Täälläkin on paljon taitettu peistä ""suomen kuninkaista" ja siitä että olivatko ne oikeastaan kuninkaita vai mitä ne oli ...
Muissa pohjoismaissa ei nähdä mitään ongelmaa näiden viikinkiaikojen kuningaiden "kuninkuudessa" vaikka esim. Norja jakautui noin 28 eri kuningaskuntan 1000 luvulla ...
Ruotsalaisia kuningaita nimitetään verokuningaiksi, vielä 1200 luvulla ...
Itse uskon että pohjoismaissa on ollut samantapainen klienti-järjestelmä kuin on ollut muuallakin Euroopassa ja mm. Roomassa sen alkuaikoina.
Eli kun sotilaallisesti toinen kuningas oli selkeästi vahvempi, niin heikommalle annettiin mahdollisuus liittyä klientinä toisen valtakuntaan.
Silloin ns. alistunut kuningas oli yhäkin kuningas omassa maassaan ja maakunta sai pitää omat tapansa, uskonsa ja hallintonsa, voittaja halusi vain verotulot ja vakaan kaupan jonka liittolaisuus takasi.
Itseasiassa klientti sai samalla turvan muita valtaajia vastaan, sillä klienttisuhde oli aina liittosuhde myös ja itseasiassa klientin piti aseistaa joukkoja varsinaisen hallitsijan palvelukseen.
Eli mies saattoi olla titteliltään kuningas, vaikka sillä olisi ollut hallussaan vain yksi kälyinen kylä ...
Vielä sekin, että ainakin Rapolassa on ollut kuningas, sillä Paavi oli laittanut 28 Rapolankylän talonpoikaa kirkonkiroukseen 1360 luvun puolivälissä, koska ne maksoivat veronsa kirkon sijasta Rapolan kuninkaalle.
Muissa pohjoismaissa ei nähdä mitään ongelmaa näiden viikinkiaikojen kuningaiden "kuninkuudessa" vaikka esim. Norja jakautui noin 28 eri kuningaskuntan 1000 luvulla ...
Ruotsalaisia kuningaita nimitetään verokuningaiksi, vielä 1200 luvulla ...
Itse uskon että pohjoismaissa on ollut samantapainen klienti-järjestelmä kuin on ollut muuallakin Euroopassa ja mm. Roomassa sen alkuaikoina.
Eli kun sotilaallisesti toinen kuningas oli selkeästi vahvempi, niin heikommalle annettiin mahdollisuus liittyä klientinä toisen valtakuntaan.
Silloin ns. alistunut kuningas oli yhäkin kuningas omassa maassaan ja maakunta sai pitää omat tapansa, uskonsa ja hallintonsa, voittaja halusi vain verotulot ja vakaan kaupan jonka liittolaisuus takasi.
Itseasiassa klientti sai samalla turvan muita valtaajia vastaan, sillä klienttisuhde oli aina liittosuhde myös ja itseasiassa klientin piti aseistaa joukkoja varsinaisen hallitsijan palvelukseen.
Eli mies saattoi olla titteliltään kuningas, vaikka sillä olisi ollut hallussaan vain yksi kälyinen kylä ...
Vielä sekin, että ainakin Rapolassa on ollut kuningas, sillä Paavi oli laittanut 28 Rapolankylän talonpoikaa kirkonkiroukseen 1360 luvun puolivälissä, koska ne maksoivat veronsa kirkon sijasta Rapolan kuninkaalle.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tähän aiheeseen ei kyllä pitäisi tarttua, koska tässä joutuu syvälle suohon, sanoo mitä tahansa.
En nyt ihan ulkoa muista mikä oli se paavin bullan aihe, mutta sellainen mielikuva olisi että sen syy ei olisi ollut Rapolan kuninkaalle maksetut verot, vaan että kyseisessä asiakirjassa mainitaan yhtenä henkilönä jolle rangaistus on suunnattu Rapolan kuningas. (Jossa siis kuningas voi olla titteli tai yhtä hyvin nimi).
Oleellista koko hommassa on kuitenkin mielestäni se, että lähdetään sitten siitä että onko kuninkaita ollut vaiko ei, niin pitää ymmärtää että sanalla kuningas ei ole välttämättä tarkoitettu samaa kuin nykypäivänä yleisesti mielletään. Samoin voi olla että kyseistä titteliä ei edes ole täällä käytetty, mutta koska kansat jotka asioita ovat ylös kirjoittaneet tunsivat sanan, niin he laittoivat sen sellaisten päälliköiden nimien yhteyteen jotka he kuninkaiksi mielsivät, olkoot sitten oikeasti olleet vaikka Ukkoja titteliltään.
Mielestäni Suomen alueen rautakautisen yhteiskuntajärjestyksen selvittämisen kannalta on aika epäolennaista päällikköjen tai johtohenkilöiden nimitykset. Kiinnostavampaa olisi tietää millainen se yhteiskuntarakenne on ollut. Onko ollut yksittäisiä mahtimiehiä joilla on suuri valta, onko ollut mahtisukuja vai onko asioista päätetty jonkinlaisissa kyläkokouksissa vaiko kaikkea tuota sekaisin.
Olet oikeassa, heitinkin tuon ajatelman siltä pohjalta että germaaninen sana kuningas olisi rantautunut mielestäni luonnollisesti Suomeen tälläisen sopimuspohjaisen klientijärjestelmän kautta ...
Oletan että nykyisen merkityksen syntymiseen on vaikuttanut, että kuningas tarvitsi Rooman Paavin tunnustuksen kuninkuudelleen. Paavi oli siis maallisen vallan yläpuolella.
Protektoraatti lienee oikeampi nimitys tällaisista kunigaskunnista, jotka ovat toisen valtion alaisia!?
Protektoraatti on jo myöhempää hallintoa, eli kun Rooma lakoi liittää näitä liittolaisiaan suoraan oman valtakuntansa alaisuuteen.
Silloin puhui imperiumi, eikä Rooma ollut enää tasavalta.