pitkäaikainen miesystävänsä oli jatkuvassa linnakierteessä ja on siellä nykyäänkin. Olen hänen kanssaan usein asioista jutellut ja niistä paljon mietittävää saanut.
Ystäväni on henkisesti vahva ihminen. Hän selvisi noista kuvioista pois "ehjänä". Hän erään kerran kertoi tulleensa alamaailman kuvioita nähneenä huomaamaan, että siellä ihmiset ovat näennäisestä 'kovuudesta' huolimatta kuitenkin hyvin läheisriippuvaisia ihmisiä eli heille on tärkeää omata joka hetki jokin tukiverkosto. Se tukiverkosto on milloin ketkä ryyppykaverit ja rikostoverit. Yksin he eivät oikein pärjää.
Näille alamaailman kuvioita kolunneille ihmisille toisten uskonasioista huolehtivaisten ja tiiviin ihmisjoukon muodostavien uskovaisten tarjoama vaihtoehto, uskonnollinen yhteisö on usein pakotie pois raastavista ja loppuviimein ennenaikaiseen tuhoon vievistä kuvioista. Uskonnollisissa yhteisöissä he saavat vastinetta läheisriippuvaisuudelleen. Kun samalla uskovaiset tarjoavat vankilakierteiden ja aineiden tilalle uskonkappaleensa, jotka lupaavat niinkin paljon kuin ikuisen elämän ihanassa paratiisissa, on täydellinen paketti valmis.
Alamaailman kuvioista ikuiseen elämään unenomaisessa paratiisissa lupaavat erilaiset uskonnolliset yhteisöt näille aine- ja rikoskierteessä oleville ihmisille. Eritoten helluntailaiset yhteisöt ovat ottaneet omakseen vankilatyön. Ikuinen elämä ihanuudessa on houkutteleva lupaus ja kun samalla elämänsä kanssa syvällä kolhinut kokee saavansa hyväksyntää tuossa ihmeellisiä asioita lupaavien ihmisten joukossa, ei ole ihme, että esim. helluntaiseurakunnissa on niin monta vankila- ja ryyppykierteessä ollutta ihmistä. Aineet vaihtuvat uskonyhteisön esittämiin ihaniin haavekuviin ikuisessa elämässä ja läheisriippuvuuskin saa vielä vastinetta.
Helluntaiseurakunnissa on tietojeni mukaan hiukan vajaa tuhat vankiloissa istunutta. Tunnen itsekin useita tapauksia.
Sä kirjoitit aluksi, että"olisi sinunkin aika ymmärtää, että sinunkin oppirakennelmasi Jumala on vain yksi yritys kertoa minkälainen mahdollinen Jumala on.
Sen perusteella teilaat rikkinäisiksi kaikki, jotka ei usko samaan kuin sinä."
Kun mä tulin uskoon, 24-v.mulla oli vastuullani puolivuotias täydellinen pieni tyttövauva ja 3-v. poika, jota olin kasvattanut montessorityyliin, eli umpiheteron tavalla vähän...aattena oli että tuetaan ihmisen omaa lahjakkuutta lapsen tahtiin. Mietin toiveikkaana mitä heistä voisi vielä tulla...mistä tulisivat onnelliseksi...ennen kuin he...kuolisivat. En päässyt ajatuksesta eroon. Lopulta tajusin, että halusin muiden lailla itselle ja heille onnea.
Onniko on sinunkin mielestä elämän tarkoitus? Jokainen päättäköön elämänsä suunnan, tavan millä tulla tyytyväiseksi. Ja sitten kaikki loppuu. Siinä ajattelussa ei ole mitään mieltä.
Jonkun muun jutun täytyi olla se syy, miksi elämme.
Tähän tähtään;tajusin, että en voi turvata kehenkään ihmiseen jos haluan tietää tämän, koska aivan kuten sanoit..jokainen tyrkyttää vain sitä omaa jumalankuvaa ainoana oikeana sinulle. Se, kuka tietää, on Jumala joka on luonut luonnon ja kaiken. En kertonut, kun rukoilin ja kysyin LUOJALTA, miksi, kenellekkään.
Silloin ovelleni saapui 2 Jehovan Todistajanaista ja he toivat mulle oman(korjaillun)Raamattunsa ja tietolehtisiään. Se ärsytti sikäli, kun ilmeni, että he kuvittelivat(totta kai)olevansa maailman ainoat"pelastuneet", vaikka olivat ihan vaan tavallisia tätejä. Sanoin sille toiselle, että jos Jumala tahtois meidän lukevan tota, niin se löytyisi jokaiselta. Ihme kyllä, hän ymmärsi ja toi mulle oman vihkiRaamattunsa, eli kirkkoRaamatun Jumalan Sanana.
