Pieni tyttö nilkutti parkkipaikalla kävelykeppien kanssa. Jalka oli kipsattu. Auto oli töytäissyt tyttöä suojatiellä, minkä seurauksena jalka oli murtunut. Jollakin oli ollut kiire. Yhtäkkiä tyttö näki linnun maassa. Se oli kuollut. Toinen siipi roikkui melkein irti ja osa sulista oli leijaillut kauemmaksi pitkin parkkipaikkaa. Ehkä joku auto oli ajanut linnun päälle, tyttö ajatteli. Äitinsä haki ostoskärryt ja komensi tyttöä tulemaan ja jättämään lintu maahan. Tyttö sopersi, että tuo lintukin on jäänyt auton alle ja silläkin on varmasti käynyt kipeää, kun sen siipi on mennyt poikki. Sulkiakin on irronnut. Voi lintuparkaa, se pitäisi haudata jonnekin. Olimpas minä onnekas, kun en ihan kuollut, vaikka jalka jouduttiinkin paketoimaan.
Äiti hoputti tyttöä. Tyttö pani vastaan ja sanoi, että vietäisiin lintu metsään. Äiti kieltäytyi ja alkoi hermostua, SE ON PELKKÄ KUOLLUT HARAKKA.
Mutta tytölle se ei ollut pelkkä kuollut harakka. Tyttö näki siinä auton alle jääneen uhrin.
Voi me aikuiset olemme joskus niin sokeita ja ymmärtämättömiä, että ei ole ihmekään, että Raamatussa on ne tärkeät Jeesuksen sanat lapsista, että "sen kaltaisten on Jumalan valtakunta". Joka kerran kun näen jossain tien varressa kuolleita lintuja, jäniksiä, oravia tai muita auton alle jääneitä eläimiä, viimeksi kissan, muistan tuon auton töytäisemän tytön tarinan. Pieni tyttö näki harakassa Luojan luoman linnun, enemmän kuin kuolleen harakan. Niiden räksätys oli naurattanut tyttöä puistossa, kun ne olivat lennelleet ympäriinsä ja repineet roskatelineestä papereita ulos. Tyttö oli hetkeksi unohtanut kipsatun jalkansa ja sen, ettei itse päässyt kirmailemaan vapaasti niin kuin nuo harakat nurmella. Tämän iltaisen rukouksen sisältö on, että näkisimme aikuisenakin asiat niin kuin ne ovat, emmekä kylmettäisi sydämiämme, vaan saisimme olla lasten kaltaisia, sellaisia, joiden on taivasten valtakunta. Ikävä Isän tykö on suunnaton. Oma sydämen kylmyys ja itsekkyys eivät saisi tulla taivastielle esteiksi, vaan ne pitäisi pystyä voittamaan. Sitä minä Isältä tänä iltana pyydän. Aamen. Hyvää yötä kaikille.
Äiti hoputti tyttöä. Tyttö pani vastaan ja sanoi, että vietäisiin lintu metsään. Äiti kieltäytyi ja alkoi hermostua, SE ON PELKKÄ KUOLLUT HARAKKA.
Mutta tytölle se ei ollut pelkkä kuollut harakka. Tyttö näki siinä auton alle jääneen uhrin.
Voi me aikuiset olemme joskus niin sokeita ja ymmärtämättömiä, että ei ole ihmekään, että Raamatussa on ne tärkeät Jeesuksen sanat lapsista, että "sen kaltaisten on Jumalan valtakunta". Joka kerran kun näen jossain tien varressa kuolleita lintuja, jäniksiä, oravia tai muita auton alle jääneitä eläimiä, viimeksi kissan, muistan tuon auton töytäisemän tytön tarinan. Pieni tyttö näki harakassa Luojan luoman linnun, enemmän kuin kuolleen harakan. Niiden räksätys oli naurattanut tyttöä puistossa, kun ne olivat lennelleet ympäriinsä ja repineet roskatelineestä papereita ulos. Tyttö oli hetkeksi unohtanut kipsatun jalkansa ja sen, ettei itse päässyt kirmailemaan vapaasti niin kuin nuo harakat nurmella. Tämän iltaisen rukouksen sisältö on, että näkisimme aikuisenakin asiat niin kuin ne ovat, emmekä kylmettäisi sydämiämme, vaan saisimme olla lasten kaltaisia, sellaisia, joiden on taivasten valtakunta. Ikävä Isän tykö on suunnaton. Oma sydämen kylmyys ja itsekkyys eivät saisi tulla taivastielle esteiksi, vaan ne pitäisi pystyä voittamaan. Sitä minä Isältä tänä iltana pyydän. Aamen. Hyvää yötä kaikille.
Vastaukset 1
Vanhimmat
mäkin taidan alkaa jo yöunille. Hyvää yötä, Jeesus myötä.