Olenko hengellisesti köyhä ?

minusta hengellisesti rikas on ennenkaikkea nöyrä Jumalan edessä. siis Jumalan edessä, ei ihmisten. tarkoitan tässä nöyristelyä ihmisten edessä, en palvelijan asemaan asettumista, joka taasen on raamatun mukaan yksi hengellisen rikkauden hedelmistä.

asenne suhtautumisessa armolahjoihin kuulunee myös nöyryyteen Jumalan edessä?

Jeesus Kristus antaa meille erimerkin hengellisestä köyhyydestä. Hän tuli köyhäksi meidän tähtemme ( 2 Kor 8:9 ). Raamattu opettaa meille tästä, että meillä tulisi olla tämä sama mieli kuin Kristuksella. Hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti ( Fil 2:3 ). Hengellisesti köyhät ovat avoimia Jumalan armolliselle avulle. Hengellisesti köyhät saavat tarttua Jumalan iankaikkiseen rikkauteen ( Ilm 3:17-18 ). Tätä on syntien anteeksiantamus, rauha Jumalan kanssa ja iankaikkinen elämä.

Jumalaa kaipaavan ihmisen mieli on köyhä. Kurjana hän odottaa, että Jumala lukee hänen hyväksi Kristuksen vanhurskauden ilman hänen omia ansioita. Siksi ihminen luottaa pelastuksessaan yksin Kristuksen ansioihin ja lahjavanhuskauteen. Tässä on kristityn köyhyys, mutta samalla rikkaus.

-hengellisesti köyhät, sillä he isoavat ja halajavat vanhurskautta niinkuin lapsi, tuoretta, maitoa !

vaan tietää paikkansa -

nöyrtyy olemaan ihminen ihmisten joukossa eikä korota itseään Jumalaksi tai paremmaksi toisia ihmisiä