Mä koin tämän vastauksena rukoukseeni, eli luoja kertoi mulle(turvallisesti)Sanansa kautta, mikä on elämän tarkoitus. Se ei ole onni, jota tää maailma lauluineen tavoittelee, vaan risti.
Jeesuksesta näemme mitä on rakkaus. Hän ei tavoitellut suosiota eikä rikkautta, kun ajatteli muita.
Hän ei ollut "rikki"
, Hän ainoana pystyi siihen.
Onko sulla lapsia? Jos on, niin varmaan oot huomannut miten viattomia he on. Milloin pahuus astuu ihmiseen, joka on pohjimmiltaan hyvä. Mä koen, että me ollaan kuin lasienkeleitä. Jos meidät rikotaan, ei ole enää nättiä. Käytin rikki-sanaa syntisen synonyyminä.
Sä olet väärässä, kun sanoit että pidän toisinajattelijoita rikkinäisinä, siis jos ne on eri mieltä mun kanssa. Kun mä pidän heitä syntisinä, joka itsekkin olen.
Sit kirjoitit, että"terApeutit ja psykiatrit ovat yksimielisiä siitä, että suurin osa ihmiskunnasta ovat sairaalla tavalla läheisriippuvaisia toisistaan"..siis toisin kuin vahvat yksilöt, jotka saavat sentään jotakin aikaan.
Munkin mielestä se on ärsyttävää tyhmyyttä, että ikään kuin varmuuden vuoksi ollaan aina samaa mieltä, ettei vaan jouduttais"ulos". Sitte vaikka petetään, mutta joku on aina oltava siinä vierellä"ihmisenä""ihmiselle".
Kyllä sen huomaa seurakunnassakin.
Yks kysymys sun kolmannesta osasta. Miksi noi lainausmerkit, kun kirjoitit linnakundin ehjyydestä? Vaikuttaa ristiriitaselta, ykkösosan jälkeen. Säkö olet sitä mieltä, että kunnon työssäkäyvät veronmaksajat omien jumalakuviensa(_käsityksiensä)kanssa ovat ehjiä, kun puolustavat omia järjenpäätelmiään meidän hihhuleiden kanssa yhteentörmäiltyään, mutta ihminen, joka on tehnyt esim.tapon ja miettinyt ja katunut, niin se on rikki!??
Kuka nyt on massasieluinen? Jos olen oikeessa susta tän asian suhteen, niin sinä olet. Tässä on ollut esimerkkinä just murhat..Eli nyt täytyy kysyä sulta mitä mieltä olet teidän"kunnonkansalaisten"tavasta tappaa ja sen seurauksista;ei vankilaan vaan kunniamerkki...samasta teosta.
Ja mitä tarkoitit kun mainitsit tällaisen"heikon"ihmisen tukiverkon..sanalla"ryyppykaverit"..Mitäs jos "ehjempi ihminen (sinun mukaan ehjempi)ottaa vaikka työkavereiden kanssa muutaman bissen rentoutuakseen iltaa kohti..mikä siinä on hienompaa? Ihmisiä me kaikki ollaan. Mutta ei sais lyödä lyötyä.
Joopa joo...vielä aiheistasi kysymys..millä tavalla sä koet että olet hyvä puhumaan ns.läheisriippuvuudesta? Entä voiko sun mielestä tämmösellä olla ihmis-suhteet koskaan kunnossa? Minusta ei, koska taitaa olla niin, että puhutkin itsekkyydestä ja sitä kautta ihmisten vaatimuksista ja teeskennelystä kiltteydestä, joka on alistumista ja kauheeta katseltavaa.
Läheisriippuvuus on synti mistä on tehtävä parannus. Mutta....nyt loppu tää jaarittelu...sorry, kun meni vähän pitkäksi. Toiv.jaksoit lukea.
joopa joo..aika provosoiva oli toi sun texti.
Mä en koe Jumalaa pelottavana, eikä mun lapsikaan, joka käy kristillistä koulua. Sillä on sellainen hyvä paimen, joka tahtoo kaikille hyvää, eikä tykkää että ketään joutuu kaltoinkohdelluksi tai kiusatuksi, varmaan niin ku sunkin lapsellasi tulee olemaan.
Sellanen jumala jolta tulee kaikki hyvä, niin ku ruoka ja kaverit taikka musiikki.
Kuolema on pelottava lapsille ja aikuisille. Ainakin mun tyttö(kohta seitsemän)kerto mulle, ettei se haluis kuolla ja monttuun, niin kun "papalle"kävi.Mä sanoin, ettei tarviikkaan, kun se on kun nukkumista vähään aikaan...jos uskoo Jumalaan. Kerran sitä pelotti, niin kysyin, että haluisko se kuunella jumalasta tehtyä(iloista lasten)musiikkia, että saatais aihe kuolema loppuun käsitellyx. Mut se oli vähän pitkästyttävä ehdotus niin ei tarvinnu. Heppapalapeli oli kiinnostavampi.
Mut siis joka asiaan(kuolemaan ja pimeänpelkoon ja kaikkeen)löytyy siis ratkaisu, eikä tarvii pelätä.
Mitä säaiot kertoa viisivuotiaalle kun kysyy, että tiedätkö iskä että mä kuolen.
Lordiako ajattelit soittaa?
(ei m un mielestä lordi ole murhaaja tai sen fanit. Mistä sä tollasta keksit??)
Jos jumalasta puhuminen KUN tulee aihe kuolema lapsen eteen on sinusta lastensuojeluviranomaisten asia, niin ei muuta kun kaikki papit vaan syytteeseen hautajaispuheistaan, jos on ollut lapsia paikalla kuuntelemassa. Niinkö?
Herää..ihan oikeesti..muuta "lääkettä"ei ole. Vai oletko sä keksinyt jotain pätevämpää?
siis kirjoititko sinä näin vai et: "Jos et noudata niitä, sinua rangaistaan("synnin palkka on kuolema")." Jos tuo ei ole pelottelua niin mikä sitten? Onko teillä uskovaisilla ihan erilainen semantiikka käsitys kun meillä ihan tavallisilla tien tallaajilla?
Ja miksi helvetissä minun pitäisi mennä puhumaan viisi vuotiaalle tyttärelleni kuolemasta? Oletko sä ihan pönttö? Jos hän kysyy siitä, niin silloin kerroin että "on olemassa erilaisia käsityksiä siitä mitä silloin tapahtuu. Mutta ei viitsi puhua nyt niistä vaan mennään vaikka pyöräilemään yhdessä. Ja sitten voidaan taas mennä vaikka patoseikkailulle".
ja mikä helvetti sinä olet sanomaan ja tuomitsemaan että "joutuu kaltoinkohdelluksi tai kiusatuksi, varmaan niin ku sunkin lapsellasi tulee olemaan". siis että minun lapseni, jota sä et ole koskaan tavannut tai kohdannut niin mikä sinä olet antamaan hänestä tuollasia arvioita?
eipä silti, en minä moista uskonnollista idioottia päästäisi koskaan edes lapseni lähelle. kun sinä kertoisit hänelle kuolemasta ja muusta vastaavasta (tyyliin: synnin palkka on kuolema) niin olen varma että tyttö ei seuraavana yönä nukkuisi ilman painajaisia.
>Onniko on sinunkin mielestä elämän tarkoitus? Jokainen päättäköön elämänsä suunnan, tavan millä tulla tyytyväiseksi. Ja sitten kaikki loppuu. Siinä ajattelussa ei ole mitään mieltä.<
En tiedä, mikä on elämän tarkoitus. En tiedä, onko elämällä edes sen kummempaa tarkoitusta. Ja kenen elämällä? Vainko meidän ihmisten elämällä vaiko myös muiden eläimien? En tiedä, saa nähdä tai sitten ei. Jotkut ihmiset, itse asiassa hyvin monet uskovat tietävänsä elämän tarkoituksen ja sitä sitten muillekin kertovat. Tuttu kuviohan tuo ihmisten ilmoilta on.
Miksi siinä ei olisi mitään mieltä, että kuoltuamme kaikki vain loppuisi siihen? Mistä löydät perusteita sen mielettömyydelle? En sano, että "kaikki varmasti loppuu tähän". Mutta en näe myöskään mitään syytä, miksei voisi loppua. Spekulatiivisia uskonasioitahan ne on, miten meille käy kuoleman jälkeen. Maailmassa on liikkeellä aika monenlaista versiota tai "totuutta" asiasta.
>Jonkun muun jutun täytyi olla se syy, miksi elämme.<
En tiedä, miksi elämme. Sattuman tuloksena vaiko jonkun tarkoituksellisesti toteuttamana? Sinä annat ymmärtää tietäväsi vastauksen. Niin antaa moni muukin maailmalla. Niitä vastauksia on hyvin monenlaisia. Sinulla omien uskonkäsityksiesi l. uskontosi mukainen vastaus, mistä kerrotkin "tietäväsi" seuraavissa: "Se, kuka tietää, on Jumala joka on luonut luonnon ja kaiken" sekä "...luoja kertoi mulle(turvallisesti)Sanansa kautta, mikä on elämän tarkoitus. Se ei ole onni, jota tää maailma lauluineen tavoittelee, vaan risti". Minun puolestani myös noin voi uskoa kuten voi monella muullakin tavalla.
>Sä olet väärässä, kun sanoit että pidän toisinajattelijoita rikkinäisinä, siis jos ne on eri mieltä mun kanssa<
Tämän aikaisemmin kirjoittamasi perusteella päättelin, että pohjimmiltaan ajattelet samoihin uskomuksiin uskomattomat rikkinäisinä: "Olit sinä tai lapsen äiti miten viisaita tai hyviä ihmisiä tahansa, te olette rikki. Jokin tai joku on päässyt muuttamaan täydellisen toisenlaiseksi. Te teette virheitä asettaessanne rajoja ja rakastaessanne.
Sinä et usko Jumalaan täydellisenä, koska et luota Häneen."
En ymmärrä yllä sitaattien sisällä olevassa sitäkään, kun sanot umpiheteron ja hänen puolisonsa tekevän virheitä heidän asettaessaan rajoja ja rakastaessaan lapsiaan. Ihmettelen suuresti. Jos ei omia lapsia rakasta niin ketä sitten? Minä kun olen käsittänyt, että Jeesuksen rakastaminen lähimmäisinen sijaan on vain yleisesti käytetty herja uskovaisia kohtaan, mutta pitääkö se sinun kohdallas paikkansa?
Kirjoitin näin: "Terapeutit ja psykiatrit ovat yksimielisiä siitä, että suurin osa ihmiskunnasta on hyvinkin epäterveellä tavalla läheisriippuvaisia toisistaan". Ja läheisriippumattomuus ei tarkoita sitä, että pitää saada jotain suuria aikaan. Se on yksinkertaisimmillaan sitä, että ymmärtää oikeudekseen muodostaa omat käsityksensä ja uskomuksensa välittämättä muiden mielipiteistä sekä tekemällä itsenäisiä valintoja elämässään ajatuksiensa pohjalta. Mielestäni jo silloin ihminen on saavuttanut jotain oleellista.
Kolmannessa osassa laitoin lainausmerkit ainoastaan siihen kohtaan, jossa kerroin ystäväni selvinneen noista kuvioista ehjänä. En kenenkään linnakundin yhteyteen. Joten mitä meinasit? Lainausmerkit laitoin sanan 'ehjä' ympärille siksi, koska ihmiseen liitettynä sillä sanalla tunnetusti on kovin monta merkitystä. Loppuviimein kullakin oma subjektiivinen käsityksensä siitä, millainen on "ehjä ihminen". Silloin yleensä käytän heittomerkkejä. Käyttämämme termit nekin ovat aina enemmän tai vähemmän suhteellisia merkityksiltään. Ne ovat siis niille antamistamme määritelmistä riippuvaisia.
Ja ensimmäisessä osassa tosiaan oisin voinut aivan hyvin laittaa myös sanan 'rikkinäinen' ympärille heittomerkit, mutta ottaen huomioon sen, että sinä esitit ensin omia käsityksiäsi "rikkinäisistä ihmisistä" esitin minäkin sitten omiani. Toki olisin voinut korostaa käsitteen 'rikkinäinen ihminen' vähäistä yksiselitteisyyttä heittomerkeillä.
>Säkö olet sitä mieltä, että kunnon työssäkäyvät veronmaksajat omien jumalakuviensa(_käsityksiensä)kanssa ovat ehjiä, kun puolustavat omia järjenpäätelmiään meidän hihhuleiden kanssa yhteentörmäiltyään, mutta ihminen, joka on tehnyt esim.tapon ja miettinyt ja katunut, niin se on rikki!??<
Ensinnäkin, en ole puhunut mitään "kunnon työssäkäyvistä veronmaksajista", joten tuo oli vain oma lisäysyrityksesi mun sanomisiksi. Motiivina mikä lie. Mitä edes tarkoitat 'kunnon kansalaisella', millainen se on? Mielestäni sellaisesta puhuminenkin osoittaa tiettyä yksinkertaisuutta tai yksioikoisuutta ajattelussa.
Toisekseen, miksi oletat, että ihmisellä (~veronmaksajalla..) pitäisi aina olla jokin itse määrittelemänsä tarkka jumalakuva?
Jos nyt puhutaan jotain ihmisen ehjyydestä niin vaikeasti määriteltävä ja hiukan epämielekäskin käsite se on, olen sitä mieltä, että ihmisen ehjyys ei erikseen riipu siitä, onko hän määritellyt itselleen jumala(kuva)n vaiko ei. Ehjyyttä pikemminkin osoittaa se, että ihminen itse muodostaa omat käsityksensä ja teoriansa mahdollisesta jumalasta siltä pohjalta, ettei tee sitä muiden ihmisten - ei yhdenkään ihmisen häneen kohdistaman painostuksen myötävaikutuksesta tai torjutuksi tulemisen pelosta. Hän siis muodostaa uskonkäsityksensä välittämättä yhdenkään muun ihmisen mahdollisista torjuvista mielipiteistä.
Ihminen, joka on tappanut toisen on tehnyt mitä on tehnyt ja sitähän ei tunnetusti saa tekemättömäksi. Mielestäni silloin, jos tappaja itse käsittää tekonsa ja sen seuraukset tappamansa läheisille sekä on valmis katuen sovittamaan meidän muiden ihmisten eli yhteiskunnan hänelle langettaman rangaistuksen, hän on varsin 'ehyellä pohjalla'. Hän on sinut tekonsa kanssa niin tuskaisesti kuin se vaivanneekin häntä koko loppuelämänsä. Taponkaan sovittamiseen ei tunnetusti tarvitse mitään uskontoa. Se tehdään yhteiskunnan määräämien rangaistuksien ja mahdollisen anteeksipyynnön kautta, jos sitä toisen hengen riistämistä nyt ylipäätänsä edes voi mitenkään korvata. Eri asia sitten on erilaisten uskonnollisten ryhmien tarjoamat mahdollisuudet rikoksen sovittamiseen heidän omalle jumalalleen. Ne ovatkin sitten jo oma lukunsa.
>Kuka nyt on massasieluinen? Jos olen oikeessa susta tän asian suhteen, niin sinä olet.<
Minkä asioiden perusteella kuvittelet tuntevasi minut niin hyvin, että kuvittelet kykeneväsi arvioimaan minut massasieluiseksi?
>Eli nyt täytyy kysyä sulta mitä mieltä olet teidän"kunnonkansalaisten"tavasta tappaa ja sen seurauksista;ei vankilaan vaan kunniamerkki...samasta teosta.<
Mitä on "kunnon kansalaisen tapa tappaa"? Mistä tuollaisen kysymyksen tempaisit ikään kuin olettaen, että itse ajattelisin noin?
Yksinkertaisesti: toisen ihmisen hengen riistäminen on mielestäni muutamia poikkeuksia lukuunottamatta (erilaiset tappamiseen pakottavat itsepuolustustilanteet, toivottavasti sellaista ei koskaan osu kohdalle) aina ei-hyväksyttävää. Ja tappamisen voi tehdä erilaisilla tavoilla, hyvinkin julmilla sellaisilla. En hyväksy. Kysymyksesi oli mielestäni ihmeellinen.
>Ja mitä tarkoitit kun mainitsit tällaisen"heikon"ihmisen tukiverkon..sanalla"ryyppykaverit"..Mitäs jos "ehjempi ihminen (sinun mukaan ehjempi)ottaa vaikka työkavereiden kanssa muutaman bissen rentoutuakseen iltaa kohti..mikä siinä on hienompaa? Ihmisiä me kaikki ollaan. Mutta ei sais lyödä lyötyä. <
Näen samoja laumaeläinkäyttäytymisen ja jopa läheisriippuvuuden piirteitä myös erilaisten kaverustojen ryyppyilloissa vaikkeivat suoranaisesti alkoholista riippuvaisia olisikaan. Niissä piireissä saattavat jotkut tuntea tarvetta tulla hyväksytyksi työpaikan bissettelyillassa ja sen vuoksi juovat, koska "muutkin tekevät niin". Mielestäni identiteetintunnoltaan "terve" ihminen pystyy vaikeuksitta myös kieltäytyyn juomisesta saunaillasa, jos sitä ei halua tehdä.
Ei sais lyödä lyötyä ja ihmisiä ollaan kaikki, noin itsekin ajattelen. Minusta olisi tärkeää kannustaa heikoilla olevaa vastuun ottamiseen omasta elämästä ja omien itsenäisten päätöksien tekemiseen välittämättä muiden, esim. entisten ryyppykavereidensa houkutuksista.
>millä tavalla sä koet että olet hyvä puhumaan ns.läheisriippuvuudesta?<
Lähtökohtaisesti katson olevani yhtä kyvykäs puhumaan läheisriippuvuudesta kuin kuka tahansa muukin ihminen. Toivoisinkin keskustelua muiden ihmisten keskuudessa läheisriippuvuudesta. Minä tuon peliin omat näkemykseni omien kokemuksieni pohjalta, sillä voin itse sanoa olleeni hyvinkin läheisriippuvainen suuren osan elämästäni. Olen mielestäni paljon miettinyt asiaa omien kokemuksieni ja terapeuttien sun muiden asiaa tutkineiden kirjoitusten pohjalta, joten katson itselläni olevan ainakin kohtalaisen hyvä kokonaiskuva siitä, mitä läheisriippuvuus on.
>Entä voiko sun mielestä tämmösellä olla ihmis-suhteet koskaan kunnossa?<
Ei minunkaan mielestäni. Mutta toisaalta, onko meillä kenelläkään ihmissuhteet koskaan täysin kunnossa? Kuitenkin, ilmeisesti aina läheisriippuvainen ihminen asettuu joko hyväksikäytettävän, alistuvan ja muita kohtaan nöyristelevän ihmisen asemaan tai sitten toisena tapauksena on itse riippuvainen tarpeesta saada auttaa, hallita ja ohjailla toisia ihmisiä siten, että syntyy epäterve "hallitsija-alistuja" -asetelma.
nyt tuli niin paljon asiaa kerralla, etten tiedä mitä sanoisin.
Umpiheteroja lapsen äiti antavat lapselle rajoja ja rakkautta ja se on,todellakin, jopa minunkin mielestä ihan oikein.
Niinhän mäkin pyrin tekemään. Ero on vaan siinä, että en opeta lapselle mitään tän katoavan maailman arvoja, vaan esim.pistin pojan kristilliseen kouluun, jossa hän oppii sen minkä haluankin tämän oppivan.
Ennen koulua me käytiin leikkimässä ja lauleskelemassa luterilaisessa äiti-lapsikerhossa...niin, koska mä USKON, että se on lasten paras. Mistään en mitään "tiedä", mutta mä uskon.
Eihän me voida tietääkkään, mutta me uskotaan Raamattuun. (Se on turvallista, kun se ei ole ristiriidassa minkään kanssa, jos ymmärrät mitä tarkoitan.)se on jotenkin helpompaa ku uskoa vaan sattumaan.
Joo, en mä tod.aattele silleen, että"jumalattomat"on rikki kun ne ei pysty uskoon ku me.
Hyvä jos oot päässyt läheisriippuvuudesta. Enkä mäkään halua keltään valinnanvapautta ottaa.
Todella harva alle 25v pitää rokkia nykyään syntinä, yleensä ne on ne vanhat liisat n.70v jotka pitävät vielä rokkia syntinä.
Täälä suomi24 on vähän vanhempaa väkeä yleensä liikkeellä, siksi nämä eiuskovat ketkä ei muualla vietä aikaa uskovien kanssa saavat väärän kuvan uskovista, siis näitten vanhojen ihmisten kautta.
Vanhan koulukunnan uskovat ajattelevat juuri noin. Mitähän he sanoisivatkaan RAPista tai HIP HOPista, jos tuntisivat niitä ;)
Tiesittekö että ev. lut. kirkon suurin herätysliike vanhoillislestadiolaisuus pitää lähes kaikkea musiikkia syntinä, paitsi niitten omat laulut ja kirkon virret ja ehkä joku tietty osa klassisesta musiikista. Myös gospel on syntiä heidän mielestään. Keskustelin kerran asiasta. Käykääpä esittämässä tämä kysymys vanhoillislestadiolaisuus palstalla täällä suomi24:ssä niin saatte hyvin mielenkiintoisia vastauksia. Olin tosi yllättynyt että niin tiukkoja vielä on olemassa. Ei saa edes urheilukilpailun katsomossa istua... Joillakin on siis tosi tiukat säännöt.